Seuraa 
Viestejä45973

Sanotaan, että vesi on kovaa ainetta. Ei anna hevin periksi kun sitä paineistaa.
Mutta vesihän on hyvinkin pehmeää.
Mikä on kovaa/ pehmeää?
En tietä siksi kyselen.

  • ylös 0
  • alas 0

Sivut

Kommentit (22)

Omasta mielestäni kova/luja asia on penis, sillä erektiossa se on luja ja aika kovakin. Ei anna myöskään helposti periksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Eikös timantit muodostu kovassa paineessa olleesta hiilestä. Jos painetta lisätään niin luulisin timantin antavan periksi.
Ei taita olla sepustukseni kovin tieteellinen

Chuck norris on aika kovis.

No eiku kato vesimolekyylit on pakkautunu nii lähelle, että jos tulee nopea isku, ei molekyylit ehi pois alta ja siks se on "kovaa". Vesihän on kiinteämpää kuin jää, mut olemukseltaan nestemäistä.. olipa oudosti sanottu

Jos laitat vaan käden veteen, ei vesi sano mitään sillä se ehtii "alta pois"

Varmaa löytyy vielä tarkempi kuvaus tapahtumalle, mut tuon vois esittää 10 vuotiaalle

Niin ite kysymykseen, luultavasti (en jaksa hakea wikistä) kovalla tarkoitetaan ainetta jota ei ihmisenvoimilla pysty muovaamaan, tai ainaki ite ainaki sanoisin sellaista kovaksi ^^
Pehmeä = antaa periksi, kova = ei anna periksi.

markent
Eikös timantit muodostu kovassa paineessa olleesta hiilestä. Jos painetta lisätään niin luulisin timantin antavan periksi.
Ei taita olla sepustukseni kovin tieteellinen.



Tämä oli kommentti johonkin joka vilahti äskein tässä ketjussa.

Mandix :
"No eiku kato vesimolekyylit on pakkautunu nii lähelle, että jos tulee nopea isku, ei molekyylit ehi pois alta ja siks se on "kovaa". Vesihän on kiinteämpää kuin jää, mut olemukseltaan nestemäistä.. olipa oudosti sanottu "

Tarkoitan lähinnä sitä, että vedellä on paineenkestossa kovuus/lujuus kovinta A -luokkaa. Timantilla se ei ole.

Vesi on pehmeää.

markent
Sanotaan, että vesi on kovaa ainetta. Ei anna hevin periksi kun sitä paineistaa.
Mutta vesihän on hyvinkin pehmeää.
Mikä on kovaa/ pehmeää?
En tietä siksi kyselen.



Kovuutta mitataan sillä, miten hyvin joku piikki tunkeutuu kappaleeseen.

Onko niin, että nestemäiset aineet eivät kovassa paineessa puristu kasaan?

Edelleen. Miksi sula rauta jäähtyessään kovettuu?
Miksi se ei ole rautakidejotainpulveria?

Veden kovuus / pehmeys tarkoittaa siihen liuenneiden mineraalien määrää.

Kiinteiden materiaalien kovuutta mitataan brinellin asteikolla. Mitattavaa mateiaalia kovemmalla kuulalla painetaan mitattavaa materiaalia ja kovuus määritellään mitattavaan materiaaliin syntyneen painauman halkaisijasta.

http://en.wikipedia.org/wiki/Brinell_scale

Timantti taitaa olla kovinta, mitä luonnosta löytyy.

markent

Edelleen. Miksi sula rauta jäähtyessään kovettuu?
Miksi se ei ole rautakidejotainpulveria?



Vaikka rauta meneekin nesteeksi, ei se tarkoita että ne sidokset häviää, ne vain höllistyy hieman joten siitä tulee nestemäistä.. (lämpöenergia saa atomit niin kovasti liikkelle että se jopa rikkoo metallisidoksen tehden siitä nestemäistä, todella kovassa lämmössä rauta lopulta höyrystyy kun atomit liikkuu niin kovaa)

Lämpöenergia häviää, atomit menevät takaisin paikoilleen (se miten ne menee paikoilleen, en muista). Höyrystyneessä muodossa siitä luultavasti tulee pulveria tms. (ellei niitä pakoteta takaisin muotoon..)

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7609
Ilesoft
Kiinteiden materiaalien kovuutta mitataan brinellin asteikolla. Mitattavaa mateiaalia kovemmalla kuulalla painetaan mitattavaa materiaalia ja kovuus määritellään mitattavaan materiaaliin syntyneen painauman halkaisijasta.

Noita asteikkoja on brinellin lisäksi ainakin Vickers ja HRC. Meillä töissä käytettiin Vickersiä. Sitten oli muuntotaulukko, josta sai muuttaa asteikolta toiseen. Taulukossa oli myös N/mm².

Te mittaatte niitä aineen kovuuksia, mutta mikä se pitää niitä aineita kasassa?
Miksi aine ei ole kidemuodossa esim. tomusokerimuodoista pulveria.
---
Jos ei tiedä niin kysyy tietäjiltä
[size=50:2ubqys7c]markent 1926[/size:2ubqys7c]

Ertsu
Ilesoft
Kiinteiden materiaalien kovuutta mitataan brinellin asteikolla. Mitattavaa mateiaalia kovemmalla kuulalla painetaan mitattavaa materiaalia ja kovuus määritellään mitattavaan materiaaliin syntyneen painauman halkaisijasta.

Noita asteikkoja on brinellin lisäksi ainakin Vickers ja HRC. Meillä töissä käytettiin Vickersiä. Sitten oli muuntotaulukko, josta sai muuttaa asteikolta toiseen. Taulukossa oli myös N/mm².



Brinellin menetelmää käytetään vain suhteellisen pehmoisiin materiaaleihin.
Maksimi kovuus alkaa pehmoisimmista karkaistuista teräksistä joiden kovuus on luokkaa 450 HB = 470HV = 48 HRC
Timantin kovuus on ~10000 HV

Ja kyllähän metallinkin pystyy jauhamaan hienoksi tomuksi ja sokerin sulattamaan kiinteäksi klimpiksi.
...vai mitäs tässä nyt kysyttiin?

hippalagarto:
"...vai mitäs tässä nyt kysyttiin?"

markent kyselee:
Onko niin, että nestemäiset aineet eivät kovassa paineessa puristu kasaan, pienempään tilaan?

Edelleen. Miksi sula rauta jäähtyessään kovettuu? Miksi siitä ei tule esim. rautakidejotainpulveria?

Plasma-kaasu-neste- kide (kiinteä),olettaisin, että siinä aineen eri lämpötiloissa olevat olomuodot.
Miksi järven jää ei ole kiteytyessään pulveria vaan se on kiinteää. Miksi kiteet muodostavat kiinteän aineen? Mikä voima saa kiinteän aineen pysymään kasassa?
Tätä olen tarkoittanut tämän ketjun otsakkeella kova/luja.
Mikä aineen ominaisuus tekee toisesta aineesta lujempaa?

---
Jos ei tiedä niin kysyy tietäjiltä
[size=50:2h8xjueb]markent 1926[/size:2h8xjueb]

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä19204

Vastataan nyt äkkiä jotain.

Atomien välillä on erilaisia kemiallisia sidoksia, jotka ovat aineelle tyypillisiä johtuen atomien "rakenteista".

Kova/pehmeä ei vielä yksinään riitä kertomaan aineen rakenteesta kovinkaan paljon, sillä meillä on kovia aineita, jotka kuitenkin murtuvat helposti (rauta) ja toisaalta aineita, jotka eivät meinaa murtua millään (kumi).

Lujuus, kimmoisuus ym. muuttujia tarvitaan siis selittelemään myös noita aineiden ominaisuuksia.

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7609
Markent
Plasma-kaasu-neste- kide (kiinteä),olettaisin, että siinä aineen eri lämpötiloissa olevat olomuodot.

Kaikki aineet voivat olla noissa kaikissa olomuodoissa.
Miksi järven jää ei ole kiteytyessään pulveria vaan se on kiinteää.

Lumi on pulverimaista jäätä.
Miksi kiteet muodostavat kiinteän aineen?

Mitä tarkoitat kiinteällä ? Tomusokerikin on kiinteää. Se on vain pieninä kappaleina.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä37971
markent
Onko niin, että nestemäiset aineet eivät kovassa paineessa puristu kasaan, pienempään tilaan?



Nesteet ja kiinteät aineet puristuvat kyllä kokoon. Puristumista mitataan puristuvuudeksi kutsutulla suureella. Esimerkiksi vedelle se on normaalipaineessa 4,5E-10 1/Pa, mikä merkitsee, että veden tilavuus pienenee noin puolella miljardisosalla jokaista Pascalia kohti. Puristuvuus on niin pieni, että useimmissa arkielämän tilanteissa vesi voidaan olettaa kokoonpuristumattomaksi, mutta esimerkiksi valtamerten syvänteissa vesi on jo prosentin verran kokoonpuristunut.

Tekniikassakaan ei voida aina pitää nesteitä kokoonpuristumattomian. Hydrauliikassa öljyn kokoonpuristumisella suurissa (satoja baareja) paineissa on joskus merkitystä. Ydinaseissa kovia kiinteitä materaaleja puristetaan jopa sadasosaan normaalista tilavuudesta ennen kuin ydinreaktiot voivat käynnistyä toivotulla rajuudella. Noin kova puristaminen onnistuu vain ohjaamalla pienemmän ydinräjähdyksen (sellaisen toisessa maailmansodassa käytetyn kokoisen) energia puristamaan kappaletta. Taivaankappaleiden rakenteen ja törmäysten mallintamisessa puristuvuudella on hyvinkin suuri merkitys.

Edelleen. Miksi sula rauta jäähtyessään kovettuu? Miksi siitä ei tule esim. rautakidejotainpulveria?



Tietyssä lämpötilassa raudalla on edullisempaa kiteytyä. Silloin atomit järjestäytyvät hilaan, jota koko hilan alueelle levittäytyneet valenssielektronit sitovat. Ei hilan koolle ole mitään luonnolisia rajoja (periaatteessa, käytännössä aineet yleensä kiteytyvät toisiinsa vähemmillä sidoksilla kiinnittyneiksi mikroskooppisiksi kiteiksi), sopivissa oloissa kaikki käytettävissä oleva rauta sitoutuu hilaan.

Miksi järven jää ei ole kiteytyessään pulveria vaan se on kiinteää. Miksi kiteet muodostavat kiinteän aineen? Mikä voima saa kiinteän aineen pysymään kasassa?



Elektronitilat sitovat viereiset atomit toisiinsa. Ne muodostavat systeemin, jota voi karkeasti verrata siihen, että vierekkäiset atomit kiinnitetään toisiin tietynpituisin jousin. Jos ainetta puristetaan, jouset painuvat hieman kasaan ja aine kokoonpuristuu. Lämpeneminen pidentää jousia, jolloin aine lämpölaajenee. Jos kappaleta venytetään, jouset venyvät, ja palautuvat ennalleen kun venytys lopetetaan. Jos venytetään liikaa, jouset katkeavat ja aine menee kahteen tai useampaan palaan. Jousimalli kuvaa myös kappaleessa eteneviä värähtelyjä (ääntä), jos joitakin atomeja tönäistään liikkeelle, värähtely leviää jousiverkossa koko kappaleen alueelle.

Tätä olen tarkoittanut tämän ketjun otsakkeella kova/luja.
Mikä aineen ominaisuus tekee toisesta aineesta lujempaa?



Noita käsitteitä vaivaa tietty arkikielimäisyys. Niillä tarkoitetaan eri aineiden yhteydessä eri asioita. Fysiikassa käytetään täsmällisemmin määritetyjä suureita, kuten puristuvuutta, kimmokerrointa, liukukerrointa, murtolujuutta, myötölujuutta ja niin edelleen. Myös kovuuksia on määritelty eri tavoin.

Yleisesti mekaaniset ominaisuudet seuraavat kiteen elektronitilojen ominaisuuksista. Elektronitilat riippuvat kiteen atomiydinten massoista, koosta, varauksista ja elektronien määristä eri tiloilla. Kovuuteen vaikuttavat merkittävästi kiteen tietyntyyppiset poikkeamat täydellisyydestä, dislokaatiot. Ne vaikeuttavat aineen muodonmuutosta, tekevät siitä kovempaa, mutta toisaalta kidevirheet ovat hyviä lähtökohtia kiteen murtumiselle, eli kovuudesta joudutaan maksamaan haurauden lisääntymisenä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä37971
Ertsu
Markent
Plasma-kaasu-neste- kide (kiinteä),olettaisin, että siinä aineen eri lämpötiloissa olevat olomuodot.

Kaikki aineet voivat olla noissa kaikissa olomuodoissa.



No jos täsmällisiä ollaan, niin eivät voi. Eräät yhdisteet, varsinkin monet orgaaniset, hajoavat kemiallisesti muiksi aineiksi ennen kuin sulavat tai höyrystyvät. Kokeile vaikka sulattaa selluloosaa (paperia tai puuta). Plasmassa suurin osa molekyyleistä on hajonnut alkuaineiksi tai parin atomin yksinkertaisiksi molekyyleiksi.

Kiitoksia kaikille vastanneille.
Taas on yksi huoli murheista pois
Minun olisi pitänyt syntyä Japanissa. Siellähän firmoihin palkataan ihmettelijöitä. Siinä hommassa kuulemma pärjää kansakoulutiedoillakin. Sellainen ihminen, joka ei tiedä asioista, ei voi myöskään fakkiintua totuttuihin ajatusmalleihin.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat