Seuraa 
Viestejä45973

Oletan, että lajien evoluution kehittymisen liikkeelle paneva voima on taata lajin suvunjatkumiselle mahdollisimman hyvät edellytykset. Jos näin on, niin tapahtuuko evoluutiossa myös lajien sukukypsän iän pidentymistä?
Tulevaisuudessa ihmissuvun naaras on sukukypsä vielä 72 vuotisena?
Näinkö?

  • ylös 1
  • alas 0

Sivut

Kommentit (24)

Ei.

Ei ole mitään vakiota vaan asiat kehittyvät siihen suuntaan mihin luonnonvalinta niitä ohjaa.
Esim. kylmä, normaalia karvaisempia ihmisiä, jäävät paremmin henkiin ja saavat enemmän kumppaneita, karvaiset geenit yleistyvät. koko homma tapahtuu pikkuhiljaa pienin mutaatioin.

En keksinyt tähän hätään mitään asiaa mikä "painostaisi" sukukypsää ikää pienenemään tai isonemaan joten luulen, että se on neutraali.
Toki ihmisen omat toiminnat ovat muokanneet sitä, mutta luonnonvalinnan kanssa sillä ei taida olla kovin suurta merkitystä.

Ihmisten sukukypsyyden kehitykseen ei taida olla vielä mitään tutkimusta. Eliniän pidetessä voisi kuitenkin olettaa, että myös lasten saanti on mahdollista aina vain myöhemmin, vaikkei huomioitaisi teknologian suomia suoria vaikutusmahdollisuuksia.

Yksi seikka, joka voisi vaikuttaa pitkään sukukypsyyteen on yleisesti hidas kehittyminen: ihminenhän on useimpien lajien rinnalla tavattoman hidas kasvamaan (fyysisesti) aikuiseksi. Jos yhden lapsen kasvatus vaatii yli kymmenen vuotta, niin loogisesti tarvitaan enemmän aikaa suuremman jälkeläismäärän kasvattamiseen. Tietenkin jälkikasvua voi olla useammaltakin vuodelta, mutta tällöinhän rajoitteena alkavatkin toimia saatavilla olevat resurssit.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Evoluutiota ohjaavat voimat ovat lisääntyminen/lisääntymiskyvyttömyys (esim. kuolema aiheuttaa lisääntymiskyvyttömyyttä ) ja geenien yhdistyminen ja mutaatio. Asia on tasan näin simppeli.

markent
Oletan, että lajien evoluution kehittymisen liikkeelle paneva voima on taata lajin suvunjatkumiselle mahdollisimman hyvät edellytykset. Jos näin on, niin tapahtuuko evoluutiossa myös lajien sukukypsän iän pidentymistä?
Tulevaisuudessa ihmissuvun naaras on sukukypsä vielä 72 vuotisena?
Näinkö?



Taidettiin äskeisessä Tiede-lehdessä asiaa pohtia ja lopputulos oli, että ei kannata akkojen sukukypsyyttä jatkaa. Terve, mutta jo maho mummo on suvun jatkumisen kannalta paljon tärkeämpi kuin pentu joka hangelle. Pitää huolen, että jälkikasvun kauhukakarat kasvaa sukukypsiksi ja jälkikasvu mummoksi tai papaksi.

Miesten osuutta ei pohdittu, mutta lahossakin puussa on usein terve ja voimakas oksa eli paapat taitavat olla varalla jos nuoremmat on tapettu pois siementämästä.

Piti juuri sanoa tuosta naisen menopaussi uutisesta...

Jos nainen synnyttää vielä korkealla iällä, jälkikasvu kilpailisi resursseista lastenlasten jne. kanssa eikä oman perimän kilpailuttaminen ole yksilön kannalta edullista.

Muistaakseni luin jostakin, että isoäitiys on ihmisyhteisöissä tärkeää, minkä takia vanhat naiset eivät ole sukukypsiä. Sen sijaan yhä nuoremmat tytöt varmaan tulevat sukukypsiksi, koska ravintotilanne paranee.

gamma
Muistaakseni luin jostakin, että isoäitiys on ihmisyhteisöissä tärkeää, minkä takia vanhat naiset eivät ole sukukypsiä. Sen sijaan yhä nuoremmat tytöt varmaan tulevat sukukypsiksi, koska ravintotilanne paranee.



Luin vissiin saman jutun.

Pannaanpa väliin yhteiskuntakritiikkiä ja paatosta, jotka nekin liittyvät evoluutioon vai oliko se ovulaatio (what ever). Kuuluis tietysti histuuriaan ja kylttyyriin.

60-luvulla alkoivat puhua liikkuvasta työvoimasta. Teollisuuspamput istu vinossa kun perstasku oli seteleitä täynnä ja vaahtosi työvoiman liikkuvuutta. Poliitikot säesti, jopa Virolainen (muistaakseni).

Samaa mantraa on taas välillä hoettu ja hoetaan.

Mitäpä saatiin. Työvoima liikkui. Siellä se on Ruotsissa ja Etelä-Suomessa jossain ruuhkakeskuksessa jonottamassa. Mummot ja papat jäivät yksin rutiseman kylille ja lapsenlapset vietiin maailmalle villiintymään. Asunnot jouduttiin rakentamaan uudestaan kalliilla rahalla, päivähoitopaikat ja terveydenhuolto eli ns. palvelut ei meinaa millään riittää missään, jne. Teollisuuspomon perstasku vain jatkaa turpoamistaan.

Olis ollut ja on vieläkin helpompaa ja yhteiskunnalle halvempaa, liikutella niitä teollisuuslaitoksia. Kuten näkyy, ihan kivutta menevät nykyisin Kiinaan ja tulevat 15 vuoden sisällä - paskaa viskaten - takaisin.

Mummot ja papat ovat aina olleet yhteiskunnan salainen voimavara ja ovat sitä vieläkin. Sodanjälkeisten poliitikkojen pahin moka oli tässä. Pakotettiin ihmiset maalikyliin. Hylkäytettiin melkoinen omaisuus- työmäärä ja pakotettiin ihmiset rakentamaan/tienaamaan se uudelleen muualla. Kakarat oli pakko jättää osittain heitteille.

Vähemmälläkin se sukupuutto alkaa.

Barbaari
Seuraa 
Viestejä13621

Naisella on rajalliset lisääntymismahdollisuudet joten yksilön geenien selviytymisen kannalta on parempi että nainen olisi hedelmällinen mahdollisimman nuorena vaikka vanhana kuluttaisikin ittensä loppuun siltä osin. Tiedän erään naisen jolla oli vaidevuodet jo parikymppisenä.

Ois kai se lasten kannalta huono jos äiti olisi jotain 70- vuotias. Ajattele nyt itsekkin. jälkeläisen ollessa 20 vuotias, äiti olisi 90...

Kuukautisethan lakkaavat mikäli on raskaana niin jos haluaa synnyttää vanhana on parempi sitten olla raskaana kaiken aikaa.

Ei korkea ikä voi olla primääri asia lisääntymistä ajatellen. Eläin- tai eliölajeista valtaosa elää vain vuodesta muutaman vuoden ikäisiksi, ilman, että olisi pienintäkään pelkoa populaation häviämisestä.
Nisäkkäistäkin esim. koirat elävät vain kymmenisen vuotta.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

peippo

Esim. kylmä, normaalia karvaisempia ihmisiä, jäävät paremmin henkiin ja saavat enemmän kumppaneita, karvaiset geenit yleistyvät. koko homma tapahtuu pikkuhiljaa pienin mutaatioin.



Jaa että näinkö ? Olekko ny ihan varma ?

Olekko koskhan nähny arktisen aluvhen alkuperäiskansan evustajia ?

Eskimoilla on parrankasvu heikkoa, niinko alkuperäisillä muillaki pohjasen ihmisillä , sen sijhan Arabeilla jokka elelevät heltheisillä seuvuilla , niillä
turpavärkki on ko lanotettu pelto.
Kreikkalaisilla on karvotusta rinnassa ja joillaki selässäki, mutta
inuiitit ja pohjoisen asukhan ylhensä on vähäkarvaista porukkaa, vaikka suvut on ties aikansa pohjosessa asunhet.

Niin että karvotus ny ainaki liittyy ihmisrotujen ominaisuukshin, johon ei
ympäristö näytä vaikuttavan. Niin että pientä harkintaa ennenko läpättää.

Minun mielestä karvoituksen runsaus liittyy ihmisrotujen kokonaisikhän.
Minkä karvattomampia ihmisrovut on, non sitä vanahempia , siis pisimphän kenittynheitä.
Karvanaamat on lähempänä apinoita ja näinollen vähäsen nuorempaa
" kehitystulosta" .

Läpa on sankriitinkieltä, ja meinaa tyhjänpuhumista.

Hans Lankar
Ei korkea ikä voi olla primääri asia lisääntymistä ajatellen. Eläin- tai eliölajeista valtaosa elää vain vuodesta muutaman vuoden ikäisiksi, ilman, että olisi pienintäkään pelkoa populaation häviämisestä.
Nisäkkäistäkin esim. koirat elävät vain kymmenisen vuotta.

Lyhytikäiset lajit korvaavatkin useimmiten "laadun" määrällä. Esim. koiraeläimethän voivat lisääntyä parikin kertaa vuoteen ja tuottavat kerralla keskimäärin huomattavasti enemmän jälkeläisiä kuin ihmiset.
Hyönteisillä keskimäärin taas mittasuhteet ovat jo ihan eri kokoluokan luvuisssa kuin nisäkkäillä ja niin pois päin.

Yleensä jälkeläisiä tehtaillaan tämän "logiikan" mukaan. Tietysti poikkeuksiakin on ja yleensä tällaiset lajit ovatkin ensimmäisenä hätää kärsimässä, kun huonot ajat koittavat.

valtiokonttorin elatti
gamma
Muistaakseni luin jostakin, että isoäitiys on ihmisyhteisöissä tärkeää, minkä takia vanhat naiset eivät ole sukukypsiä. Sen sijaan yhä nuoremmat tytöt varmaan tulevat sukukypsiksi, koska ravintotilanne paranee.



Luin vissiin saman jutun.

Pannaanpa väliin yhteiskuntakritiikkiä ja paatosta, jotka nekin liittyvät evoluutioon vai oliko se ovulaatio (what ever). Kuuluis tietysti histuuriaan ja kylttyyriin.

60-luvulla alkoivat puhua liikkuvasta työvoimasta. Teollisuuspamput istu vinossa kun perstasku oli seteleitä täynnä ja vaahtosi työvoiman liikkuvuutta. Poliitikot säesti, jopa Virolainen (muistaakseni).

Samaa mantraa on taas välillä hoettu ja hoetaan.

Mitäpä saatiin. Työvoima liikkui. Siellä se on Ruotsissa ja Etelä-Suomessa jossain ruuhkakeskuksessa jonottamassa. Mummot ja papat jäivät yksin rutiseman kylille ja lapsenlapset vietiin maailmalle villiintymään. Asunnot jouduttiin rakentamaan uudestaan kalliilla rahalla, päivähoitopaikat ja terveydenhuolto eli ns. palvelut ei meinaa millään riittää missään, jne. Teollisuuspomon perstasku vain jatkaa turpoamistaan.

Olis ollut ja on vieläkin helpompaa ja yhteiskunnalle halvempaa, liikutella niitä teollisuuslaitoksia. Kuten näkyy, ihan kivutta menevät nykyisin Kiinaan ja tulevat 15 vuoden sisällä - paskaa viskaten - takaisin.

Mummot ja papat ovat aina olleet yhteiskunnan salainen voimavara ja ovat sitä vieläkin. Sodanjälkeisten poliitikkojen pahin moka oli tässä. Pakotettiin ihmiset maalikyliin. Hylkäytettiin melkoinen omaisuus- työmäärä ja pakotettiin ihmiset rakentamaan/tienaamaan se uudelleen muualla. Kakarat oli pakko jättää osittain heitteille.

Vähemmälläkin se sukupuutto alkaa.




Lähetähän tuo kirjoitus johonkin lehteen. Oli sen verran oivaltava.

Barbaari
Seuraa 
Viestejä13621

Rasva on tehokkaampi kylmyyttä vastaan mitä karvotus joka voi kastua mutta kyllähän se o niin että karvat suojaa tuiskulta hyvin. Onhan se selevää että villa pittää ihimisen lämpimännä. Mutta se on se ilima joka lämmittää karvan välissä. Vaatetuksen keksittyä karvoitus ihimisellä o tullu vähitelle tarpeettomaks.

Karvoilla on kuitenkin ollu suojaava merkitys. Turpahan vedettäessä partakarvotus suojaa miestä ku miestä, hiukset suojaa paahtavalta auringolta ja alapääkarvoitus hekuman hetkiltä.

Kuiva ihmisen partakarva on samanohuista pronssia vahavempaa.

Ihmiste hiukset voi kasvaa rajattomasti. Yhellä Intiaalaisel joogamiehel oli pitimmät hiukset yli 8 metriä ja arvaa mihin mies kuoli. Kompastu ommii hiuksiisa.

Kulttuuri määrittellee sen ett onko karvaset miehet seksikkäitä tai tarviiko johtajilla olla pitkä parta. Egyptiläiset naisfaaraotki piti tekopartaa.

Kyllähä se on nii ku kattellee kaupan tiskiä että naisilleha myyään enempi valikoimaa parranajovehkeit mitä miehil. Sitä minnoo aina ihimetelly. Ihime epeleitä ovat.

Olisko mahdollista että tällä hetkellä jollakin eläinlajilla olisi ihmisälyyn verrattavan älyn kehittämiseen kykenevät geenit, piilevänä ?
Kun ajattelee esimerkiksi hedelmälepakoita ja muita lepakoita, edelliset poikkeavat jälkimmäisistä paljon ja silmän ja aivojen välinen näkörakenne on kumminkin aika vastaava nisäkkäiden kanssa vaikka kuitenkaan ne eivät ole sukua nisäkkäille.

durbutter
Olisko mahdollista että tällä hetkellä jollakin eläinlajilla olisi ihmisälyyn verrattavan älyn kehittämiseen kykenevät geenit, piilevänä ?
Kun ajattelee esimerkiksi hedelmälepakoita ja muita lepakoita, edelliset poikkeavat jälkimmäisistä paljon ja silmän ja aivojen välinen näkörakenne on kumminkin aika vastaava nisäkkäiden kanssa vaikka kuitenkaan ne eivät ole sukua nisäkkäille.



Ai lepakot eivät ole sukua nisäkkäille? Mitäs ne sitten ovat, kaloja?

Nojoo, tarkoitit varmaan sanoa etteivät ne ole sukua kädellisille, vaikka onhan sellaisiakin väitteitä ilmoille heitetty hedelmälepakoiden kohdalla. Periaatteessa näyttäisi siltä, ettei ihmisen aivoissa ole mitään ainutlaatuista aluetta tai ominaisuutta, jossa älykkyys sijaitsisi. Kyllä ihmisaivoissa on samat osat ja lähestulkoon samanlaiset solutyypit kuin muidenkin nisäkkäiden - ja myös muiden selkärankaisten - aivoissa. Koko vain on suurempi ja tietyt osat suhteessa isommat. Jos olisi riittävän suuri valintapaine älykkyyden kehityksen suuntaan riittävän pitkän aikaa, mikä ettei jonkin muunkin eläinryhmän edustajasta tulisi yhtä älykäs. Olen sitä mieltä, että tarvittavat geenit löytyvät moneltakin lajilta - vain säätelytekijöihin tarvitaan muutoksia. Tosin tähän tarvittaisiin laji, jolla olisi varaa panostaa aivojen massaan: lentokykyinen eläin kuten lepakko ei oikein käy, koska aivot painavat liikaa. Eläimellä pitäisi olla myös jonkinlaiset tarkat tarttumaelimet työkalujen käyttöä varten, jos ihmismäistä kulttuuria etsitään.

Mei long
Ai lepakot eivät ole sukua nisäkkäille? Mitäs ne sitten ovat, kaloja?



Fylogeneettisessä mielessä kyllä. "Kerran skottilaista alkuperää, aina skottilaista alkuperää."

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat