Vety Tritium

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Terve!

Aloin tässä miettimään, olisiko elektrolyysillä mahdollista saada tritiumia? Jotkut väittävät että pystyy ihan vedestä H2O hajoittamaan H3 ja O. Mutta sehän on mahdotonta. Vedessä on vain 2 Vetyä.

Elektrolyysillähän saadaan Vety-2 eli deutriumia, jos muistan oikein tuon nimen.

Mutta jos saisi Vety-2 sijasta Vety-3 sehän antaisi palaessa enemmän lämpöä, koska on massaltaan isompi.

Ja oliko muuten Vety-3 radioaktiivista, vai muistanko väärin?

Sivut

Kommentit (16)

ilmaisin
Seuraa 
Viestejä1285
Liittynyt2.7.2005

Elektrolyysillä ei ole mahdollista saada normaalista vedestä tritiumia. Tritium on vedyn isotooppi, mikä tarkoittaa sitä, että atomiydin poikkeaa tavanomaisesta. Kyseessä ei siis ole mikään vetyatomien muodostama kemiallinen yhdiste, jota saisi tavallisesta vedystä kemiallisilla reaktioilla.

Tritiumia saadaan pommittamalla litiumia neutroneilla.

Vierailija
Vetykone
Terve!

Aloin tässä miettimään, olisiko elektrolyysillä mahdollista saada tritiumia? Jotkut väittävät että pystyy ihan vedestä H2O hajoittamaan H3 ja O. Mutta sehän on mahdotonta. Vedessä on vain 2 Vetyä.

Elektrolyysillähän saadaan Vety-2 eli deutriumia, jos muistan oikein tuon nimen.

Mutta jos saisi Vety-2 sijasta Vety-3 sehän antaisi palaessa enemmän lämpöä, koska on massaltaan isompi.

Ja oliko muuten Vety-3 radioaktiivista, vai muistanko väärin?




Tritiumin puoliintumisaika on n. 12 vuotta, sitä on kuitenkin pieniä määriä vedessä.
Deuteriumia on 0,015%, sitä saat haihduttamalla runsaasti vettä.
Deuteriumia jos käytät ikiliikkujassasi, tarvitset sitä kaksinkertaisen g määrän.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
Vetykone
Terve!

Aloin tässä miettimään, olisiko elektrolyysillä mahdollista saada tritiumia? Jotkut väittävät että pystyy ihan vedestä H2O hajoittamaan H3 ja O. Mutta sehän on mahdotonta. Vedessä on vain 2 Vetyä. Elektrolyysillähän saadaan Vety-2 eli deutriumia, jos muistan oikein tuon nimen.


H2 ei ole sama kuin deuterium. H2 tarkoittaa vetymolekyyliä. Deuterium on vedyn isotooppi, jonka ytimessä on yksi protoni ja yksi neutroni.
Vetymolekyyliä ei voi muuttaa toiseksi isotoopiksi millään kemiallisella reaktiolla.

Mutta jos saisi Vety-2 sijasta Vety-3 sehän antaisi palaessa enemmän lämpöä, koska on massaltaan isompi.

Tritium on radioaktiivista ja sitä tehdään litiumista jollain ydinreaktiolla.
Se on kemiallisesti samaa kuin muukin vety, eikä anna kemiallisessa palamisessaan sen enempää lämpöä kuin tavallinen vetykään.

Edit: http://fi.wikipedia.org/wiki/Deuterium
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tritium

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
Vetykone

Aloin tässä miettimään, olisiko elektrolyysillä mahdollista saada tritiumia?



Jos tritiumia vedessä olisi, ilmeisesti sitä pystyisi elektrolyysillä rikastamaan kun kerran deuteriumiakin pystyy. Tritiumin puoliintumisaika on kuitenkin jotain kymmenkunta vuotta, joten luonnonvedessä sitä ei ole käytännössä ollenkaan. Kaikki tritium tuotetaan pommittamalla litiumia neutroneilla ydinreaktorissa.

Elektrolyysillähän saadaan Vety-2 eli deutriumia, jos muistan oikein tuon nimen.



Kyllä noiden elektrolysoinnissa on jokin ero. Muistakseni HDO ja D2O rikastuu nesteeseen joka jää elektrolyysiastiaan. Merkittävään isotooppierotteluun tarvitaan kuitenkin moniportainen laitteisto, jossa deuteriumpitoinen vesi väihitellen rikastuu. Yksinkertaisilla kotivirityksillä ei tapahdu merkittävää isotooppien erottumista.

Mutta jos saisi Vety-2 sijasta Vety-3 sehän antaisi palaessa enemmän lämpöä, koska on massaltaan isompi.



Ei vetyisotooppien sidosenergioissa hapen kanssa ole mitään oleellista eroa [viite]. Sama se on poltatko deuteriumia vai tavallista vetyä. Tritiumkin palaa samoin, mutta voimakas radioaktiivisuus voi aiheuttaa ongelmia jos tritiumia on makroskooppisia määriä.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10604
Liittynyt16.3.2005

Luin joskus jostain jutun, jossa kerrottiin, että Norjassa kierrätettiin samaa vettä elektrolyysikennoissa, ja ajan mittaan veden deuteriumpitoisuus kasvoi. Oliko se jossain 30 % korvilla, kun varsinaisesti deuteriumin rikastaminen alkoi, siis deuteriumin itsensä vuoksi.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
o_turunen
Luin joskus jostain jutun, jossa kerrottiin, että Norjassa kierrätettiin samaa vettä elektrolyysikennoissa, ja ajan mittaan veden deuteriumpitoisuus kasvoi. Oliko se jossain 30 % korvilla, kun varsinaisesti deuteriumin rikastaminen alkoi, siis deuteriumin itsensä vuoksi.

Olisko linkkiä ? Mitä muuten teet deuteriumilla, siis n.s. raskaalla vedellä ? Aiotko rakentaa Candu-voimalan.

Norjassahan oli natseilla raskasvesitehdas II maailmansodan aikana, jonka norjalainen sissipartio tuhosi. Natsit tavoittelivat ydinpommia, eivätkä tienneet, että se onnistuu ilman raskasvettäkin.

Vierailija
Ertsu
o_turunen
Luin joskus jostain jutun, jossa kerrottiin, että Norjassa kierrätettiin samaa vettä elektrolyysikennoissa, ja ajan mittaan veden deuteriumpitoisuus kasvoi. Oliko se jossain 30 % korvilla, kun varsinaisesti deuteriumin rikastaminen alkoi, siis deuteriumin itsensä vuoksi.

Olisko linkkiä ? Mitä muuten teet deuteriumilla, siis n.s. raskaalla vedellä ? Aiotko rakentaa Candu-voimalan.

Norjassahan oli natseilla raskasvesitehdas II maailmansodan aikana, jonka norjalainen sissipartio tuhosi. Natsit tavoittelivat ydinpommia, eivätkä tienneet, että se onnistuu ilman raskasvettäkin.





Olen itsekin lukenut tuosta. Ensin he hyökkäsivät tehtaaseen, mutta natsit saivat korjattua sen odotettua nopeammin, mutta sen jälkeen he upottivat laivan jossa oli vuosien raskas vesi tuotanto.

1 vesimolekyyli 5000 tuhannesta on "raskasta vettä" eli sen 2 vety atomia ovat deuteriumia.
Eli jos otat 5000 litraa vettä ja höyrystät siitä pois 4999 litraa vettä pois, jäljelle jäänyt (raskaampi vesi höyrystyy viimeisenä) 1 litra on raskasta vettä ja deuteriumin saat talteen elektrolyysin avulla.

Vierailija

Mietin onko tuo raskasvesi niin "raskasta" että jos on esim. 5000 l säiliö jossa on kartionmuotoinen pohja niin kertyykö tämä raskasvesi ajan myötä kartion pohjalle suuremman tiheytensä johdosta?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
peippo
1 vesimolekyyli 5000 tuhannesta on "raskasta vettä" eli sen 2 vety atomia ovat deuteriumia.
Eli jos otat 5000 litraa vettä ja höyrystät siitä pois 4999 litraa vettä pois, jäljelle jäänyt (raskaampi vesi höyrystyy viimeisenä) 1 litra on raskasta vettä ja deuteriumin saat talteen elektrolyysin avulla.



1 vetyatomi 5000:sta (muistaakseni se suhde oli lähempänä 6000:a, mutta olkoon mitä on) on deuteriumia. Vedessä ne jakautuvat satunnaisesti (autoprotolyysin takia). Suurin osa deuteriumista on HDO-molekyyleissä tavallisen vedyn kanssa, ja vain noin 1 molekyyli 2,5 miljoonasta on D2O.

jykke
Mietin onko tuo raskasvesi niin "raskasta" että jos on esim. 5000 l säiliö jossa on kartionmuotoinen pohja niin kertyykö tämä raskasvesi ajan myötä kartion pohjalle suuremman tiheytensä johdosta?



Ei kerry. Diffuusio pitää vetyisotoopit sekoittuneina.

Vierailija

Elektrolyysilla on mahdollista saada pelkkää deuteriumia siksi kun sitä aina normaalissa luonnonvedessä esiintyy.
Tritiumia ei taida olla tai ainakin todella vähän.

Vierailija
jykke
Mietin onko tuo raskasvesi niin "raskasta" että jos on esim. 5000 l säiliö jossa on kartionmuotoinen pohja niin kertyykö tämä raskasvesi ajan myötä kartion pohjalle suuremman tiheytensä johdosta?



Riippuu kartiosta. Jos korkeus on esim 100km, niin ehkä.

Vierailija

Raskas vesi eroaa tavallisesta vedestä siltä osin, että siinä on vetyatomien asemesta deuteriumia eli raskasta vetyä. Kevyessä eli normaalissa vety-ytimessä on vain yksi ainoa protoni, kun taas deuteriumytimessä eli deuteronissa on protonin lisäksi neutroni. Siksi deuteriumydin on neutronin massan verran raskaampi kuin vety-ydin. Tämä selittää sen, miksi raskas vesi painaa suunnilleen kymmenen prosenttia enemmän kuin tavallinen vesi.
Tavallisen veden kemiallinen merkki on H2O ja raskaan veden D2O. Silmämääräisesti nesteitä on mahdotonta erottaa toisistaan. Tavallinen vesi sisältää jonkin verran raskasta vettä. Luonnonvesissä on yleensä yksi deuteriumatomi jokaista 6000-7000 tavallista vetyatomia kohti.
Juomaveden deuteriumpitoisuus ei saa olla kovin suuri. Ihminen kuolee, jos hänen elimistössään olevasta vedestä kolmasosa korvautuu raskaalla vedellä. Sen sijaan eräät alkeelliset elämän muodot, etenkin levät, pystyvät elämään raskaassa vedessä. Vaikka tavallisen veden ja raskaan veden kemialliset ominaisuudet ovat käytännössä samat, ne eroavat toisistaan selvästi fysikaalisilta ominaisuuksiltaan. Esimerksiksi raskas vesi jäätyy merenpinnan tasossa jo 3,8:ssa ja alkaa kiehua vasta 101,4 celsiusasteen lämpötilassa. Raskasta vettä voidaan valmistaa mm. rikastamalla sitä luonnonvedestä esimerkiksi elektrolyysillä tai tislaamalla.
Raskasta vettä käytetään eräissä ydinreaktorityypeissä neutronien hidastimena, koska deuteriumydin ei absorboi ydinreaktorissa ketjureaktioita ylläpitäviä neutroneja läheskään yhtä paljon kuin tavallisen kevyen vedyn ydin.

Vierailija
Hans Lankar
Raskas vesi eroaa tavallisesta vedestä siltä osin, että siinä on vetyatomien asemesta deuteriumia eli raskasta vetyä. Kevyessä eli normaalissa vety-ytimessä on vain yksi ainoa protoni, kun taas deuteriumytimessä eli deuteronissa on protonin lisäksi neutroni. Siksi deuteriumydin on neutronin massan verran raskaampi kuin vety-ydin. Tämä selittää sen, miksi raskas vesi painaa suunnilleen kymmenen prosenttia enemmän kuin tavallinen vesi.
Tavallisen veden kemiallinen merkki on H2O ja raskaan veden D2O. Silmämääräisesti nesteitä on mahdotonta erottaa toisistaan. Tavallinen vesi sisältää jonkin verran raskasta vettä. Luonnonvesissä on yleensä yksi deuteriumatomi jokaista 6000-7000 tavallista vetyatomia kohti.
Juomaveden deuteriumpitoisuus ei saa olla kovin suuri. Ihminen kuolee, jos hänen elimistössään olevasta vedestä kolmasosa korvautuu raskaalla vedellä. Sen sijaan eräät alkeelliset elämän muodot, etenkin levät, pystyvät elämään raskaassa vedessä. Vaikka tavallisen veden ja raskaan veden kemialliset ominaisuudet ovat käytännössä samat, ne eroavat toisistaan selvästi fysikaalisilta ominaisuuksiltaan. Esimerksiksi raskas vesi jäätyy merenpinnan tasossa jo 3,8:ssa ja alkaa kiehua vasta 101,4 celsiusasteen lämpötilassa. Raskasta vettä voidaan valmistaa mm. rikastamalla sitä luonnonvedestä esimerkiksi elektrolyysillä tai tislaamalla.
Raskasta vettä käytetään eräissä ydinreaktorityypeissä neutronien hidastimena, koska deuteriumydin ei absorboi ydinreaktorissa ketjureaktioita ylläpitäviä neutroneja läheskään yhtä paljon kuin tavallisen kevyen vedyn ydin.



Deuterium painaa n. 2 kertaa enemmän kuin vety, kemialliset ominaisuudetkaan eivät ole samat, deuterium reagoi vetyä hitaammin. Erilaiset vetysidokset vesi/raskasvesimolekyylien välillä tekee raskaasta vedestä myrkyllistä.
Vetysidokset pitävät veden nesteenä ja estävät raskaan veden kerrostumisen pohjalle, vaikka olisi 100 km korkea suppilo.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat