Etsin tietoa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Rauha teille Tiede.filäiset

Etsin vastauksia kysymyksiin koskien suomen sähköntuotantoa ja sen kulutusta. Miksi ydinvoimala voi tuottaa sähköä 1600 MW, kun vesivoimalaitoksessa tuotetaan 37MW? http://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinvoimalaitos
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuotos

Kuinka paljon yksi tuulivoimala tuottaa sähköä entä paljon suomi kuluttaa sähköä megawatteina?

Kiitos asiantuntevista vastauksista.

Rauha teille.

Sivut

Kommentit (22)

Vierailija

Kuinka suureen lämpötilaan ydinvoimalaitoksen polttoaine lämpenee fission aikana, entä kuinka suuren lämpötilaan vesi lämmitetään?

Vierailija

Linkki päivitys:

Reaktori, jonka paine on niin korkea, että jäähdytysvesi ei kiehu noin 300 asteen lämpötilasta huolimatta, on painevesireaktori. Painevesireaktorilla varustetussa ydinvoimalaitoksessa turpiinia pyörittävä höyry kehitetään erillisissä lämmönvaihtimissa, höyrystimissä, joissa reaktorista tuleva primääripiirin vesi luovuttaa lämpönsä sekundääripiirin vedelle. Se kiehuu höyryksi ja johdetaan pyörittämään turbiinia. Loviisan ensimmäinen ja toinen laitosyksikkö, Lo1 ja Lo2, ovat venäläisvalmisteisia painevesireaktorilaitoksia. Olkiluodon rakenteilla oleva kolmas yksikkö, OL3, on ranskalais-saksalainen painevesireaktorilaitos.

http://www.tvo.fi/www/page/163/

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26841
Liittynyt16.3.2005
Etsintietoa
Miksi ydinvoimala voi tuottaa sähköä 1600 MW, kun vesivoimalaitoksessa tuotetaan 37MW?



Vesivoimalan tehoa rajoittaa putoavan veden energia. Suomessa joet ovat pieniä ja putouskorkeuden matalia, joten vesivoimaloiden tehot ovat väkisinkin pieniä. Maailmalla, missä on isoja jokia ja korkeuseroja, on kyllä hurjia vesivoimaloita, tehokkaimpana Itaipun laitos Etelä-Amerikassa, jossa on 20 kpl 700 MW:n turbiineja. http://fi.wikipedia.org/wiki/Itaipun_pato

Ydinvoimala on helpompi tehdä suureksi. Tuo reilu gigawatti lienee tänä päivänä kannattavin reaktorikoko. Pienempi reaktori vaatii kuitenkin samat turva- ja valvontakoneistot, joka nostaa sähkön hintaa per tuotettu kWh ja isomman laitoksen rakenteet käynevät massiivisuuttaan kalliimmiksi. Esimerkiksi jäähdytys käy sitä vaikeammiksi mitä isommaksi laitosta skaalataan.

Kuinka paljon yksi tuulivoimala tuottaa sähköä entä paljon suomi kuluttaa sähköä megawatteina?



Nykyään rakennetaan megawattiluokan laitoksia, ja pitkällä ajalla tuulivoimala tuottaa Suomessa noin neljänneksen nimellistehostaan. Sähkönkulutuksne jo löysitkin, se taitaa olla jotain 15 GW:n tietämillä. Mielenkiintoista sinänsä, tuo Itaipun vesivoimala pystyisi sähköistämään melkein koko Suomen.

Vierailija

Kyllä, on mielenkiintoista niinkuin sanoit Itaipun padosta. Mistä johtuu ettei suomen vesivoimaloissa sitten ole pyritty tälläiseen shköntuotto kapasitettiin? Ydinvoimalan lämmönsiirto polttoaineesta vedelle, ja siitä sitten turbiiniin tuottamaan sähköä perustuu veden korkeaan paineeseen, ja siihen kasaantuvaan voimaan, tarkoittaen, energiaan. Miksei suomen vesivoimaloissa käytetä tälläistä paineistettua tubiinia jonka tuotanto teho nousee ydinvoimalan tasolle?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26841
Liittynyt16.3.2005
Etsintietoa
Kyllä, on mielenkiintoista niinkuin sanoit Itaipun padosta. Mistä johtuu ettei suomen vesivoimaloissa sitten ole pyritty tälläiseen shköntuotto kapsitettiin? Ydinvoimalan lämmönsiirto polttoaineesta vedelle, ja siitä sitten turbiiniin tuottamaan sähköä perustuu veden korkeaan paineeseen, ja siihen kasaantuvaan voimaan, tarkoittaen, energiaan. Miksei suomen vesivoimaloissa käytetä tälläistä paineistettua tubiinia jonka tuotanto teho nousee ydinvoimalan tasolle?



Vesivoimala ottaa energiansa putoavalta vedeltä. Veden energia on suoraan verrannollinen putouskorkeuteen ja putoavan veden määrään. Ne taas määräytyvät maaston topografian (korkeussuhteiden) ja sademäärien perusteella, joihin kumpaankaan voimalan suunnittelija ei voi vaikuttaa. Ellei meillä ole vuoristoista seutua suurine korkeuseroineen, putouskorkeutta (eli painetta) ei saada suureksi. On mahdotonta rakentaa kilometrin korkuinen pato tasamaalle.

Ja toisaalta, ellei meillä ole laajoja valuma-alueita ja suuria sademääriä, joissamme ei voi virrata paljoa vettä. Silloin ei ole mitään mieltä rakentaa huipputehokkaita turbiineja. Jos niin tehdään, niitä voidaan käyttää vain pieni hetki kerrallaan, koska ne vaativat vettä enemmän kun joki tuo altaaseen. Sitten on patoallas tyhjä, ja pitää odottaa että sinne valuu uutta vettä. Se ei ole käytännössä taloudellisesti kannattavaa, eikä edes teoriassa voi pitkällä tähtäimellä tuottaa yhtään enempää energiaa kuin virtaaman ja korkeuden mukaan oikein mitoitettu turbiini.

Vierailija

Mitä ajattelet Neutrino, että voisiko vesivoimalaa muuttaa sellaiseen järjestelmään, jossa olisi kaksi systeemiä; Toinen tuottaisi lämpöenergiaa jolla lämmitettäisiin paineistettua vettä putoamis peritaatteella, ja toinen järjestelmä jolla lämminvesi höyrystetään turbiinien pyörittämistä varten painevesirektorien periaatteiden mukaisesti, jotta saavutettaisiin ydinenergian teho?

http://www.tvo.fi/www/page/2636/

MaKo71
Seuraa 
Viestejä1467
Liittynyt15.11.2006
Etsintietoa
Mitä ajattelet Neutrino, että voisiko vesivoimalaa muuttaa sellaiseen järjestelmään, jossa olisi kaksi systeemiä; Toinen tuottaisi lämpöenergiaa jolla lämmitettäisiin paineistettua vettä putoamis peritaatteella, ja toinen järjestelmä jolla lämminvesi höyrystetään turbiinien pyörittämistä varten painevesirektorien periaatteiden mukaisesti, jotta saavutettaisiin ydinenergian teho?

http://www.tvo.fi/www/page/2636/




Vaikken Neutroni olekaan, niin äkkipäältään veikkaisin, että hyötysuhteet tekevät tuon kannattamattomaksi. Eli sen ensimmäisen turbiinin tuottama energia kannattaa käyttää jo suoraan generaattorille eikä heikentää hyötysuhdetta ylimääräisellä vaiheella?

Tehoa vesivoimaan saa siis lisää vain suuremmalla korkeuserolla tai suuremmalla vesimäärällä - ja toki itse turbiinin & generaattorin hyötysuhdetta parantamalla - mutta ei sillä, että rakentaa lisää vaiheita väliin.

MaKo71
Seuraa 
Viestejä1467
Liittynyt15.11.2006
Etsintietoa

Lukemalla vastaustasi, vastauksesi ei kuitenkaan vastaa kysymykseen, vaan se on veikkaus.



Joo, se siis perustuu sellaiseen ajatuskehitelmään, että jos veden korkeusero & massa antaa energiaa määrän E, I turbiinin hyötysuhde on 80%, II turbiinin hyötysuhde on 80% ja generaattorin hyötysuhde on 80%, niin voimalan sähköenergiana antama energiamäärä vaihtoehdoissa:

1) I turbiini + generaattori: E*80%*80% = E*64%
2) I turbiini (muutetaan lämmöksi) + II turbiini + generaattori: E*80%*80%*80% = E*51%

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005
Etsintietoa
MaKo71
Lukemalla vastaustasi, vastauksesi ei kuitenkaan vastaa kysymykseen, vaan se on veikkaus.



On se kuitenkin kylmä totuus, että lämmittämällä vettä jollakin teholla ja käyttämällä sillä turbiineja, saadaan vähemmän tehoa kuin mitä siihen käytetään.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Vierailija
MaKo71
Etsintietoa

Lukemalla vastaustasi, vastauksesi ei kuitenkaan vastaa kysymykseen, vaan se on veikkaus.



Joo, se siis perustuu sellaiseen ajatuskehitelmään, että jos veden korkeusero & massa antaa energiaa määrän E, I turbiinin hyötysuhde on 80%, II turbiinin hyötysuhde on 80% ja generaattorin hyötysuhde on 80%, niin voimalan sähköenergiana antama energiamäärä vaihtoehdoissa:

1) I turbiini + generaattori: E*80%*80% = E*64%
2) I turbiini (muutetaan lämmöksi) + II turbiini + generaattori: E*80%*80%*80% = E*51%




Kiitos selvennyksestä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat