Prisma: Neroja tilauksesta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Ykkösellä alkoi juuri hetki sitten mielenkiintoinen Prisma-dokumentti.

Prisma: Neroja tilauksesta
TV1 klo 19.10

TV1 maanantaina 21.4.,
uusinnat tiistaina 22.4. ja sunnuntaina 27.4.

Prisma: Neroja tilauksesta

TV1:n tämänkertaisessa Prisma-dokumentissa, Neroja tilauksesta (The Genius Sperm Bank), tutustutaan miljonääri Robert Clark Grahamin mielipiteitä jakaneeseen ja tunteita kuohuttaneeseen hankkeeseen. Kuusikymmentä luvulla Robert Graham ja rotuhygienian kannattaja Hermann J. Muller päättivät perustaa spermapankin, jonne talletettaisiin ainoastaan älykkäiden ihmisten siemennestettä. Urakka saatiin päätökseensä, kun maaliskuun toisena päivä vuonna 1980 73-vuotias Graham julkisti suuren uutisensa - nerojen siemennestekirjaston valmistumisesta. Nobelistienkin siemennestettä sisältävä siittiöpankki sijaitsi bunkkerissa Grahamin sukutilalla San Diegon liepeillä. Työ jatkui tehokkaan tiimin avulla, jonka tehtävänä oli rekrytoida lisää lahjoittajia. Vuonna 1982 ensimmäiset koeputkilapset syntyivät ja Graham koki tehneensä suuren palveluksen ihmiskunnalle. Mutta pian alkoivat vastustajien äänet kuulua, eivätkä ne vaienneet spermapankin 19-vuotisen elinkaaren aikana.

Graham sai otsaansa rasistin leiman, sillä pankkiin hyväksyttiin vain valkoihoisten luovuttajien siemennestettä. Lisäksi laitoksen kliinisiä puitteita, muun muassa hygieniatasoa kritisoitiin. Grahamin suurprojekti jätti vastustuksesta huolimatta oman ainutlaatuisen perintönsä, sillä ennen lakkauttamistaan pankki ehti tuottaa 217 lasta. Nerojen spermapankin toiminta lopetettiin vuonna 1999, kaksi vuotta Robert Grahamin tapaturmaisen kuoleman jälkeen. Kyseenalaisesta luonteestaan huolimatta Grahamin spermapankki viitoitti tietä nykyaikaisille spermapankeille lanseeraten muun muassa lahjoittajakatalogimallin anonymiteetin takaavine koodinimineen.

BBC:n laatudokumentti on taidokas rekonstruktio erikoislaatuisen hankkeen kehityskaaresta, joka lähtee liikkeelle Mullerin ja Grahamin tapaamisesta päättyen Grahamin kuolemaan. Spermapankin toiminnassa mukana olleiden haastattelut tuovat oman lisävärinsä dokumenttiin. Katsoja tapaa myös lapsia ja nuoria, joita ei olisi syntynyt ilman Grahamin humaaniuden rajoja koettelevaa hanketta. Tuotanto: BBC, Iso-Britannia, 2006.

Lähde: YLE (Yleisradio)

Sivut

Kommentit (24)

Vierailija

Nyt dokumentin päätyttyä on todettava, että harmi kun projekti päättyi. Kiistaton fakta lienee että yhteiskunnan koulutetuimmat ja menestyneimmät yksilöt tekevät lapsia vähiten ja kaiken lisäksi myöhään. Köyhimmät ja vähiten koulutetut taas sikiävät asuntovaunupuistoissa kuin jänikset. Pidemmällä tähtäimellä se ei voi johtaa mihinkään hyvään lopputulokseen. Hedelmöityshoitojen yhteydessä harjoitettu positiivinen rodunjalostus olisi saattanut kääntää vaakakupin balanssia parempaan suuntaan.

Mä ainakin aion tehdä oman osuuteni ja tehdä niin paljon lapsia kuin siementä riittää. Kyntömieshän ei vakoaan valitse!

Vierailija

Olen kummankin edellisen puhujan kanssa yhtä mieltä.

Mutta silti. Sen verran opimme älykkyydestä tämän dokumentin myötä, että huippuälykkäät yksilöt tajuavat maailmasta vähän enemmän kuin lajitoverinsa, ja päätyvät tästä johtuen kasvattamaan tukkaa, soittamaan sitaria ja ryhtymään buddhalaisiksi. Ei varmaan ihan amerikkalaisen yhteiskunnan mieleen, kuten kyseinen rantapummi itse totesikin.

Ha, sanon!

Vierailija
Ding Ding
Harmi ettei kaikkia 230 lasta saada testattua. Se voisi lisätä ymmärrystämme älykkyyden periytymisestä.

Lisää aiheesta:
http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/magazine/5078800.stm




Olen ollut ehkä liian kauan poissa näistä keskusteluista, mutta mitenkäs tämän älykkyyden määritelmän kanssa on käynyt? Onko älykkyys jo yksiselitteisesti määritelty?

En tietenkään tuohon linkkiin kurkannut.

Vierailija
Phony

Olen ollut ehkä liian kauan poissa näistä keskusteluista, mutta mitenkäs tämän älykkyyden määritelmän kanssa on käynyt? Onko älykkyys jo yksiselitteisesti määritelty?



Tuo riippuu ihan siitä, että keneltä keskusteluihin osallistujalta kysytään.

Vastuu siirtyy siis lukijalle.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005
Phony
Olen ollut ehkä liian kauan poissa näistä keskusteluista, mutta mitenkäs tämän älykkyyden määritelmän kanssa on käynyt? Onko älykkyys jo yksiselitteisesti määritelty?

Ei sitä kovin yksiselitteisesti ole määritelty, koska jotkut haluavat sille suppeaa määritelmää ja toiset laveaa määritelmää. Itse olen sitä mieltä että määritellään älykkyys suppeasti ongelmanratkaisukyvyksi, ja keksitään joku muu nimi kaikelle muulle aivojen suorituskyvylle.

Vierailija
Ding Ding
Itse olen sitä mieltä että määritellään älykkyys suppeasti ongelmanratkaisukyvyksi, ja keksitään joku muu nimi kaikelle muulle aivojen suorituskyvylle.



Sopii, mutta siltikin ollaan vaikeuksissa parinkin asian takia. Mistä tietää, että vanhempien ongelmanratkaisukyky kuitenkin olisi se joka asiaan enemmän vaikuttaa kuin perimä?

Ja ongelmanratkaisukykyä voi nimittää myös luovuudeksi, jota yleensä ei pidetä älykkyyden osana.

Jos toistan itsestään selvyyksiä ja täällä jo kaluttuja asioita, niin se johtuu siitä, etten ole viime aikoihin näitä älykkyyskeskusteluja luekellut

Vierailija
seita
Olen kummankin edellisen puhujan kanssa yhtä mieltä.

Mutta silti. Sen verran opimme älykkyydestä tämän dokumentin myötä, että huippuälykkäät yksilöt tajuavat maailmasta vähän enemmän kuin lajitoverinsa, ja päätyvät tästä johtuen kasvattamaan tukkaa, soittamaan sitaria ja ryhtymään buddhalaisiksi. Ei varmaan ihan amerikkalaisen yhteiskunnan mieleen, kuten kyseinen rantapummi itse totesikin.

Ha, sanon!




Perustuuko tämä väittämä mielipiteeseen vai onko sille näyttöäkin. Tilastojen valossa älykkäät ovat varmasti tuottavampia yhteiskunnan jäseniä kuin köyhät. Grahamin muut "lapset" olivat kunnianhimoisia kun taas sun käsitystäsi tukee vain yksi hippi. Siitä olen kyllä samaa mieltä että tyhmyyden yhteiskunnallisiin lieveilmiöihin kuuluu mm. sodat, joita voitaisiin ehkäistä positiivisella eugeniikalla.

Voitaisko me muuten keskustella tästä asiasta pelkästään yhdessä ketjussa? Vastasin äsken huolimattomuuttani siihen toiseen.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005
Phony
Ja ongelmanratkaisukykyä voi nimittää myös luovuudeksi, jota yleensä ei pidetä älykkyyden osana.

Niin, ehkä minun olisi pitänyt sanoa tarkemmin, että loogista päättelykykyä. Mutta ÄO-testithän ovat ongelmanratkaisutehtäviä, jotka ratkeavat loogisella päättelykyvyllä.

Luovuuttakin on paljon sellaista, joka ei minusta liity älykkyyteen, etenkin taiteilijoilla.

Pelkästään ÄO:n tutkiminen noilla jälkeläisillä riittäisi kertomaan aika paljon älykkyyden periytyvyydestä. Voisihan heillä teettää muitakin kokeita ja verrata sitä kautta vanhempiinsa.

Vierailija

Spermapankit ovat käytännössä opiskelijapoikien runkkauspaikka maksua vastaan (vaihteeksi). Tuon dokun olen ehkä joskus katsonut ja jos muistan oikein se oli rasistisyytöksillä ryyditettyä.
Idea on periaatteessa hyvä jos se äiskäpuolikin seulottaisiin yhtä tarkasti.

Vierailija
Ding Ding
Pelkästään ÄO:n tutkiminen noilla jälkeläisillä riittäisi kertomaan aika paljon älykkyyden periytyvyydestä. Voisihan heillä teettää muitakin kokeita ja verrata sitä kautta vanhempiinsa.



En vieläkään usko, että ympäristön vaikutusta voidaan millään keinolla suodattaa pois. Uskomisestahan siinä kai on kysymys, tässäkin tapauksessa.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005
Phony
Ding Ding
Pelkästään ÄO:n tutkiminen noilla jälkeläisillä riittäisi kertomaan aika paljon älykkyyden periytyvyydestä. Voisihan heillä teettää muitakin kokeita ja verrata sitä kautta vanhempiinsa.

En vieläkään usko, että ympäristön vaikutusta voidaan millään keinolla suodattaa pois. Uskomisestahan siinä kai on kysymys, tässäkin tapauksessa.

Heitähän voidaan verrata puolisisaruksiinsa. Varmaan monella sellainen on, eri isän siittämä.

Tässähän on kyse nerojen lapsista, jotka ovat kasvaneet ilmeisesti keskimäärin aika tavallisissa kodeissa. Jos he ovat puolisisaruksiaan selvästi älykkäämpiä, kertoo se minusta aika selkeästi älykkyyden periytyvyydestä, samalla tavoin kuin adoptiotutkimuksetkin.

Toisaalta, jos he eivät ole lainkaan puolisisaruksiaan älykkäämpiä, olisi se varma todiste älykkyyden riippumisesta ympäristötekijöistä.

Vierailija
Ding Ding
Phony
Ja ongelmanratkaisukykyä voi nimittää myös luovuudeksi, jota yleensä ei pidetä älykkyyden osana.

Niin, ehkä minun olisi pitänyt sanoa tarkemmin, että loogista päättelykykyä. Mutta ÄO-testithän ovat ongelmanratkaisutehtäviä, jotka ratkeavat loogisella päättelykyvyllä.

Luovuuttakin on paljon sellaista, joka ei minusta liity älykkyyteen, etenkin taiteilijoilla.

Pelkästään ÄO:n tutkiminen noilla jälkeläisillä riittäisi kertomaan aika paljon älykkyyden periytyvyydestä. Voisihan heillä teettää muitakin kokeita ja verrata sitä kautta vanhempiinsa.




Katsoin uudenlaisesta älykkyystestistä
kertovan dokumentin joku aika sitten. Siinä oli ryhmä jotka tekivät normaalista poikkeavia testejä ja tuloksia vertailtiin ryhmän jäsenien kesken jotka olivat oman alansa taitajia. Ryhmä koostui hävittäjälentäjästä, suositusta taidemaalarista, kvanttifyysikosta ym. joita en nyt muista.
Mielestäni ihminen voi olla superälykäs vaikka hänellä olisi huono logiikka.
Kvanttifyysikko pärjäsi taiteilijaa huonommin ongelmanratkaisussa, mutta on silti älykäs kun pystyy ymmärtämään epäloogisia kvanttifysiikaan yhtälöitä joita kovin moni tuskin osaisi.

Sain täältä
http://www.iqout.com/index.php?lang=FI
146
ja täältä
http://www.tieteenkuvalehti.com/polopol ... 197&a=1034

muistaakseni 125.

Mielestäni älykkyys on veteen piirretty viiva jota on miltei mahdotonta määrittää tarkasti ja on usein yksilön tulkinnan/mielipiteen varaista. Jonkun henkilön älykkyydestä voi sanoa jotain varmasti vasta kun on tuntenyt hänet vuosia ja jos (mahdoton homma) henkilö olisi koittanut työskennellä kaverinsa valvonnassa useilla älykkyyden eri osa-aluetta vaativilla eri työpaikoilla.
Mutta esim perus ÄO-testi toimii laajassa mittakaavassa antamassa suuntaa vaikkapa jonkin maan kansan keskiarvoisesta älykkyydestä.

Missä kulkee älykkyyden ja tiedon raja?

Vierailija

Ehkä, DD, mutta siinä oli sana jos, kahdestikin.

Ikuisena skeptikkona kysyn, että jospa näihin älykköjen lapsiin on kasvatuksessa kiinnitetty enemmän huomiota, kun on tiedetty, että he ovat älykköjen lapsia, ja ero sisaruksissa johtuukin tästä.

Kenties, Ken ei, kun on Barbien poikaystävä.

Reiska
Seuraa 
Viestejä5100
Liittynyt6.5.2007

Minusta eri alueiden lahjakkuuksia voidaan pitää älykkäinä. Esim. on eri asia laskea vaikeitakin laskuja päässään, kuin soittaa pianoa täydellisesti kolmevuotiaana.

Miksi ihminen pelkää tehdä itselleen jotain mitä se on tehnyt muille eläimille jo niin pitkään?

Per se

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat