PARAPSYKOLOGIAN HISTORIAA

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Huomautus: Tässä esitettävä katsaus rajoittuu englanninkielisissä maissa tapahtuneeseen parapsykologian kehitykseen. Koska psi on ikivanha, kulttuurien rajat ylittävä ilmiö, monet ryhmät ovat monin menetelmin tutkineet sitä kautta historian.

1880

Parapsykologia, siinä muodossa kuin sitä läntisessä maailmassa harrastetaan, kehittyi 1800-luvun loppupuolella Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa tunnetusta vakavasta, tieteellisestä mielenkiinnosta spiritualismia kohtaan. (Brittiläisen) Psyykkisen tutkimuksen seuran (Society for Psychical Research, SPR) ja Amerikan psyykkisen tutkimuksen seuran (American Society for Psychical Research, perustettu 1885) loivat aikansa johtavat tiedemiehet tutkiakseen meedioita, jotka väittivät pystyvänsä olemaan yhteydessä kuolleisiin tai saamaan aikaan muita psyykkisiä ilmiöitä. Suuri osa varhaisesta todistusaineistosta oli kuvailevaa ja tapauskohtaista sisältäen kertomuksia enneunista, kuvauksia pöydän leijumisesta, selostuksia haamujen näkemisestä ja niin edelleen. Jotkut molempien tutkimusseurojen jäsenistä yrittivät testata aineellisten meedioiden väitteitä suunnittelemiensa erikoisvälineiden avulla. Muutamista näiden yhteisöjen jäsenten tapaustutkimuksista ja kirjoista, eritoten brittiläisen Frederick Myers'in ja yhdysvaltalaisen William James'in aikaansaannoksista, on tullut pysyviä klassikoita.

1900 - 1960

Stanford'in yliopiston psykologi J. E. Coover oli vuonna 1917 ensimmäisiä kokeellista tekniikkaa soveltavia tutkijoita psi-kykyjen arvioimiseksi laboratoriossa. Mutta vasta vuonna 1927 psi-tutkimuksessa alkoi uusi aikakausi biologi J. B. Rhinen astuttua kuvaan. Rhine kolleegoineen kehitti ensimmäisen koetekniikan ja vaikutti käsitteiden "ESP" ja "parapsykologia" yleistymiseen. Rhinen laboratorio Duken yliopistossa (Durhamissa Pohjois-Carolinassa), alun perin osana psykologian osastoa, sai maailmanlaajuista mainetta uraauurtavasta ja tieteellisesti moitteettomasta psi-tutkimuksestaan. Parhaiten hänen tutkimuksistaan tunnetaan ESP-testaus erikoiskorttien avulla ja PK-testaus nopan avulla. Vuonna 1965 Rhine jäi eläkkeelle Dukesta ja siirsi laboratorionsa yliopiston ulkopuolelle. Nykyisin Rhinen perintöä vaaliva Rhinen tutkimuskeskuksen Parapsykologian laitos (The Rhine Research Center's Institute for Parapsychology) tekee vireätä psi-tutkimusta Richard Broughton peräsimessään.

1960

Kiinnostus parapsykologiaa kohtaan räjähti 1960-luvulla ja sen tuloksena pantiin alulle seuraavat hankkeet: William G. Roll perusti Psyykkisen tutkimuskeskuksen (Psychical Research Foundation) Pohjois-Carolinaan Yhdysvalloissa. Roll tunnetaan parhaiten tutkimuksistaan räyhähenki- ja kummitteluilmiöiden parissa. Roll harjoittaa tätä nykyä aktiivista psi-tutkimusta Georgiassa.

Ian Stevenson käynnisti Parapsykologian jaoston (Division of Parapsychology) osaksi Virginian yliopiston Lääketieteellisen laitoksen Psykiatrian osastoa (Department of Psychiatry of the University of Virginia Medical School). Stevenson painotti ennakoimattomien tapausten, mm. enneunien ja telepaattisten vaikutelmien, tutkimusta. Hänet tunnetaan parhaiten uraauurtavasta työstään, jonka kohteena ovat olleet kuoleman jälkeiseen elämään liittyvät ilmiöt, ennen kaikkea jälleensyntymä-tyyppiset tapaukset Intian, Burman ja Thaimaan lasten parissa. Jaostoa kutsutaan nykyisin Persoonallisuustutkimuksen jaostoksi (Division of Personality Studies) ja Stevenson toimii vireästi tutkimuksen parissa.

Karlis Osis tuli tutkijajäseneksi (Chester Carlson Research Fellow) Amerikan psyykkisen tutkimuksen seuraan New Yorkissa. Osis teki kehostapoistumisilmiön tutkimuksia, kartoitustutkimuksia uskomuksista ja asenteista sekä ilmestystapausten tutkimuksia. Hänet tunnetaan ehkä parhaiten uraauurtavasta työstään kuolinvuodenäkyjen parissa. Osis on nykyisin eläkkeellä.

John Beloff aloitti parapsykologisen tutkimuksen Edinburgh'in yliopiston Psykologian osastolla. Vuonna 1985 osastoon perustettiin oppituoli (Koestler Chair of Parapsychology) kirjailija Arthur Koestler'in ja hänen vaimonsa Cynthian jälkisäädöksen turvin. Prof. Robert L. Morris'ista tuli viran ensimmäinen haltija. Morris, hänen tutkimusryhmänsä ja jatko-opiskelijansa pyrkivät aktiivisesti edistämään sellaista suhtautumistapaa parapsykologiaan, joka korostaa psi-tapahtumien ymmärtämistä ja herkistämistä. Lisätietoja ks. Koestler Parapsychology Unit

Yhden huomattavan tutkimusohjelman alullepanijoina olivat Montague Ullman ja Stanley Krippner New Yorkin Brooklynissä sijaitsevassa Maimonides'in sairaalassa. Tämä ryhmä, johon myöhemmin tuli mukaan Charles Honorton, tunnetaan parhaiten unitelepatiaa käsittelevästä työstään. Maimonides-ohjelman päättyessä vuonna 1979 Charles Honorton avasi Princeton'iin New Jerseyn osavaltioon uuden laboratorion (The Psychophysical Research Laboratories). Honorton'in laboratorio, joka jatkoi toimintaansa aina vuoteen 1989, tuli parhaiten tunnetuksi ganzfeld-tyyppisistä telepatiatutkimuksista, mikro-PK -testeistä ja meta-analyysityöstä. Krippner harjoittaa paraikaa aktiivista tutkimustyötä Saybrook-instituutissa San Franciscossa. Honorton kuoli traagisesti vuonna 1993 valmistellessaan parapsykologiaa käsittelevää filosofian tohtorin väitöskirjaansa Edinburgin yliopistossa.

Psykologian professori Charles Tart, joka tunnetaan parhaiten muuntuneita tajunnantiloja käsittelevästä uraauurtavasta työstään, opetti ja johti parapsykologista tutkimusta Kalifornian yliopistossa Davis'issa. Nyttemmin hän on jo vetäytynyt yliopistosta eläkkeelle harjoittaen opetus- ja tutkimustyötä muun muassa Transpersoonallisen psykologian instituutissa (The Institute of Transpersonal Psychology) Palo Altossa Kalifornian osavaltiossa.

1970-luku

Vuonna 1972 käynnistyi kalifornialaisessa aivoriihessä SRI International (aikaisemmalta nimeltään Stanford Research Institute) Kalifornian Menlo Park'issa muuan huomattava psi-tutkimushanke. Ohjelman panivat alulle fyysikot Harold Puthoff ja Russell Targ; fyysikko Edwin May liittyi heihin myöhemmin. SRIn ohjelma paneutui kaukokatsontatutkimukseen (kyseinen käsite otettiin käyttöön ohjelmassa). May ryhtyi johtamaan ohjelmaa vuonna 1985, jolloin Puthoff siirtyi muihin tehtäviin. Kun May vuonna 1989 lähti SRI International'ista, hän pani alulle samankaltaisen ohjelman Palo Altossa sijaitsevan Science Applications International Corporation (SAIC) -yhtiön Kognitiivisten tieteiden laboratoriossa. Ohjelman mukainen tutkimus jatkuu edelleen. Se on tullut tunnetuksi kehittyneiden teknologioiden soveltamisesta, esimerkiksi magnetoenkefalografiasta, jota se käyttää aivojen toiminnan tutkimiseksi koehenkilöiden suorittaessa psi-tehtäviä. Laboratorio kehittelee myös mikro-PKn teoreettisia malleja. Kaukokatsontatutkimusta se lähestyy ensisijaisesti "fysikaalisesta" näkökulmasta.

Vuonna 1979 alkoi myös toinen psi-tutkimusohjelma New Jerseyn Princetonissa, Princetonin yliopiston Tekniikan osastolla. Sen pani alulle silloinen Tekniikan osaston dekaani Robert Jahn. The Princeton Engineering Anomalies Research -laboratoriossa (PEAR-laboratorio - http://www.princeton.edu/~rdnelson/pear.html ) jatketaan edelleen tutkimuksia. Laboratorio tunnetaan parhaiten mittavasta mikro-PK -tietokannastaan, PK-kokeista joissa on mukana muita aineellisia järjestelmiä, "ennakoivaa kaukohavainnointia" käsittelevistä kokeistaan sekä teoreettista ponnistuksistaan, joilla kvanttimekaniikan käsitteitä yritetään yhdistää psi-toimintoihin.

1990-luku

Vuoden 1993 lopussa Dean Radin perusti Tietoisuudentutkimusjaoston (Consciousness Research Division) psi-tutkimusohjelman Harry Reid'in Ympäristötutkimuskeskukseen Las Vegas'issa sijaitsevan Nevadan yliopiston yhteyteen (Harry Reid Center for Environmental Studies at the University of Nevada). Laboratoriossa suoritetaan psi-ilmiöiden perus- ja sovellustutkimusta.

Vuonna 1995 Richard Wiseman käynnisti psi-tutkimusohjelman Yhdistyneissä kuningaskunnissa sijaitsevan Hertfordshiren yliopiston psykologian osastolla. Susan Blackmore aloitti samankaltaisen ohjelman Bristolissa sijaitsevan Länsi-Englannin yliopiston psykologian osastolla.

Kommentit (7)

Vierailija

Huomautus: Tässä esitettävä katsaus rajoittuu englanninkielisissä maissa tapahtuneeseen parapsykologian kehitykseen. Koska psi on ikivanha, kulttuurien rajat ylittävä ilmiö, monet ryhmät ovat monin menetelmin tutkineet sitä kautta historian.

1880

Parapsykologia, siinä muodossa kuin sitä läntisessä maailmassa harrastetaan, kehittyi 1800-luvun loppupuolella Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa tunnetusta vakavasta, tieteellisestä mielenkiinnosta spiritualismia kohtaan. (Brittiläisen) Psyykkisen tutkimuksen seuran (Society for Psychical Research, SPR) ja Amerikan psyykkisen tutkimuksen seuran (American Society for Psychical Research, perustettu 1885) loivat aikansa johtavat tiedemiehet tutkiakseen meedioita, jotka väittivät pystyvänsä olemaan yhteydessä kuolleisiin tai saamaan aikaan muita psyykkisiä ilmiöitä. Suuri osa varhaisesta todistusaineistosta oli kuvailevaa ja tapauskohtaista sisältäen kertomuksia enneunista, kuvauksia pöydän leijumisesta, selostuksia haamujen näkemisestä ja niin edelleen. Jotkut molempien tutkimusseurojen jäsenistä yrittivät testata aineellisten meedioiden väitteitä suunnittelemiensa erikoisvälineiden avulla. Muutamista näiden yhteisöjen jäsenten tapaustutkimuksista ja kirjoista, eritoten brittiläisen Frederick Myers'in ja yhdysvaltalaisen William James'in aikaansaannoksista, on tullut pysyviä klassikoita.

1900 - 1960

Stanford'in yliopiston psykologi J. E. Coover oli vuonna 1917 ensimmäisiä kokeellista tekniikkaa soveltavia tutkijoita psi-kykyjen arvioimiseksi laboratoriossa. Mutta vasta vuonna 1927 psi-tutkimuksessa alkoi uusi aikakausi biologi J. B. Rhinen astuttua kuvaan. Rhine kolleegoineen kehitti ensimmäisen koetekniikan ja vaikutti käsitteiden "ESP" ja "parapsykologia" yleistymiseen. Rhinen laboratorio Duken yliopistossa (Durhamissa Pohjois-Carolinassa), alun perin osana psykologian osastoa, sai maailmanlaajuista mainetta uraauurtavasta ja tieteellisesti moitteettomasta psi-tutkimuksestaan. Parhaiten hänen tutkimuksistaan tunnetaan ESP-testaus erikoiskorttien avulla ja PK-testaus nopan avulla. Vuonna 1965 Rhine jäi eläkkeelle Dukesta ja siirsi laboratorionsa yliopiston ulkopuolelle. Nykyisin Rhinen perintöä vaaliva Rhinen tutkimuskeskuksen Parapsykologian laitos (The Rhine Research Center's Institute for Parapsychology) tekee vireätä psi-tutkimusta Richard Broughton peräsimessään.

1960

Kiinnostus parapsykologiaa kohtaan räjähti 1960-luvulla ja sen tuloksena pantiin alulle seuraavat hankkeet: William G. Roll perusti Psyykkisen tutkimuskeskuksen (Psychical Research Foundation) Pohjois-Carolinaan Yhdysvalloissa. Roll tunnetaan parhaiten tutkimuksistaan räyhähenki- ja kummitteluilmiöiden parissa. Roll harjoittaa tätä nykyä aktiivista psi-tutkimusta Georgiassa.

Ian Stevenson käynnisti Parapsykologian jaoston (Division of Parapsychology) osaksi Virginian yliopiston Lääketieteellisen laitoksen Psykiatrian osastoa (Department of Psychiatry of the University of Virginia Medical School). Stevenson painotti ennakoimattomien tapausten, mm. enneunien ja telepaattisten vaikutelmien, tutkimusta. Hänet tunnetaan parhaiten uraauurtavasta työstään, jonka kohteena ovat olleet kuoleman jälkeiseen elämään liittyvät ilmiöt, ennen kaikkea jälleensyntymä-tyyppiset tapaukset Intian, Burman ja Thaimaan lasten parissa. Jaostoa kutsutaan nykyisin Persoonallisuustutkimuksen jaostoksi (Division of Personality Studies) ja Stevenson toimii vireästi tutkimuksen parissa.

Karlis Osis tuli tutkijajäseneksi (Chester Carlson Research Fellow) Amerikan psyykkisen tutkimuksen seuraan New Yorkissa. Osis teki kehostapoistumisilmiön tutkimuksia, kartoitustutkimuksia uskomuksista ja asenteista sekä ilmestystapausten tutkimuksia. Hänet tunnetaan ehkä parhaiten uraauurtavasta työstään kuolinvuodenäkyjen parissa. Osis on nykyisin eläkkeellä.

John Beloff aloitti parapsykologisen tutkimuksen Edinburgh'in yliopiston Psykologian osastolla. Vuonna 1985 osastoon perustettiin oppituoli (Koestler Chair of Parapsychology) kirjailija Arthur Koestler'in ja hänen vaimonsa Cynthian jälkisäädöksen turvin. Prof. Robert L. Morris'ista tuli viran ensimmäinen haltija. Morris, hänen tutkimusryhmänsä ja jatko-opiskelijansa pyrkivät aktiivisesti edistämään sellaista suhtautumistapaa parapsykologiaan, joka korostaa psi-tapahtumien ymmärtämistä ja herkistämistä. Lisätietoja ks. Koestler Parapsychology Unit

Yhden huomattavan tutkimusohjelman alullepanijoina olivat Montague Ullman ja Stanley Krippner New Yorkin Brooklynissä sijaitsevassa Maimonides'in sairaalassa. Tämä ryhmä, johon myöhemmin tuli mukaan Charles Honorton, tunnetaan parhaiten unitelepatiaa käsittelevästä työstään. Maimonides-ohjelman päättyessä vuonna 1979 Charles Honorton avasi Princeton'iin New Jerseyn osavaltioon uuden laboratorion (The Psychophysical Research Laboratories). Honorton'in laboratorio, joka jatkoi toimintaansa aina vuoteen 1989, tuli parhaiten tunnetuksi ganzfeld-tyyppisistä telepatiatutkimuksista, mikro-PK -testeistä ja meta-analyysityöstä. Krippner harjoittaa paraikaa aktiivista tutkimustyötä Saybrook-instituutissa San Franciscossa. Honorton kuoli traagisesti vuonna 1993 valmistellessaan parapsykologiaa käsittelevää filosofian tohtorin väitöskirjaansa Edinburgin yliopistossa.

Psykologian professori Charles Tart, joka tunnetaan parhaiten muuntuneita tajunnantiloja käsittelevästä uraauurtavasta työstään, opetti ja johti parapsykologista tutkimusta Kalifornian yliopistossa Davis'issa. Nyttemmin hän on jo vetäytynyt yliopistosta eläkkeelle harjoittaen opetus- ja tutkimustyötä muun muassa Transpersoonallisen psykologian instituutissa (The Institute of Transpersonal Psychology) Palo Altossa Kalifornian osavaltiossa.

1970-luku

Vuonna 1972 käynnistyi kalifornialaisessa aivoriihessä SRI International (aikaisemmalta nimeltään Stanford Research Institute) Kalifornian Menlo Park'issa muuan huomattava psi-tutkimushanke. Ohjelman panivat alulle fyysikot Harold Puthoff ja Russell Targ; fyysikko Edwin May liittyi heihin myöhemmin. SRIn ohjelma paneutui kaukokatsontatutkimukseen (kyseinen käsite otettiin käyttöön ohjelmassa). May ryhtyi johtamaan ohjelmaa vuonna 1985, jolloin Puthoff siirtyi muihin tehtäviin. Kun May vuonna 1989 lähti SRI International'ista, hän pani alulle samankaltaisen ohjelman Palo Altossa sijaitsevan Science Applications International Corporation (SAIC) -yhtiön Kognitiivisten tieteiden laboratoriossa. Ohjelman mukainen tutkimus jatkuu edelleen. Se on tullut tunnetuksi kehittyneiden teknologioiden soveltamisesta, esimerkiksi magnetoenkefalografiasta, jota se käyttää aivojen toiminnan tutkimiseksi koehenkilöiden suorittaessa psi-tehtäviä. Laboratorio kehittelee myös mikro-PKn teoreettisia malleja. Kaukokatsontatutkimusta se lähestyy ensisijaisesti "fysikaalisesta" näkökulmasta.

Vuonna 1979 alkoi myös toinen psi-tutkimusohjelma New Jerseyn Princetonissa, Princetonin yliopiston Tekniikan osastolla. Sen pani alulle silloinen Tekniikan osaston dekaani Robert Jahn. The Princeton Engineering Anomalies Research -laboratoriossa (PEAR-laboratorio - http://www.princeton.edu/~rdnelson/pear.html ) jatketaan edelleen tutkimuksia. Laboratorio tunnetaan parhaiten mittavasta mikro-PK -tietokannastaan, PK-kokeista joissa on mukana muita aineellisia järjestelmiä, "ennakoivaa kaukohavainnointia" käsittelevistä kokeistaan sekä teoreettista ponnistuksistaan, joilla kvanttimekaniikan käsitteitä yritetään yhdistää psi-toimintoihin.

1990-luku

Vuoden 1993 lopussa Dean Radin perusti Tietoisuudentutkimusjaoston (Consciousness Research Division) psi-tutkimusohjelman Harry Reid'in Ympäristötutkimuskeskukseen Las Vegas'issa sijaitsevan Nevadan yliopiston yhteyteen (Harry Reid Center for Environmental Studies at the University of Nevada). Laboratoriossa suoritetaan psi-ilmiöiden perus- ja sovellustutkimusta.

Vuonna 1995 Richard Wiseman käynnisti psi-tutkimusohjelman Yhdistyneissä kuningaskunnissa sijaitsevan Hertfordshiren yliopiston psykologian osastolla. Susan Blackmore aloitti samankaltaisen ohjelman Bristolissa sijaitsevan Länsi-Englannin yliopiston psykologian osastolla.

Vierailija

[size=150:1seqp0nx]Parapsykologinen keskustelupiiri[/size:1seqp0nx]

Parapsykologisen keskustelupiirin kevätkausi päättyy 12.5.2008 pidettävään tilaisuuteen, jossa DI Olavi Kiviniemi on lupautunut alustamaan fysikaalisesta mediumismista ja erityisesti esittelemään tunnetun Scolen tapauksen tuoreimpana esimerkkinä ilmiöstä. Toivon mukaan edustettuna on myöskin kokemuksellinen näkökulma. Perinteiseen tapaan tilaisuus pidetään klo 18 Rajatiedon keskuksessa, osoitteessa Uudenmaankatu 33.

Keskustelupiirin syyskauden kokoukset ovat joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 18 Rajatiedon keskuksessa, syyskuun alusta alkaen. Poikkeuksena on kuitenkin joulukuun pikkujoulutilaisuus, joka pidettäneen Hotelli Arthurissa (Vuorikatu 19, Helsinki) joulukuun ensimmäisenä päivänä. Tilaisuuksien aiheet määräytyvät osallistujien ehdotusten mukaan. Kokoukset ovat jatkossakin avoimia ja maksuttomia, vaikkakin taloudellisten edellytysten takaamiseksi suosittelemmekin tilaisuuksissa vapaaehtoista maksua tai Parapsykologian instituutin jäsenyyttä: http://www.psilab.info/jasenlomake.htm

Ajatus parapsykologisesta keskustelupiiristä on mahdollisesti leviämässä myös Turkuun ja Tampereelle, joissa kummassakaan ei ole tällä hetkellä toimivaa parapsykologista seuraa. Ilmeisesti tällainen vapaamuotoisempi ja sosiaalisempi formaatti sopii paremmin nykyaikaan vastapainoksi muulle tarjonnalle kuin perinteiset luentotilaisuudet, eivätkä ne vaadi ehkä niin paljon kiireisten järjestäjienkään aikaa.

Kesän kuluessa toteutetaan myös suuren parakyselyn jatkotutkimus, jonka tukemisessa instituutti on mukana. Pohjatutkimuksen otoksena oli noin 1500 taloutta. Kun tämä työ saadaan pois alta, instituutti voi kapasiteettinsa puitteissa paremmin keskittyä varsinaiseen tarkoitukseensa, eli parapsykologian kokeellisen tutkimuksen edistämiseen. Tätä työtä voi tukea vaikkapa osoittamalla lahjoituksia institutille tai tiedottamalla toiminnastamme.

Parapsykologian instituutti
http://www.psilab.info

PS. Instituutin virallinen osoite on vaihtunut, uusi osoite on PL 692, 00101 HELSINKI.

Vierailija

Suomen vanhin (ja erä maailman vanhimmista Englantilaisten seurojen jälkeen) psyykkinen tutkimusseura on nimeltään ”Sällskapet för Psykisk Forskning i Finland r.f.” perustettu Helsingin yliopistolla noin vuonna 1908:

GROTENFELT, ARVI (ARVID)(10.04.1863 - 29.03.1941) Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian professori, FT 1888. … Hän vaikutti myös monin eri tavoin kansansivistystyöhön ja toimi 1907–1932 parapsykologiaan suuntautuneen seuran Sällskapet för Psykisk Forskning i Finlandin puheenjohtajana.

http://filosofia.fi/suomalainen_filosofia/galleria/2331

1960 luvulla tämän seuran puheenjohtajana toimi arkkitehti Hans Andersin, sen jälkeen insinööri Atle Blomqvist ja hänen seuraajana allekirjoittanut.

Vuonna 1938 perustettiin suomenkielinen Suomen Parapsykologinen Tutkimusseura (SPT), mutta varsinaisesti kokeellinen tutkimus saapui Suomeen vasta 1950-luvulla. Suomalaisen kokeellisen parapsykologian kannalta keskeinen henkilö oli parapsykologi Jarl Fahler (1926–1990), joka solmi läheiset suhteet Duke Universityyn.

http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/parapsykologia.html

Vierailija
Phony
Lainaukseen, varsinkin näin pitkään, on hyvä liittää lähde mukaan:

http://www.pcuf.fi/~msiivola/para2000/p ... rafaq.html




Yleisesti ottaen fyysikot ovat taipuvaisia osoittamaan kiinnostusta parapsykologiaa kohtaan, koska se sisältyy vihjauksen, jonka mukaan olemme ymmärtäneet karkeasti väärin niin tilan ja ajan kuin energian ja informaation siirtymisenkin.

Biologit ovat kiinnostuneita, koska psi vihjaa siihen, että on olemassa uusia selittämättömiä keinoja maailman aistimiseksi.

Psykologit ovat kiinnostuneita psi:n seuraamuksista havainnoimisen ja muistin näkökulmasta.

Filosofit ovat kiinnostuneita, koska psi-ilmiöt nimenomaisesti kajoavat moniin ikivanhoihin filosofisiin kysymyksiin, kuten siihen, mikä on mielen asema aineellisessa maailmassa ja siihen, mikä on objektiivisen luonne suhteessa subjektiiviseen.

Teologit ja suuri yleisö ovat taipuvaisia osoittamaan kiinnostusta parapsykologiaan, koska henkilökohtaisiin psi-kokemuksiin liittyy usein tuntemuksia jostakin syvällisen, sanoin kuvaamattoman merkityksen omaavasta. Sen seurauksena jotkut ajattelevat psi:llä olevan "henkisiä" seuraamuksia.

Materialistisesta näkökulmasta - joka on yksi tieteellisen maailmankuvan peruspilareita - ihmistajunta on vain seurausta aivojen, kehon ja hermoston muodostaman kokonaisjärjestelmän toiminnasta.

Toisin sanoen riippumatta siitä, kuinka erilaiselta mieli näyttää kehon kaltaiseen kiinteään aineeseen verrattuna, sen kehittää yksinomaisesti tuon järjestelmän tuottama sähkökemiallinen toiminta ja siten se on ehdottoman riippuvainen siitä.

Kun tuo järjestelmä kuolee, kuolee myös tajunta sen mukana. Tästä näkökulmasta kuoleman jälkeistä elämää, aaveita ja ilmestyksiä koskevien väitteiden on pakko olla pelkkää toiveajattelua.

Lisäksi aineellisen toiminnan rajat määräävät automaattisesti myös mielen toiminnan perimmäiset rajat, joten sen perusteella, miten nykyisin ymmärrämme maailman toimivan, ESP ja PK tuntuvat mahdottomilta.

Vierailija
HSTa
Suomen vanhin (ja erä maailman vanhimmista Englantilaisten seurojen jälkeen) psyykkinen tutkimusseura on nimeltään ”Sällskapet för Psykisk Forskning i Finland r.f.” perustettu Helsingin yliopistolla noin vuonna 1908:

GROTENFELT, ARVI (ARVID)(10.04.1863 - 29.03.1941) Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian professori, FT 1888. … Hän vaikutti myös monin eri tavoin kansansivistystyöhön ja toimi 1907–1932 parapsykologiaan suuntautuneen seuran Sällskapet för Psykisk Forskning i Finlandin puheenjohtajana.

http://filosofia.fi/suomalainen_filosofia/galleria/2331

1960 luvulla tämän seuran puheenjohtajana toimi arkkitehti Hans Andersin, sen jälkeen insinööri Atle Blomqvist ja hänen seuraajana allekirjoittanut.

Vuonna 1938 perustettiin suomenkielinen Suomen Parapsykologinen Tutkimusseura (SPT), mutta varsinaisesti kokeellinen tutkimus saapui Suomeen vasta 1950-luvulla. Suomalaisen kokeellisen parapsykologian kannalta keskeinen henkilö oli parapsykologi Jarl Fahler (1926–1990), joka solmi läheiset suhteet Duke Universityyn.

http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/parapsykologia.html




[size=150:1t1ixk3j]Suomen parapsykologian instituuttin historiaa[/size:1t1ixk3j]

Instituutin historia juontuu 30-luvulla Yhdysvalloissa perustettuun parapsykologian laboratorioon, joka professori J.B Rhinen vetämänä edusti varhaisinta muotoa nykyiseen huippuunsa kehittyneestä modernista parapsykologiasta. Laboratorio toimi vuosikymmeniä Duken yliopistossa kunnes Rhine jäi eläkkeelle ja sen toiminta siirrettiin hänen johdollaan yliopiston läheisyyteen perustettuun instituuttiin.

Parapsykologia oli saanut alkunsa jo 1800-luvun puolenvälin jälkeen, jolloin monet tiedemiehet alkoivat kiinnostumaan ihmisten paranormaaleista kyvyistä ja oudoista kokemuksista, joista oli kansan keskuudessa puhuttu iät ja ajat. Vuonna 1882 parapsykologiasta kiinnostuneet tutkijat perustivat Lontoossa englanninkielisen järjestön (joitakin paikallisia klubeja oli toiminut jo 1800-luvun alkupuolelta) Society for Psychical Research, jonka toiminta laajeni pian tämän jälkeen myös Amerikkaan. Tämä järjestö on edelleenkin yksi arvovaltaisemmista parapsykologisista järjestöistä, mutta alun alkaen se kuten silloinen parapsykologia yleensäkin keskittyi lähinnä spontaanitapauksien ja erityisten kykyjen tutkimiseen.

Suomessa tilanne oli ollut 1900-luvun alkupuolen vastaava kuin englanninkielisissäkin maissa 1800-luvulta. Varhaisimmat parapsykologian virtaukset rantautuivat Suomeen 1860-luvulla ja hiljalleen vuosisadan loppua kohden tultaessa akateemiset piirit alkoivat Suomessakin kiinnostua vakavissaan alan tutkimuksesta sekä luoda kontakteja muihin parapsykologian tutkijoihin silloisessa emämaassa Venäjällä sekä länsimaissa. Viimein vuonna 1907 Suomeen perustettiin ruotsinkielinen parapsykologinen järjestö, jota seurasi vastaavan suomenkielisen seuran perustaminen 1938.

Tähän ympäristöön syntyi vuonna 1925 Jarl Fahler. Samoihin aikoihin kun maisteri Fahler alkoi toimimaan maamme parapsykologisissa seuroissa, keskustelu Rhinen julkistamista tutkimustuloksista kävi kuumimmillaan. Niinpä hän muodostikin läheiset kontaktit Duken yliopistoon, jossa hän myös työskenteli lyhyitä jaksoja. Palattuaan pysyvästi Suomeen hän otti asiakseen vastaavan toiminnan vakiinnuttamiseksi Suomeen. Elokuussa 1965 hän perusti alan tutkimuksesta innostuneiden ystäviensä kanssa Suomen parapsykologian instituutin. Valitettavasti tämä toiminta ei kuitenkaan ottanut silloin tulta lopulta alleen ja Fahlerin annettua periksi tämän tukiyhdistyksenkin toiminta loppui.

[size=150:1t1ixk3j]Nykyvaiheet[/size:1t1ixk3j]

Tämä ei tietänyt kuitenkaan kokeellisen parapsykologian loppua Suomessa, sillä jo 50-luvulla omaksutut Duken yliopiston innoittamat menetelmät olivat juurtuneet suomalaisiin parapsykologisiin yhdistyksiin ja kokeellinen tutkimus jatkui uusien aktiivisten jäsenten toimesta pitkälle 80-luvulle, joskin melko satunnaisena. Fahlerin kuoltua 1991 parapsykologia veti yleisösalit täyteen, mutta kokeellisella puolella oli käytännössä täysin kuollutta kunnes ala näki uuden nousun 1990-luvun loppupuolella.

Para-aktiivisuuden nousu johti siihen, että vuonna 1998 perustettiin paranormaalin tieteellinen tutkijaverkosto ParaNet, jonka puitteissa tehtiin tammikuussa 1999 aloite parapsykologisen instituutin perustamiseksi Suomeen. Tämä toteutuikin keväällä 2002, jolloin sai alkunsa Psykobiofysiikan instituutti. Nimi valikoitui toisaalta siksi, että psykobiofysiikka on terminä "teknisempi" kuin helposti vääränlaisia mielikuvia aiheuttava parapsykologia ja kattoi myös parabiologiset sekä sielulliset ilmiöt. Lisäksi mm. Ruotsissa, Saksassa ja Etelä-Amerikassa oli jo aiemmin perustettu muutamia vastaavia tutkimusyksikköjä, joten tämän tradition jatkaminen oli siksikin luontevaa.

Toimittuaan parisen vuotta suomalaisen parapsykologian johtotähtenä instituutti joutui lopulta luopumaan tiloistaan keväällä 2004, mikä johtui useista takaiskuista ja toisaalta rahoituksen luontaisesta kausiluontoisuudesta. Osoittautui ettei suomalainen yhteiskunta ole vieläkään valmis hyväksymään parapsykologian tutkimusta ainakaan kovin korkealla profiililla.

Samalla päätettiin lopettaa instituutin toiminta ParaNetin alaisuudessa toimivana tutkimusyksikkönä ja sen tehtävät siirrettiin itseoikeutetusti Suomen parapsykologian instituutin vastuulle, jonka toiminta käynnistyi uudelleen virallisesti vuonna 2007. Tällä hetkellä suomalainen parapsykologia käy läpi jonkinlaista sukupolvenvaihdosta ja uudistumisvaihetta, eikä kokeellinen tutkimus ole niin muodissa kuin takavuosina.

Vierailija

A PARAPSYKOLOGIA
V PVMVPSIICOLOIICKIVA
A PA RAPASEYKOILIOIGIA
IVA ÄPÄRÄPÄSEKOILI: OVIGA

AVAARAMMASIISAIVOILIOVIA

Uusimmat

Suosituimmat