Ekoenergiaa - hinnalla millä hyvänsä

Seuraa 
Viestejä62
Liittynyt16.3.2008

Ekoenergiaa - hinnalla millä hyvänsä

Kaikki energiamuodot saadaan näyttämään ekologiselta ja taloudelliselta jos unohdetaan kokonaisuus, tuotantoketju, elinkaari sekä todellinen energia- ja ainetase. Kuulostaa toki hienolta, jos Suomessa tuotetaan puhdasta kotimaista bioetanolia noin 1200 kg hehtaarilta - varsinkin jos jätetään kertomatta, että tuotannossa kului energiaa vielä enemmän. Ikiliikkujan kehittäjät ovat aina olleet uskossaan vahvoja.

Liian usein bio- tai tuulienergian menopuolelta unohdetaan tai jätetään tietoisesti pois esimerkiksi investointiin, tuotantoon ja huoltoon uhrattua energiaa, aikaa, resursseja, sekä muita ikäviä sivuvaikutuksia vesistöihin ja maisemaan. Bioenergian elinkaaressa ei osata myöskään huomioida oikein sademetsän tai suon menetettyä hiilinielua. Puhumattakaan siitä, että varavoiman tarve aliarvioidaan tyynillä talvipakkasilla energian tarpeen ollessa maksimissaan. Lisäksi tuulivoiman tehoa yliarvioidaan puhumalla myllyjen maksimitehosta, vaikka todellinen vuositeho on yleensä vain 20% maksimista.

Tärkein tekijä, mikä yleensä myös unohdetaan, on eri energiamuotojen keräämiseen sitoutuva maapinta-ala, joka kuvaa toiminnan tehokkuutta ja kehityspotentiaalia. Seuraavaan taulukkoon on karkeasti arvioitu paljonko nettotehoa on mahdollista kerätä yhden neliökilometrin alueelta.

Aurinko 300 MW/km2
Tuuli 3 MW/km2
Bioenergia (Brasilia) 5 MW/km2
Bioenergia (Suomi) 0.5 MW/km2

Taulukon suuruusluokista on helppo havaita, että aurinkoenergia on ylivoimaisesti suurin puhtaan energian lähde. Aurinkoenergian energiatiheys on noin 100 kertaa eli 10000% suurempi kuin auringonvalon sekundäärisissä energiamuodoissa kuten tuuli- ja bioenergiassa. Lisäksi jo nyt erilaisten aurinkokennojen hyötysuhde on moninkertainen peltoviljelyllä kerättyyn aurinkoenergiaan verrattuna.

Tuuli- ja bioenergialla on myös muita negatiivisia vaikutuksia: esimerkiksi yhden neliökilometrin tuulipuisto pilaa maiseman ainakin viiden kilometrin säteellä ja bioenergian viljelyn lannoitteet ja hyönteismyrkyt pilaavat vesistöt sadan kilometrin säteellä.

Bionergian tuotanto haaskaa myös arvokasta viljelymaata ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita sademetsiä. Sen sijaan aurinkoenergiaa voidaan tuottaa autiomaissa tai vaikka rakennusten katoilla, jopa Suomessa. Aurinkokennot eivät siis tuhoa nykyisiä hiilinieluja. Neste tuottaa nykyään biodieseliä sademetsiin raivatuilla palmuviljelmillä. Jostain kumman syystä uskotaan, että lähiaikoina tuotannon sertifiointi tulee poistamaan kaikki ongelmat. Tällä logiikalla keskitysleirienkin ongelmat olisi voitu poistaa sertifioinnilla.

John Rockefeller ymmärsi öljykenttien arvon ja kehitti taloudellisen öljynjalostusmenetelmän. Hänestä tuli maailman rikkain mies ja USA:sta maailman mahtavin valtio. On lähes samantekevää voittaako Räikkönen tai Hamilton. Sen sijaan, sillä kuka kehittää taloudellisen tavan hyödyntää aurinkoenergiaa on oleellinen merkitys suomalaistenkin hyvinvointiin, koska se ratkaisee myymmekö tai joudummeko ostamaan tätä uutta teknologiaa tulevaisuudessa. Suomen koko energiankulutus voidaan kattaa muutamalla neliökilometrillä Saharan autiomaata, nyt sitä voitaisiin vielä ostaa lähes ilmaiseksi.

Tarvitsemme myös ydinvoimaa, koska se antaa meille aikaa ja rahaa kehittää aurinkoenergian keräämisessä, varastoinnissa ja siirrossa tarvittavaa teknologiaa. Tarvitsemme myös yhä parempia lämpöpumppuja, lämmönvaihtimia, eristeitä ja led-lamppuja. Yleensä teknologian tehokkuuden ja taloudellisuuden kehittäminen kulkevat käsi kädessä ympäristöystävällisyyden kanssa. Insinöörit ovat aloittaneet tämän työn jo kauan sitten, silloin kun vihreä merkitsi vain väriä.

Päästökaupasta saatavat tulot sekä verohelpotukset kannattaa yksiselitteisesti kohdentaa aurinkoenergian hyödyntämiseen liittyvän teknologian kehitykseen. Aurinkokennojen hyötysuhteen parantamisen lisäksi meidän tulee selvittää missä muodossa aurinkoenergiaa kannattaa varastoida ja kuljettaa. Aurinkokennoilla voidaan tuottaa sähköä, lämpöä, vetyä ja esimerkiksi hiilivetyjä kuten sokereita. Kemialliseen muotoon sidottua aurinkoenergiaa voidaan varastoida ja kuljettaa kuten hiiltä tai öljyä, mutta toisaalta sähköä on helpompi käyttää.

Kioton sopimuksen tyyppiset ratkaisut ohjaavat päästökaupan rahat ja työpaikat niiden maiden elintason ja hiilidioksidipäästöjen kasvattamiseen, jotka eivät kanna huolta ympäristöstä sekä lisäksi kiihdyttävät väestöräjähdystä. Paremmassa ratkaisussa kehitysmaiden tulisi sitoutua väestönkasvun rajoittamiseen jos teollisuusmaat sitoutuvat kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseen.

Miksi ihmeessä maksaisimme itsemme kipeiksi lattialla olevista muruista kun pöydällä on meille katettuna lähes ilmainen ateria? Miksi panostaisimme sellaisiin ratkaisuihin, joiden palkintoina ovat kallis energia sekä ruoka ja ikuinen riippuvuus epävakaista öljyvaltioista, kun meille on tarjolla myös sellainen vaihtoehto, jossa palkintona on lähes ilmainen energia ja sen myötä myös kestävä aineellinen elintaso niin kauan kuin aurinko taivaalla paistaa.

Antti Roine, Ulvila 27.4.2008

http://www.antti-roine.com/viewtopic.php?f=10&t=59

Kommentit (0)

Uusimmat

Suosituimmat