Seuraa 
Viestejä45973

Muistan lukeneeni jostakin uutisesta että esim. pyörremyrskyt ja matala- ja korkeapaineet eivät pysty ylittämään päiväntasaajaa. Jos tällainen ilmiö on oikeasti olemassa eikä vain tärähtäneen toimittajajan tai minun väärinymmärrys niin olisi aika jännää tietää mistä se johtuu.

Sivut

Kommentit (21)

Samum anker
Muistan lukeneeni jostakin uutisesta että esim. pyörremyrskyt ja matala- ja korkeapaineet eivät pysty ylittämään päiväntasaajaa. Jos tällainen ilmiö on oikeasti olemassa eikä vain tärähtäneen toimittajajan tai minun väärinymmärrys niin olisi aika jännää tietää mistä se johtuu.

Arvaus: kaipa ne paikallisesti pystyy, mutta corioliksen takia
pyörremyrskyt vaimenevat nopeasti sen jälkeen. Kaipa sama
coriolis-ilmiö kontrolloi myös tavallisia matala- ja korkeapaineita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
bosoni
Seuraa 
Viestejä2704

Eiköhän se liity coriolisvoimaan. Matalapaineen ympärillä tuulet pyörivät pohjoisella pallonpuoliskolla vastapäivään ja eteläisellä myötäpäivään coriolisilmiön vuoksi. Se taitaa hajottaa tuota ilmiötä, joka päiväntasaajan ylittäessä pyöriikin väärään suuntaan.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463

Minä taas olen maantiedon tunnilla kuullut, että ne hyvin harvinaiset tapaukset joissa matalapaine pyörii "väärään" suuntaan johtuvat yleensä siitä, että voimakas matalapaine ylittää päiväntasaajan.

Coriolisvoimahan on heikoimmillaan päiväntasaajalla. Kyllä se silti suuressa mittakaavassa vaikuttaa erittäinkin merkittävästi, joten on ymmärrettävää että päiväntasaajan ylittävä sykloni heikkenee nopeasti.

Ne on nämä ilmastovyöhykkeet.

- Pohjoisnapa -
arktinen alue
lauhkea vyöhyke
subtrooppinen vyöhyke
trooppinen vyöhyke
- päiväntasaaja -
trooppinen vyöhyke
subtrooppinen vyöhyke
lauhkea vyöhyke
antarktinen alue
- Etelänapa-

Jokaisella vyöhykkeen rajalla on joko jatkuva korkea- tai matalapaine. Siksi ilmastoilmiöiden on hankala päästä niistä läpi toiselle puolelle, menevät mieluummin itä-länsi suunnassa, kuin pohjois-etelä suunnassa.

Kuvakin löytyi.. selittänee jotain, vaikka taitaa olla yläastetason opiskelijoiden tekemä.

Eli napa-alueet (korkeapaine), napa-lauhkea (matalapaine), lauhkea-subtrooppinen (korkeapaine) ja subtrooppinen-trooppinen (matalapaine). Korkeapaineen alueilta löytyvät kaikki maapallon aavikot. Matalapaineen alueilta rehevimmät kasvualueet. Ja kun matalapaineen aiheuttamat ilmakehän pystyvirtaukset ovat alaspäin, se saa aikaan sen, että pienemmät ilmiöt, kuten syklonit, pysyttelevät tiukasti omilla alueillaan.

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
twoDogs
Jokaisella vyöhykkeen rajalla on joko jatkuva korkea- tai matalapaine. Siksi ilmastoilmiöiden on hankala päästä niistä läpi toiselle puolelle, menevät mieluummin itä-länsi suunnassa, kuin pohjois-etelä suunnassa.

Itse asiassa jos ihan tarkkoja ollaan, net matala- ja korkeapaineet johtuvat siitä ilmiöstä, jonka vuoksi sääilmiöt liikkuvat itä-länsi-suunnassa.

Lyhyesti sanottuna kyseessä on pyörivän maapallon ilmavirtauksiin aiheuttama problematiikka. Päiväntasaaja saa eniten auringon säteilyä, ja navat vähiten, seurauksena navoilla on matalapaine ja päiväntasaajalla korkeapaine. Syntyy siis konvektiota päiväntasaajalta navoille. Jos maapallo ei pyörisi, ilma virtaisi aika siististi päiväntasaajalta navoille yläilmakehän kautta ja takaisin navoilta päiväntasaajalle maanpintaa pitkin. Maapalloin pyöriminen - käytännössä liikemäärän säilymislaki - kuitenkin saa pohjois-etelä-suunnassa liikkuvan ilmamassan kääntymään itä-länsi-suuntaiseksi. Tätä sanotaan coriolisvoimaksi, ja se on perimmäinen syy siihen miksi sääilmiöt liikkuvat leveysasteesta riippuen joko itään tai länteen päin.

Sekä kokeellisesti että simuloimalla on voitu osoittaa, että planeetan ilmakehään muodostuu aina n kappaletta vyöhykkeitä, ja n riippuu planeetan pyörimisnopeudesta. Mitä nopeammin planeetta pyörii, sitä vaikeampi ilmamassan on päästä etenemään pohjois-etelä-suunnassa, ja seurauksena vyöhykkeitä syntyy enemmän. Vyöhykkeiden lukumäärä on kuitenkin kokonaisluku, joten jos planeetan kierroslukua kasvatetaan, vyöhykkeiden lukumäärä lisääntyy hyppäyksittäin tietyillä kierrosluvuilla. Näin siis simulaatioissa, harva varmaan kykenee antamaan planeetalle lisää jengaa.

Heksu
... seurauksena navoilla on matalapaine ja päiväntasaajalla korkeapaine...

just päinvastoin

Heksu
..Sekä kokeellisesti että simuloimalla on voitu osoittaa, että planeetan ilmakehään muodostuu aina n kappaletta vyöhykkeitä, ja n riippuu planeetan pyörimisnopeudesta. Mitä nopeammin planeetta pyörii, sitä vaikeampi ilmamassan on päästä etenemään pohjois-etelä-suunnassa, ja seurauksena vyöhykkeitä syntyy enemmän. .

Eli tuon mukaan pitkässä juoksussa Maan ilmakehän vyöhykkeet häviäisivät. Koska maapallon kierto oman akselin ympäri hidastuu ja lopulta pysähtyy todella pitkällä juoksulla. Kuten Merkuriuksella se on jo pysähtynyt.

En osaa sanoa tuohon juuta enkä jaata.

edit: quotetin sittenkin..

lierik
Seuraa 
Viestejä4922

Hyviä selityksiä asialle oli, en vain täällä aikaisemmin käynyt, kun tuosta otsikosta luin väärin, että SÄÄLIMÖT EIVÄT PYST..... ja luulin että on käynnissä jokin maailmanympäripurjehdus.

Lierikki Riikonen

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
twoDogs
Heksu
... seurauksena navoilla on matalapaine ja päiväntasaajalla korkeapaine...

just päinvastoin



Myönnettäköön, että kirjoitin vähemmän valveutuneessa tilassa... Ajattelin konvektiota päiväntasaajalta navoille, mikä on faktaa. Napojen matalapaine ja päiväntasaajan korkeapaine on myös faktaa, tarkastellaan yläilmakehää ~8-10km korkeudella. Periaatteessa jokaista matalaa kohti yläilmakehässä on korkeapaine, ja vastoinpäin. Tämä on aivan luonnollista, matalassa ilmamassa kohoaa ylöspäin ja yläilmakehässä liike taipuu maanpinnan suuntaiseksi.

Yleensä kuitenkin matalapaineesta puhuttaessa tarkastellaan ilmanpainetta maanpinnan tasalla, joten luonnollisesti kirjoitin harhaanjohtavasti, mitä pahoittelen.

Eli tuon mukaan pitkässä juoksussa Maan ilmakehän vyöhykkeet häviäisivät. Koska maapallon kierto oman akselin ympäri hidastuu ja lopulta pysähtyy todella pitkällä juoksulla. Kuten Merkuriuksella se on jo pysähtynyt.

Noh noh, eipäs mennä Urantia-linjalle! Vyöhykkeiden lukumäärä saattaa vähentyä, mutta eihän maapallo suinkaan mihinkään pysähdy, kuten ei merkuriuskaan ole pysähtynyt. Maapallon vuorokauden pituus pitenee aikaa myöten kuukauden pituiseksi, kun pyöriminen lukittuu kuun kiertoaikaan. Maapallo pyörii kuitenkin tuolloinkin peräti 12 kierrosta akselinsa ympäri yhden vuoden aikana.

Samum anker
Kyllä nyt on tullut paljon hyviä vastauksia. Kiitos kaikille.:)

Nykyisessä maailmassa tiedettä ja tiedefoorumia, jonka perusvirtoina eivät olisi uskonto ja ateismi, ei voi olla olemassa. Äkää kuitenkaan sekoittako agnostikkoja, vapa-ajattelijoita ateisteihin!

Merivirrat voivat saapua päiväntasaajalle, kylminä, kulkea päiväntasaajaa ja sittan kääntyä siltä pohjoiseen tai etelään, lämpiminä. Ne vaikuttavat tuuliin tai tuulettomuuteen, ja tuulet puolestaan niihin. Syntyvän hurrikaanin tai taifuunin alla on lämmin yhä lisää lämpöä saava merivirta. Vaikkapa Meksikon lahti: merivirta kääntyy jatkaen Golf-virtana. Hurrikaani jatkaa vasemmalle. Samoin läntisellä Tyynellä merellä virta kääntyy pohjoiseen Kurosivona, taifuunit jatkavat siellä tai Etelä-Kiinan merellä länteen ja luoteeseen.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

Muuten miekö olen vähän pölöjä , tai ainaki tietämätön asijoista.
Niimpä tyhmyyttäni kysynki, mellastaako ne hurrikaanit ja
taifuunit päiväntasaajan eteläpuolella ?
Miekö en ole sattunu kuulemhan ,että hurrikaanit olis
tehnhet tuhojaan eteläisellä pallonpuoliskolla.
Onhan niitä myrskyjä tietenki sieläki, mutta esiintyykö missään eteläisellä puoliskolla , säännöllistä hurrikaani ilmiötä niinkuin tällä "mejän " puolella ?

sipu250
Seuraa 
Viestejä400

Niitä vain ei nimitetä hurrikaaneiksi vaan taifuuneiksi tai sykloneiksi. Ne ovat tavanomaisia riesoja mm. Pohjois-Australiassa ja Afrikan itärannikolla, sekä tietenkin Tyynen meren saarilla. Ne vain eivät saa juurikaan julkisuutta koska asutus niillä seuduilla on vähäistä tai vähävaraista.

Eräs mielenkiintoinen anomalia on, että Atlantilla päiväntasaajan eteläpuolella hirmumyrskyjä ei esiinny. Siksi viime vuonna sattunut niukasti hurrikaanin tunnusmerkit täyttänyt myrsky (nimeltä Catherine) saikin aika lailla huomiota. Sen epäiltiin jotenkin liittyvän käynnissä olevaan ilmaston muutokseen. http://www.ens-newswire.com/ens/mar2004 ... -29-06.asp

Yksittäistapaus tosin, mutta eräs ilmaston muutokseen liittyvistä suurista riskeistä ja tutkimuskohteista. JOS niitä alkaa syntyä säännöllisesti, on Brasilia merkittävissä vaikeuksissa koska sikäläinen asutus ei ole rakennettu alkuunkaan hurrikaanin kestäväksi. Vahingot saattavat olla erittäin suuria.

Coriolisvoiman takia (Oikeastaan coriolisvoima on vain näennäisvoima, niinkuin vaikkapa keskipakoisvoima) mm. tuulet kaartavat pohjoisella pallonpuoliskolla oikealle ja eteläisellä vasemmalle. Tästä aiheuttuu, että jos myrsky ajautuisi kohti päiväntasaajaa se heikkenisi vääjäämättömästi (sen energia tuhlautuisi coriolisvoiman vastustamiseen) kunnes se pääsisi päiväntasaajalle, jossa ei enää ole hirmumyrskyjä muodostavaa pyörimisliikettä, jolloin se kuolisi.
Trooppisissa hirmumyrsyissä eli siis voimakkaissa matalapaineissa, tuulet puhaltaisivat korkeapaineenalueilta (kaikkialta ympäriltä) suoraan kohti myrskyn keskustaa (syvintä matalapainetta), mutta coriolisinvoima kääntää näiden tuulien suuntaa oikealle(tai vasemmalle riippuen pallonpuoliskosta), jolloin ne muodostavat pyörteen matalapaineen ympärille, joka näin alkaa pyöriä...=pyörremyrsky. tämä pyörre ei näin ollen voi vaihtaa pallonpuoliskoa koska sen pyörimissuunta vaihtuisi päinvastaiseksi. Trooppisten hirmumyrskyjen syntyminen vaatii muutenkin erikoiset olosuhteet (pintaveden lämpötilan mm. täytyy olla yli 27 astetta, jotta sellainen voisi syntyä). Tosin lämpötilojen nousuntakia myös pintavedet ovat trooppisilla merialueilla lämmenneet joka lisää voimakkaiden myrsykyjen todennäköisyyttä myös tulevaisuudessa. (kuten olemme syksyn aika huomanneet )

sipu250

Eräs mielenkiintoinen anomalia on, että Atlantilla päiväntasaajan eteläpuolella hirmumyrskyjä ei esiinny. Siksi viime vuonna sattunut niukasti hurrikaanin tunnusmerkit täyttänyt myrsky (nimeltä Catherine) saikin aika lailla huomiota. Sen epäiltiin jotenkin liittyvän käynnissä olevaan ilmaston muutokseen.



Trooppisten syklonien muodostuminen Etelä-Atlantilla on todellakin epätodennäköistä, myöskään vastaavasti kaakkoisella Tyynellämerellä ei ole koskaan näitä tavattu: suurin osa Etelä-Amerikasta on siis melko hyvin turvassa hirmumyrskyiltä (ei-trooppisia myrskyjärjestelmiä toki esiintyy).

sipu250

Yksittäistapaus tosin, mutta eräs ilmaston muutokseen liittyvistä suurista riskeistä ja tutkimuskohteista. JOS niitä alkaa syntyä säännöllisesti, on Brasilia merkittävissä vaikeuksissa koska sikäläinen asutus ei ole rakennettu alkuunkaan hurrikaanin kestäväksi. Vahingot saattavat olla erittäin suuria.

Pelkkä vesien lämpeneminen ei trooppisten hirmumyrskyjen muodostumiseen riitä, vaan sääolosuhteiden pitää muuttua muullakin tapaa (wind shearin vähentyä, ukkosrintamien lisääntyä) ennenkuin hurrikaanit alkavat kovin usein Brasiliaan iskeä. Mahdotonta se ei toki ole. Tosin siinä tapauksessa luultavasti jossakin päin muualla maailmaa hirmumyrskyjen muodostuminen sitten vähenee.

Mitä tuohon alkuperäiseen kysymykseen tulee, niin yleisesti ottaen sykloneja ei voi muodostua 10 leveysasteen sisällä päiväntasaajasta, mutta poikkeuksia on. Siihen tarvitaan ennestään jo pyörivä systeemi joka alkaa muuttua trooppiseksi. Erään syklonin tiedetään muodostumisvaiheessaan kulkeneen päiväntasaajan yli ja takaisin ennen kehittymistään kunnolliseksi trooppiseksi myrskyksi, koko ajan säilyttäen rotaationsa.

Päiväntasaajan seudun vakinainen matala kuitenkin on myös sääilmiö, onkohan perää. Seuraten Auruingon asemaa se muuttaa leveysastesijaintiaan mm. Kongon ja Amazonasin sedulla. Vazstaavasti
mm. Saharan korkeapaine muuttaa sijaintiaan sen mukaisesti.

Entä jos Saharaan syntyisikin vakinainen matala? Silloin päiväntasaajan seudulle varsinkin Afrikan puolelle syntyis korkeahko paine.

sipu250
Seuraa 
Viestejä400

Atlantin hurrikaaneista vielä hieman lisää.

Niiden syntyhistoria on tyypillisesti sellainen, että useimmat niistä liittyvät jatkuvasti idästä länteen etenevään ilmakehän trooppiseen aaltoon. Tietyssä kohdassa aaltoa esiintyy lähes poikkeuksetta ukkospilviä, jotka sitten joissakin tapauksissa ryhmittyvät ja kytkeytyvät toisiinsa. Noin 60% myrskyistä ilmeisesti syntyy niin, ja jopa 80% korkeimpien kategorioiden hurrikaaneista. Meren pintalämpötila ja yläilmakehän tuulet vaikuttavat kuten edellä on mainittu.

Lähtöehtoihin kuuluu vielä se, että ilman pölypitoisuuden on oltava matala tai "normaali". Hurrikaaneja ennustavien eräs toteamus on, että kun Saharasta tulee Atlantille voimakas pölypurkaus, hurrikaaneja ei muodostu. Pölypurkausten jatkuvat mittaukset on vasta hiljattain aloitettu uuden satelliitin avulla.

Pölyn vaikutukseen liittyy parikin mielenkiintoista näkökantaa. Toisaalta ilmaston (sateisuuden) muutos Saharan alueella vaikuttaa kasvillisuuden määrään, mikä sitten näkyy pölypurkausten voimakkuuden muuttumisena. Esimerkiksi Saharan vihertymisen seuraus voisi olla hurrikaanien määrän lisääntyminen.

Toinen näkökanta on, että hurrikaanien syntymekanismin herkkyys pölylle tuo esiin mahdollisuuden vaikuttaa niiden kehitykseen. Alkeismuodon pilvet ovat verrattain pieniä, joten ne ehkä olisivat muutettavissa kylvämällä suuria määriä sopivia tiivistymisytimiä. Siis mikäli luotetaan esim. siihen että Neuvostoliiton ilmavoimat onnistuivat estämään sateet Moskovan olympialaisten avajasten yltä, kuten he väittivät. Ja miksi emme uskoisi.

Pöly lienee Atlantin erityispiirre, Tyynellä merellä vastaavaa ei ainakaan samassa mitassa esiinny. Tämä voisi olla eräs syntymekanismin kannalta mielekäs vetailukohde.

sipu250
Vielä yksi trooppinen myrsky "Zeta" syntyi itäiselle Atlantille Kanarialta luoteeseen.

Sille ei ennusteta pitkää ikää. Ei kehity hurrikaaniksi asti. Näytti eilen satelliittikuvassa pieneltä ja kompaktilta.
http://tsr.mssl.ucl.ac.uk/

Zeta on hillunut siellä jo 5 päivää, ja pysynee hengissä vielä muutaman päivän. Melko pitkäikäinen oikeastaan, etenkin ajankohdan huomioon ottaen. Aika mielenkiintoista että 2005 näitä sykloneja on muodostunut useampiakin näennäisesti epäsuotuisissa (liian kylmissä) olosuhteissa (Vince, Delta, Epsilon, Zeta)

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat