Millaista on 2000-luvun elitismi?

Seuraa 
Viestejä1231
Liittynyt1.4.2007

Viime aikoina useammassa ketjussa on ollut puhetta (oikeisto-) populismista, joka on tuotu esiin ansaitustikin negatiivisessa valossa. Tässä ketjussa on tarkoitus keskustella sen vastapoolista eli elitismistä, joka siis tässä yhteydessä tarkoittaa (valtaväestön, kansan) arkitodellisuudesta irtautunutta ajatusmaailmaa, jolle (varsinkin Suomessa) on ominaista

- Halveksuva asenne tavallista ihmistä ja hänen arkielämänsä sisältöä sekä kognitiivisia kykyjään kohtaan; syvimmillään käsitys, että tavallisella ihmisellä ei ole kompetenssia osallistua yhteiskunnan merkittäviin päätöksiin
- Suomalaisen tapa- ym. kulttuurin syvä halveksunta (se nähdään ”moukkamaisena”, ”nousukasmaisena”, ”tyylittömänä”, ”sisällöttömänä”, ”halpahintaisena jäljitelmänä”, ”teeskentelynä”, ”estyneenä”, ”yhdenmukaistavana”, ”ahdistavana”, ”metsäläisenä” jne.)
- Ulkomaisen (aivan sama mistä, kunhan ei Suomesta eikä mielellään Pohjoismaistakaan, jotka ovat liian lähellä) (”korkea-”) kulttuurin ihannointi – käsitys, että Suomessa ei voi olla korkeakulttuuria riippumatta siitä, mitä Suomessa luodun kulttuurin sisältö on
- Ylipäätään ulkomaalaisuuden, ”erilaisuuden” ihannointi ja tämän loogisena seurauksena ”no borders”-politiikan kannattaminen
- Luonnollisesti akateeminen koulutus ja tähän liittyvän terminologian runsas viljely silloinkin, kun se ei tarpeellista ole
- Käsitys itsestä kosmopoliittina poikkeusyksilönä, jolla on ”korkeampaa tietoa” ulkomailta hankittuna

Pohtia voi esim. seuraavia asioita: Onko elitismi positiivinen vai negatiivinen ilmiö; ovatko elitismin edut suuremmat kuin haitat; hyötyykö kansakunta/ihmiskunta elitismistä? Poikkeaako 2000-luvun elitismi mitenkään 1900-luvun elitismistä?

Alustuksena siirretty keskustelu ketjusta Ruotsissa miehet koskettelevat toisiaan?. En seuraavassa varsinaisesti syytä tai halua osoittaa ketään tai mitään; on täysin mahdollista, että olen väärässä. Jokainen muodostakoon oman käsityksensä.

"between the click of the light; and the start; of a dream"

Sivut

Kommentit (303)

rosewater
Seuraa 
Viestejä1231
Liittynyt1.4.2007
siouxeyesighed legion
rosewater
Kansakunnan tasolla itsetunto on juurikin sidoksissa sen saavutuksiin.



Ei tietenkään ole. Suomalaiset ovat mitä parhain esimerkki. Voi saavuttaa vaikka mitä ja olla silti itsetunnoltaan heikko. Kaikki itsetunto on kiinni jossakin saavutuksessa, jota voi esitellä muille. Toisin sanottuna on aina pakko näyttää muille, verrata itseään muihin.

Voit varmistaa mistä tahansa psykologian oppikirjasta, että itsetunto rakentuu nimenomaan vertailussa muihin. Itse asiassa tällaista vertailua on yksilönkehityksen aikana jopa mahdotonta välttää. Ja kyse on ensisijaisesti halusta näyttää itselle kykenevänsä, vasta sekundaarisesti muille.

Suomalaiset vertailevat itseään ruotsalaisiin ja yrittävät vähätellä heitä. Samoin muita eurooppalaisia vähätellään juuri alemmuudentuntoisesti, reagoiden heidän kulttuuriinsa jonakin hyökkäyksenä, suomalaisen vähemmyyden osoituksena, ja sitten vähätellen sitä turhana tai esittäen negatiivinen vetoomus oman kulttuurin puutteen hyväksyttävyydestä (mitä kohtaan kukaan ei ollut ehkä juuri mitään koskaan sanonutkaan) ilman että annettaisiin mitään positiivista kulttuurillista esille. Vain tietty negatiivinen asenne kaikkeen kulttuuriin, kaikkeen kulttuurilliseen toimintaan ja kaikkiin kulttuurilisiin eroihin, ikään kuin ne kieltäisivät toisiaan. Tämä vaivaa suomalaisia diskursseja yleensäkin. Ja se viestii juuri alemmuudentunnosta.

Suomi-Ruotsi –suhde on erityinen johtuen historiallisista syistä ja kotimaisesta kielivähemmistöstämme ja tälle samoin historiallisista syistä keskittyneistä pääomista ym. hyvinvoinnista. Kieltämättä ruotsalaisuus tuodaan kansankulttuurissa usein esille negatiivisessa valossa, mutta vähättelyyn en muista törmänneeni Ruotsin tai varsinkaan muiden Euroopan maiden kohdalla. Voinet antaa esimerkkejä tästä? Loput kappaleesta on puhtaasti ilmaan jäävää omaa tulkintaasi.

Suomalaisten koko "ylpeys" on vielä jotain kovin häpeällistä, heikkoa alemmuudentuntoista turhamaisuutta, nousukkaiden moukkamaisuuksia. (rehellisyyden nimissä on painotettava, että Suomessa on olemassa kauniita kulttuurillisia ilmiöitä ja tervettä ylpeyttä, mutta nämä ovat aina esiintyneet sidottuina johonin ei-suomalaiseen, ajatellaan vaikkapa suomalaista runoutta 1900-luvun alussa).

Kuinka monta elitistisen narratiivin kliseetä (tätä identtisesti samaahan ovat kaltaisesi tahot toistelleet ainakin 1950-luvulta lähtien) onkaan mahdollista ahtaa yhteen lauseeseen?

Sinun koko tekstiäsi taas vaivaa se, ettet kirjoita siitä mistä puhutaan, vaan keksit jotain muuta kirjoitettavaa.

Mikä jäi tyystin osoittamatta.

Tuollaisen jälkeen tuntuisi oikeastaan luontevimmalta lakata kirjoittamaan moiselle typerykselle. Olen tosissani, saat minussa aikaiseksi hyvin fyysisiä halveksunnan tunteita. Enkä pidä siitä, koska en haluaisi halveksia.

Täysin luonnollinen reaktio kaltaisellesi taholle, kaikin mokomin.

tyylikkyys-käsityksesi on yksipuolisen konservatiivinen ja uniformistinen. Toisin sanoen anti-tyylikäs, sillä tyylikkyyttä ei ole se, että on jokin yksi tyyli, jota seurataan, vaan että on lukuisia tyylejä, joita toteutetaan.

Melko voimakas väite huomioiden, että en kiinnittänyt tyylikkyydelle muita ominaisuuksia kuin huomattavan subjektiivisen komponentin ja vaatimuksen esteettisestä elämyksestä, jota jälkimmäistä mainitsemani muoti-ilmiöt eivät toden totta tuota.

Useimmiten homojen muoti ei poikkea muusta muodista, joten aivan tavallisten muotilehtien vilkuileminen kertoo riittävästi millaisissa vaatteissa voit odottaa homoja näkeväsi.

Mikä nimenomaan olikin pointtini. Lienee päivän selvää, että valtaosalle homoista homotyyli = heterotyyli. Muille kuin sinulle ei ilmeisesti ollut epäselvää, että kritisoin juurikin kaupallisesti motivoituneiden homostailaustelevisio-ohjelmien ja niitä peesaavien usein saman mediakonsernin printtijulkaisujen pyrkimystä määrittää tyylikkyyttä, kutsutaan tätä nyt sitten vaikka tässä tapauksessa jonkinlaiseksi metroseksuaalisuuden karikatyyriksi.

Mitä tulee suomalaiseen kulttuuriin, sinun esityksesi ranskalaisesta kulttuurista siihen verrattuna oli taas juurikin sinun.

Eli nähdäksesi ilmeisesti Ranskan kansalainen on keskimäärin henkisempi, älykkäämpi tai sivistyneempi tai jokin näiden kombinaatio verrattuna Suomen kansalaiseen, mitä käsitystä kritisoin?

Tosiasiana säilyy, että suomalaisilla on olemattomissa määrin mitään kulttuuria. Suomalaiset omaksuvat minkä tahansa roskan (20 vuotta jälkijunassa, tajutessaan sen olevan muodikasta jossain muualla, yleensä Tukholmassa), koska Suomi on aivan yltiö luterilainen maa (luterilaisuus muodostaakin käytännössä ainoan suomalaisen kulttuurin) jossa millään ei ole mitään väliä, tai kaikki on aika merkityksetöntä (hieman liioiteltuna, tietystihän aina on jotain eikä Suomi ole aivan näin uniformistinen maa, mutta kyllä se kulttuurillisuus on joissakin taiteilija marginalioissa joilla on älyttömiä ongelmia tulla ymmärretyiksi asioissa, jotka Euroopassa ymmärretään selittämättä).

Tätä elitististä tilitystä on tosiaankin kuultu kokolailla muuttumattomana jo ainakin puoli vuosisataa. Ehkä vielä 1980-luvulla tämä oli jotenkin perusteltavissakin, kun rivikansalaisten keskuudessa kulttuurinvaihto oli vähäistä tähän soveltuvien jokapäiväisten kanavien, kuten internet, paljolti puuttuessa.

Acedian siideri-esimerkki oli mainio. Suomesta puuttuu koko juomakulttuuri, se on "funktionaalinen", perseet tai selvänä. Ei ole mitään viinikulttuuria, ei mitään ymmärrystä juomien traditioille, historioille, valmistukselle, laadullisille eroille, käyttötarkoituksille. Ja on turha sanoa, että on mahtavaa vapauttamista irrottaa juomat traditioistaan mihin tahansa käyttöön, kun tosiasiassa ne vapautuvat käyttöön nimenomaisesti alkoholina, ne vapautuvat kulttuurilliseen tyhjyyteen mikä ei ole mikään vapautuminen. Tässäkin suhteessa Suomessa on vähemmistökulttuurinsa, sillä Suomessa on toki viininharrastajia yms. (jotka saattavatkin ehkä irrottaa juomia traditioistaan uusiin käyttötarkoituksiin). Ero esim. mainittuun Ranskaan on juuri se, ettei tuo viininharrastaminen ole mitenkään suomalaista kulttuuria vaan muutamien henkilöiden pakenemista suomalaisesta kulttuurittomuudesta. Ranskassa viiniharrastelu samalla tavalla on jopa harvinaisempaa, sillä Ranskassa viinit ovat kaikkien arkipäiväistä kulttuuria.

Tai entä suomalainen katukulttuuri, joka loistaa poissaolollaan : ikään kuin Suomessa kadut olisivat vain väyliä, joita pitkin mennä jonnekin sisälle. Taas Pariisi antaa hyvän vastaesimerkin katutansseineen ja siltapiknikkeineen.

Sitten on tietysti mainittu vatekulttuuri, missä Suomen heikkoutta kertoo ensinnäkin jo tarjonta. Helsinki on ylivertainen, muista ei kannata puhuakaan. Silti jo Helsinki on valikoimaltaan alhainen, hintatasoltaan korkea. Valikoimassa ei ole vikana vain sen laajuus, tai siis laajuuden puute, ja siis laadullinen tasapaksuus, vaan myös se, mitä tuo laatu sitten on. Siis saa kyllä esim. laadukkaita materiaaleja jne. mutta hyvännäköistä vaatekappaletta saa etsiä kissojen ja koirien kanssa. Ennen kaikkea jotenkin mielekkäästi leikattua. Suomalaiset eivät oikein koskaan pukeudu istuviin vaatteisiin. Eivätkä osaa vaatia sellaisia. Suomalaiset enimmäkseen melkein häpeilevät pukeutua kunnolla, on jotenkin vaikea olla tyylikäs, koska Suomessa tyylin kehittelyä katsotaan tarpeettomaksi tuhlaukseksi.

Voisimme ottaa muita esimerkkejä. Teatteri, suomalaisesta teatterista on turha puhuakaan. On pieni piiri aina samoin maneerein esiintyviä (monesti toki sinällään ihan hyviä) näyttelijöitä ja joitan persoonallisia ohjaajia ja dramaturgeja. On samaa kaavaa toistavaa, ylinäyteltyä komediaa, sekä joitain moderneja kantaaottavia yhteiskunnallisia draamoja paremmalla (joskus törmää mielenkiintoiseen postmoderniin muotoja uudistavaan teokseen, jonkinlaisen käsite-teatterin muodossa) tai huonommalla menestyksellä, yleensä pelkkää moralisoivaa paasausta ja "tämä voisi olla vaikuttavaakin, muttei ole" -tunteen jättäviä tylsiä tekeleitä. Klassisempi teatteri on harvinaista eikä yleensä erityisen hyvin tehtyä, poikkeuksia on. Sitten on se tosi asia, että myös Helsingissä on paljon pieniä vaihtoehto- ja harastelija-teattereita, mutta niihin sopii valitettavan hyvin tämä sana harrastelija. Siellä on tosissaan sitä elävää ideaakin, mutta enimmäkseen vain halu tehdä jotain ilman kykyjä tai resursseja siihen. Ennen kaikkea Suomesta kuitenkin puuttuu teatterissa käynnin kulttuuri.

Pahinta kaikessa on suomalainen kulttuuria koskeva diskurssi. Ei se, että jokin ei esiintyisi - Helsingistä löytyy melkein kaikkea -, vaan se miten kulttuurista keskustellaan, miten se arvotetaan. Suomalaisen kulttuuridiskurssin ylivoimaisesti selvin piirre on uniformistinen arvottomuus. Ei ymmärretä sen paremmin historian kuin tulevaisuudenkaan päälle. Se on pahempaa kuin surullista, se on tylsää.


Eli mielestäsi Suomen kansakunnan itsetunto (tai sen puute) rakentuu siideri- ja viinikulttuurista, näytelmäkirjallisuudesta, katutaiteilijakulttuurista sekä näytelmäkirjallisuudesta ja teatterikappaleista, ylipäätään kulttuurielämästä? Ja toisaalta toteat, että suomalaiset eivät näitä asioita edes arvosta. Noin loogisesti, jos he eivät edes arvosta näitä asioita, miten näiden asioiden mielestäsi heikko tila voi heikentää heidän itsetuntoaan? Entä musiikki, kuvataide, arkkitehtuuri, lyriikka, insinööritaidon saavutukset, taloudellinen hyvinvointi – hyvinvointivaltio, länsimaiden tasolla korkealaatuinen koulutusjärjestelmä, yhteiskunnallinen stabiliteetti ja turvallisuus, korkealaatuinen, käytännössä ilmainen terveydenhuolto jne., ilmeisen merkityksettömiä kansakunnan muodostaessa käsitystä itsestään? Vai onko se suurin ongelma riittävän vaikeaselkoista termien uudelleenmäärittelyä harjoittavan postmodernin filosofin puuttuminen, mikä on ilmeisesti mielestäsi inhimillisen älyllisen suorituskyvyn huipentuma?

Tyypilliseen elitistiseen tapaan myöskään kulttuuri-ilmiöiden omaksuminen ei kelpaa, koska se on ”epäaitoa”, ”nousukasmaista” ja ”teeskentelyä” – vrt. viiniharrastus- ja teatteriesimerkkisi. Näin ollen suomalaiset jäävät ikuiseen limboon, tekivät he mitä tahansa, he eivät tee sitä oikein. Ja tässähän se kotisuomalaisen elitismin kova ydin onkin.

Viimeksi, kun katselin sitä Helsingissä pari kertaa vuodessa ilmaisjakeluna postissa toimitettavaa teatteritarjontaa esittelevää brosyyriä (en nyt äkkiä muista ko. julkaisun nimeä) laskin, että siinä mainosti ohjelmistoaan lähes 40 eri teatteria. Melko selektiivinen maku pitää olla, että siitä ei mitään itselleen kelpaavaa löydä. Kuinka monta viittausta antiikin draamaan tai postmoderneihin teoksiin pitää näytelmässä sitten olla, että se ei olisi epä-älyllinen jolloin sen voi katsoa kelvolliseksi? 10? Enemmän?

Olen samaa mieltä siitä, että Suomesta on vaikeaa löytää hyvin leikattua miesten pukua. Suomalaiset keskimäärin pukeutuvat juuri niihin samoihin arkivaatteisiin kuin muutkin länsimaalaiset johtuen jo siitäkin, että Suomessa ei ole omaa vaateteollisuutta juurikaan enää jäljellä.

Lopuksi, miten yllä oleva suhtautuu muissa keskusteluissa painottamaasi kulttuurirelativistisen lähestymistavan ihanteeseen? Päin vastoin, kulttuurien arvojärjestys ja arvioinnin kriteeristö on kohdallasi selvästikin kiinnitetty ilmeisen rigidisti, pääkriteerinä inho kaikkea protestanttisen kirkon vaikutuspiirissä ollutta/olevaa kohtaan.

"between the click of the light; and the start; of a dream"

Vierailija
rosewater
En seuraavassa varsinaisesti syytä tai halua osoittaa ketään tai mitään.

Oh come on, älä yritä, vaan sano ihan rehellisesti ja suoraan, että viittaat minuun ; johan sinä suoraan kommentoitkin juuri minun tekstiäni, vieläpä sanoen suoraan sen olevan "elitistisen narratiivin kliseetä" ja "elitististä tilitystä" tai kirjoitettu "Tyypilliseen elitistiseen tapaan". Naurettava tekopyhä esitys. Olet olevinasi niin paljon rauhallisempi, reilumpi, objektiivisempi ja whatever, kuin mitä olet. Olisi reilumpaa myöntää tosiasiat.

Korjailen myöhemmin sitä mitä tuossa kulttuuri-osiossa "luet" minun tekstissäni sekä jotain siitä, mitä keksit muualta.

Vierailija

Ainahan sitä voi tosiaan avata ad hominem-ketjun kesken keskustelun, jos nyt ei sitten ei muutakaan keksi.

En seuraavassa varsinaisesti syytä tai halua osoittaa ketään tai mitään.



Juu et. Leikitään ettemme huomaa varsin hienovaraisia implikaatioitasi.

Vierailija
sigfrid
Onko siis vastapoolina kysymys (vasemmisto-) elitismistä? Siitä minulla on sanottavaa, mutta tarkenna ensin etten turhaa tuhlaa energiaa.

Vastapoolina olen kaiketi minä, kunhan ehdin, kerkiän ja jaksan. Sillä aikaa saat tietysti vapaalla forumilla kertoa kaiken, mitä sinulla minusta on sanottavaa - sen aiemman sivistyssanoilla neppailussa epäonnistumisesi ja vielä hirveämmän ranskantaitajafeikkausyrityksesi jälkeen sinulla kaiketi onkin. Sehän tässä onkin hauskaa, ettei aiotun vastapoolin tarvitse edes itse osallistua, jotta häntä voidaan haukkua palstalla. Sitä varten on keksitty olkinukkeilu. Anna palaa, Sigfrid ! Me tiedämme, että sinä taidat tämän !

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007
siouxeyesighed legion
sigfrid
Onko siis vastapoolina kysymys (vasemmisto-) elitismistä? Siitä minulla on sanottavaa, mutta tarkenna ensin etten turhaa tuhlaa energiaa.

Vastapoolina olen kaiketi minä, kunhan ehdin, kerkiän ja jaksan. Sillä aikaa saat tietysti vapaalla forumilla kertoa kaiken, mitä sinulla minusta on sanottavaa - sen aiemman sivistyssanoilla neppailussa epäonnistumisesi ja vielä hirveämmän ranskantaitajafeikkausyrityksesi jälkeen sinulla kaiketi onkin. Sehän tässä onkin hauskaa, ettei aiotun vastapoolin tarvitse edes itse osallistua, jotta häntä voidaan haukkua palstalla. Sitä varten on keksitty olkinukkeilu. Anna palaa, Sigfrid ! Me tiedämme, että sinä taidat tämän !



Kiitos selvennyksestä avauksen osalta, voitte tietenkin keskenänne jatkaa väitelyä ad hominem.

Pidän sinua selvästi keskitasoa parempana väittelyn sparrarina tällä palstalla, erityisesti taitosi väitellä ilman tietoa ihastuttaa minua .

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

rosewater
Seuraa 
Viestejä1231
Liittynyt1.4.2007
sigfrid
Onko siis vastapoolina kysymys (vasemmisto-) elitismistä?

Eipä asiaa ole mitenkään rajattu, näkökulman voi ottaa vapaasti.

"between the click of the light; and the start; of a dream"

rosewater
Seuraa 
Viestejä1231
Liittynyt1.4.2007
SAMAEL
Ainahan sitä voi tosiaan avata ad hominem-ketjun kesken keskustelun, jos nyt ei sitten ei muutakaan keksi.

Sinun tuskin kannattaa käyttää käsitteitä, joiden merkitystä et ymmärrä.

Demonstroidakseni ad hominem -argumentin:
Tyhjän lässyttämisen asemesta voinet kommentoida itse aihetta anarkoimbesillismin näkökulmasta.

"between the click of the light; and the start; of a dream"

rosewater
Seuraa 
Viestejä1231
Liittynyt1.4.2007
siouxeyesighed legion
Oh come on, älä yritä, vaan sano ihan rehellisesti ja suoraan, että viittaat minuun

Lienee ilmiselvää, että käytän sinua esimerkkinä, kun kerran linkitän toiseen keskusteluun ja lainaan sieltä vielä tähän käytännössä koko tekstisi. Ja tähän liittyen kuten totesin, en ole jakelemassa tuomioita, jokainen saa muodostaa oman käsityksensä sekä teksteistäsi että itse ilmiöstä.

"between the click of the light; and the start; of a dream"

Vierailija
rosewater
Sinun tuskin kannattaa käyttää käsitteitä, joiden merkitystä et ymmärrä.



Voi ressukkaa kuinka se uhoaa. Tämä ripuliannoksesi on täsmälleen käsitteen ad hominem-ketju mukainen.

rosewater
Demonstroidakseni ad hominem -argumentin:
Tyhjän lässyttämisen asemesta voinet kommentoida itse aihetta anarkoimbesillismin näkökulmasta.



Ymmärrätkö käsitteen "argumentti" ja "ketju" välisen eron? Alan vähän huolestua. Onkohan sinulla aivokasvain tms.

rosewater
Seuraa 
Viestejä1231
Liittynyt1.4.2007
SAMAEL
rosewater
Sinun tuskin kannattaa käyttää käsitteitä, joiden merkitystä et ymmärrä.



Voi ressukkaa kuinka se uhoaa. Tämä ripuliannoksesi on täsmälleen käsitteen ad hominem-ketju mukainen.

rosewater
Demonstroidakseni ad hominem -argumentin:
Tyhjän lässyttämisen asemesta voinet kommentoida itse aihetta anarkoimbesillismin näkökulmasta.



Ymmärrätkö käsitteen "argumentti" ja "ketju" välisen eron? Alan vähän huolestua. Onkohan sinulla aivokasvain tms.

No voi voi. Jospa nyt vain menisit kiltisti alakertaan ja tyytyisit siihen kerrostalon pihan leikkipaikan hiekkalaatikkoon, soveliaampi foorumi sinulle, kuten jo useamman kerran on käynyt ilmi. Siellä saa trollata aivan rauhassa ja yleisökin on vastaanottavampaa.

"between the click of the light; and the start; of a dream"

Vierailija

Ikävää loanheittoa puolin ja toisin. Antakaa nyt Legioonalaiselle mahdollisuus
vastata omasta puolestaan.

Ei voi olla huomaamatta, että armeijan käymättömillä tai siihen vastenmielisesti
suhtautuvilla on käytöstavat pahasti hakusessa.

Vierailija
rosewater
Siellä [hiekkalaatikolla] saa trollata aivan rauhassa ja yleisökin on vastaanottavampaa.



Kokemuksesi hiekkalaatikosta trollaamisympäristönä on ilmeisen henkilökohtainen ja tuore.

rosewater
Seuraa 
Viestejä1231
Liittynyt1.4.2007
V.Koskela
Ikävää loanheittoa puolin ja toisin. Antakaa nyt Legioonalaiselle mahdollisuus vastata omasta puolestaan.

Kommentointi on vapaa kaikille (luulin ainakin populisteja kiinnostavan).

SAMAEL
Kokemuksesi hiekkalaatikosta trollaamisympäristönä on ilmeisen henkilökohtainen ja tuore.

Onneksi olkoon, sait viimeisen sanan ja pääsit ignore-listan ensimmäiseksi ja ainoaksi jäseneksi. Tämäkin vain siksi, että sinulla ei trollausta kummempaa sisältöä tunnu olevan tarjottavana.

"between the click of the light; and the start; of a dream"

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005
rosewater

- Luonnollisesti akateeminen koulutus ja tähän liittyvän terminologian runsas viljely silloinkin, kun se ei tarpeellista ole

Luonnollisesti tunnistan tästä itseni, ilman ihmeellisempää syyllisyydentuntoa – vaikka parisen kuukautta olen ollutkin lähinnä palstan vieraileva tähti (ja väsynyt dinosaurus).

Ongelman lähtökohtana lienee hyvä mainita se, että kirjallisuusintellektuelli-tyylisen nettiluonteen rakentamisen ohessa nykyajan psykologis-sosiaalitieteellinen sanasto on toisaalta arkikieltä tulkitsevaa, myös siitä ponnistavaa ja sen 'yli' pyrkivää. Ilman vaikeaa sanastoa (hyvin käytettyä tietenkin) ihmiset eivät toisaalta opi käsittelemään elämäänsä useiden näkökulmien sanastojen pohjalta, joiden sisällä akateeminen maailman kuitenkin operoi. Vastaus on siis diskurssin, puhetavan lähentyminen jommasta kunnasta suunnasta. Nähdäkseni ns. maallikolle ei ole uudemmasta sanastosta ihmeellisempää haittaa pitkässä juoksussa.

Itse elitismin näen rajojen venyttämisenä ja tietyssä mielessä jopa tervehdyttävänä toimintana – kunhan se tehdään tyylillä. Palaan aiheeseen toivottavasti piakkoin.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat