AVARUUSMATKAILUSTA

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Astrofyysikko Stephen Hawking peräänkuuluttaa Kristoffer Columbus-henkistä tutkimusmatkaa avaruuteen. Hänen mukaansa nykyinen tilanteemme vastaa Euroopan tilannetta ennen vuotta 1492. “Miettikää, meillä ei olisi Bic Macia eikä KFC:a” hän piikittää sarkastisesti.
“Avaruuteen levittäytyminen muuttaisi ihmiskunnan tulevaisuuden täysin ja mahdollisesti määrittäisi, onko meillä tulevaisuutta ollenkaan”, hän kommentoi. http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/7361037.stm

Minusta vaikuttaa mahdottomalta, että maapallon olosuhteisiin syntynyt eliö kuten ihminen kykenisi sopeutumaan avaruuden äärimmäisiin olosuhteisiin. Niinkin “lyhyelle” matkalle kuin Marsiin, jonne edestakainen matka nykyteknologialla kestäisi 21 kk.
http://www.astronomycafe.net/qadir/q2811.html
Tuskin kukaan täysijärkinen pelkkää menolippua ottaisi.

Entä ihmisen psyykkinen kestävyys? Tarvittaisiin yli-inhimillisen psyykkisen sietokyvyn omaava miehistö. Tällaista miehistöä pitäisi alkaa kouluttaa jo syntymästä saakka ja siinä taas tulee jo eettiset kysymykset vastaan. Eipä olisi mikään ihme jos tällainen retkikunta tekisi joukkoitsemurhan todetessaan tehtävän epävoisuuden.

Elämä Marsissa tai muulla mahdollisella maan ulkopuolisella taivaankappaleella olisi jotakuinkin samanlaista kuin bunkkereissa maailmanlaajuisesta ydintuhosta selviytyvällä ihmisyhteisöllä.

Sivut

Kommentit (34)

Vierailija

Minusta tuntuu, että ihminen asuttaa marssia vasta vuonna 102008 eli eiköhän ehditä siinä ajassa geeniteknologiaakin sen verran kehittämään, että saadaan säteilylle ja muoita vaaroja paremmin kestävä ihminen tehtyä. Näin ainakin jos näitä höperö dokumentteja uskoo.

Eikös se bush uhonnut amerikan marssiin menevän? Mikä se päivämäärä olikaan?

Vierailija

Kilpailu on se mikä laittaa rattaat liikkeelle. Marsiin oltaisiin (todennäköisesti) menty jo, mikäli tarvetta olisi löytnyt. Yksi huomattavan innostava tekijä yksistään olisi se, että siellä olis edes jokseenkin käyttökelpoinen kaasukehä.

Yksityisyhtiöillä ei välttämättä rahaa ole hilpaista avaruuteen tuosta vain ainakaan nykyhinnoilla. Raha on tietysti vain yksi määre. Pidemmässä juoksussa voi olla mahdollista ja jopa todennäköistä että kollektivistiset maat kuten kiina jyräävät ohi valtiojohtoisuudella: Kansa nosukaa, rakentakaamme avaruushissi ja nouskaamme avaruuteen, ihmiskunnan tulevaisuuteen! Sakki on niin kollektivistisen kiihkon vallassa että tekevät orjatyön kaltaista duunia valtiovallalle ja työtehoa riittää.

ilmaisin
Seuraa 
Viestejä1285
Liittynyt2.7.2005
Mausoleumi
Minusta vaikuttaa mahdottomalta, että maapallon olosuhteisiin syntynyt eliö kuten ihminen kykenisi sopeutumaan avaruuden äärimmäisiin olosuhteisiin. Niinkin “lyhyelle” matkalle kuin Marsiin, jonne edestakainen matka nykyteknologialla kestäisi 21 kk.
http://www.astronomycafe.net/qadir/q2811.html
Tuskin kukaan täysijärkinen pelkkää menolippua ottaisi.

Siis voi jeesus. Ei kukaan kai väitä, että ihminen jotenkin noin vain sopeutuisi Marsin olosuhteisiin. Ihmiset asuisivat paineistetussa habitaatissa.

Ja mitä tulee matka-aikaan, koko lento olisi 1960-luvun Saturn V Orion-suunnitelmalla kestanyt 125 päivää, isommilla ja taloudellisimmilla aluksilla vieläkin vähemmän.

Entä ihmisen psyykkinen kestävyys? Tarvittaisiin yli-inhimillisen psyykkisen sietokyvyn omaava miehistö. Tällaista miehistöä pitäisi alkaa kouluttaa jo syntymästä saakka ja siinä taas tulee jo eettiset kysymykset vastaan. Eipä olisi mikään ihme jos tällainen retkikunta tekisi joukkoitsemurhan todetessaan tehtävän epävoisuuden.

Miten kapteeni Cook selviytyi miehistönsä kanssa?

Elämä Marsissa tai muulla mahdollisella maan ulkopuolisella taivaankappaleella olisi jotakuinkin samanlaista kuin bunkkereissa maailmanlaajuisesta ydintuhosta selviytyvällä ihmisyhteisöllä.

Todennäköisesti aluksi noin, mutta kyllä se siitä sitten paranee kun aletaan hyödyntää paikallisia resursseja ja rakentaa tilavampia habitaatteja Maasta tuotujen pikkukoppien tilalle.

Itse en usko, että Kuuta tai Marsia ollaan asuttamassa ihan lähiaikoina, sillä ihmisten tunteenomainen pelko ja vihamielisyys esim. ydinteknologiaa kohtaan ovat niin vahvoja. Mutta kyllä pimeät ajat ovat historiassa aina joskus päättyneet.

Vierailija
Miten kapteeni Cook selviytyi miehistönsä kanssa?



Cookilla oli mahdollisuus nousta laivan kannelle raitista meri-ilmaa hengittämään, sen voisi kuvitella toisinaan olleen mieltä ylentävää jos jotakin.
Sitäpaitsi Cook kohtasi matkoillaan elävää luontoa ja ihmisiä, alkuasukkaita, joiden kanssa tultiin kuin tultiinkin toimeen, mitä nyt vähän saattoivat varastella.

Avaruusaluksessa ei moista mahdollisuutta ole, ja hapen riittävyyskin alkaa varmasti jossakin vaiheessa huolettamaan, + muut elinehdot. Cookilla oli mielestäni lähtökohdiltaan huomattavasti enemmän varaa olla optimistinen kuin astronautilla. Eikä se matka tuota edes mitään iloisia yllätyksiä, kun määränpääkin on jo huolella edeltä käsin tutkittu.

MaKo71
Seuraa 
Viestejä1467
Liittynyt15.11.2006

Thirsty, tuo sähköpurje on lähinnä rahtaukselle/luotaimille eikä niinkään miehitetyille lennoille matka-aikojen takia.

Itse en usko, että Marsiin suunnataan miehitettyä lentoa ainakaan seuraavan 20 vuoden sisällä; siinä ajassa taas myös avaruusrobotiikka ehtii harppoa sen verran eteenpäin, että miehitettyjen lentojen hyödyt kutistuvat entisestään. Tällä hetkellä trendi on se, että (suuremmat) avaruuslennot eivät ainakaan ole lisääntymässä (joka voisi vähentää noston kustannuksia, tällä hetkellä noin viikko Maata kiertävällä radalla maksaa noin 20 miljoonaa dollaria per naama) - NASA:kin luopuu sukkuloista ja vaihtaa muiden avaruusvaltioiden tapaan kertakäyttöisiin nostoraketteihin (Ares).

Kaikenlaisten ongelmien (matka-ajat, ravinto, onnettomuusriskien minimointi) lisäksi Marsiin laskeutuminen raskaammalla kapineella on haasteellista. Jos pinnalle ei saada nostoalusta, Mars-matkasta tulee yksisuuntainen.

Kalliitakin ratoja käyttämällä matka-ajat venyvät, ja paikan päällä voi joutua odottelemaan hetken aikaa laukaisuikkunan avautumista paluumatkalle (riippuu siis käytetyistä radoista).

Kovasti vedotaan myös historiassa tapahtuneisiin siirtomaiden perustamisiin. Muistetaanhan edelleen, että Maapallon meriä kiertäessä ja merten takaisia maita asuttaessaan tavoitteena oli emomaan taloudellinen hyöty? Mitä avaruudessa on sellaista, että sitä kannattaa Maapallolle rahdata?

Tuo Hawkingin ja kumppaneiden käyttämä "SOD" -peruste (Spread-Or-Die) on mielestäni riittämätön peruste lähteä päättömästi avaruuteen. Minua itseäni ei asteroidin iskiessä lohduttaisi tippaakaan sellainen tieto, että 20 ihmistä saattaisi selvitä Kuu-asemallaan siitä hengissä. Koko ihmiskuntaa - tai edes valtaosaa siitä - ei saada nostettua avaruuteen vielä hetkeen; ja koska ihmistä muokkaava teknologia on ottamassa vasta ensimmäisiä askeleitaan, siinä ajassa saattaa tapahtua kaikenlaista sellaista, että Auringon viimein sammuessa me emme edes tunnistaisi kaukaisia jälkeläisiämme ihmisiksi.

Saa nähdä. Olen mieluusti väärässä omissa arvioissani, sillä avaruuteen tekisi mieli.

Vierailija

MaKo71, se olikin vain esimerkki avaruusmatkailussa auttavista uusista keksinnöistä. En missään vaiheessa tarkoittanut, että tuo olisi hyvä keino tutkimusmatkailuun.

Itse lähinnä odotan vain nimenomaan jotain uudenlaista tapaa matkustaa avaruudessa, sillä nykytekniikalla se on vielä melko lapsenkengissä.




Luulisi, että se on päivänselvää tuon jälkeen.

Vierailija

v. 2050 täytyisi olla valmis ensimmäinen kaupallista sähköä tuottava fuusiovoimala. Lyön vaikka vetoa, että v. 2100 fuusioraketti on keksitty.

Vierailija

Olen tolkuttoman kiinnostunut avaruusmatkoista, niin miehitetyistä kuin miehittämättömistä. Ennen nukkumaan menoa katselen suu soikeana läppärillä sängyssä esim. Venus ja Mars -laskeutujien ottamia kuvia. Tuntuu kai samalta kun penskana luki jotain fantasiatuubaa taskulampun valossa. Tai no ei tunnu, tämä on jännempää sillä nuo öh "muut maailmat" on aidosti olemassa.

Juu-u, avaruuteen vaan, ei kaikkea tarvi perustella järjellä.

Vierailija

Minullakin oli lapsena fantasia-kauisi, jolloin hurjista mielikuvaseikkailuista ei tahtonut päästä irti. Kumma kyllä ne sijoittuivat jollekkin toiselle planeetalle.
Nyt avaruudesta ei mielikuvitus loihdi kuin kuolleita planeettoja, joissa käyntiin tarvittaisiin aika paljon motivointia. "koska se on siellä" ei riitä.

Vierailija

Minusta pitäisi keskittyä siihen, millä tavalla siellä matkustetaan, tai millä tavalla sitä tutkitaan. Uudenlainen, nopeampi tapa matkustaa avaruudessa toisi esiin varmasti paljon lisää avaruudesta.

Uusi valonnopea Hubble!

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26898
Liittynyt16.3.2005
Mausoleumi
Cookilla oli mielestäni lähtökohdiltaan huomattavasti enemmän varaa olla optimistinen kuin astronautilla. Eikä se matka tuota edes mitään iloisia yllätyksiä, kun määränpääkin on jo huolella edeltä käsin tutkittu.



Mielestäni asia on aivan päinvastoin. Miehitetyn avatuustutkimuksen suurin ongelma nykyään on se, ettei olla valmiita sietämään minkäänlaisia menetyksiä. Kaiken pitää sujua täydellisesti, ja pienenkin onnettomuuden seurauksena hankkeilta vedetään rahoitus tai ne latistetaan toimimattomiksi tyhjänpäiväisyyksiksi. Enemmän kuin mitään muuta, miehitetty (ja miksei miehittämätönkin) avaruustutkimus vaatisi aivan samaa pioneerihenkeä kuin vanhojen löytöretkeilijöiden aikana oli. Silloin kuninkaat varustivat laivoja retkille, ja kaikille oli hyvin odotettavaa ettei suuri osa koskaan palannut. Ei silti tullut mieleenkään järjestää maansurua ja lopettaa tutkimusretkeilyä, vaan sitten varustettiin entistä enemmän ja entistä isompia laivoja, kunnes joku palasi ja kuningas pääsi rehentelemään naapureilleen uusista valloituksistaan. Maineen ja kunnian takia itsensä vaarantavia seikkailijoita löytyy aina, se ei ole eikä ole koskan ollut uskaliaan tutkimusretkeilyn ongelma, vaan rahasta se pula aina on. Ja nykyään valitettavasti asenteesta. En ole ollenkaan vakuuttunut, ettei olisi halvempaa ja nopeampaa tehdä kolmea miehitettyä alusta, joista jokaisen onnistumistodennäköisyys on 54 % kuin yksi, joka onnistuu 90 %:n todennäköisyydellä. Nykyään vain kukaan ei harkitsekaan ensimmäistä vaihtoehtoa, vaikka kokonaisonnistumistodennäköisyys on sama, koska se on poliittisissa kabineteissa pelätään ennen kaikkea epäonnistumisia.

Nykyinen avaruustoiminta on kaikin puolin paljon suunnitelmallisempaa toimintaa kuin aikaisemmat löytöretket. Löytöretkeilijä oli lähdettyään oman nokkeluutensa varassa luonnon, alkuasukkaiden ja miehistönsä oikkujen armoilla. Avaruuslennot on suunniteltu sekuntiaikataululla, ja kaikkille kuviteltavissa oleville poikkeustilanteille on harjoitellut toimintamallit ja varasuunnitelmat. Ja koko homma tapahtuu jatkuvassa yhteistyössä lennonjohdon tuhatpäisen asiantuntijakaartin kanssa. Varmasti molemmat vaativat toisaalta hyvin erilaisen luonteen ja osaamisen, mutta toisaalta sama kunninhimo ja omien ja ihmiskunnan rajojen etsiminen motivoi molempia. Jos sinulla on tarjota yksisuuntainen menolippu Marsiin, luulen että saat päivässä tuhansia tai kymmeniä tuhansia hakemuksia. Hakijoiden täyspäisyydestä voidaan olla montaa mieltä, mutta onko sillä sitten Marsin pinnalla niin suuri merkitys, jos iso pyörä hieman heittää.

Vierailija

Olen samaa mieltä. Mikäli en olisi itse näin nuori vielä, olisin valmis ottamaan tuon menolipun vastaan oitis. Ja tietenkin, mikäli omaisin hieman paremmat fysikaaliset ominaisuudet moiseen rääkkiin.. Puhuit mielestäni täysin asiaa. Hullu on se joka ei tahdo lähteä tutkimaan tuota suurta kaikkeutta.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat