Seuraa 
Viestejä45973

Tv1n MOT eilen. Taloudellisen puolen osalta keskustelu ilman minuakin ennätti riittävän pitkälle. Voi sanoa, ja tullut lie todetuksi, että vihreä jääräpäisyys tässä harvinaisen hyvin yhdistyy häikäilemättömään ja varojen käytön kannalta ihan vastuuttomaan peliin.

Minä huomaisn asiassa myös teknisen puolen, jota toisessa aiheessa ei juurikaan. Miksi ne suuret myllyt, sadan metrin torneissa, meluavat kerrotun kovasti, myös Saksassa, jossa jopa ovat autioittaneet suuriakin maisemia kaikista eläimistä? Pienemmät myllyt eivät melunneet. Insinöörit ja muutkin, mikä on syy moiseen? Itse ajattelen, että lapojen
pituus, kymmenisen metriä arvelin, sopisi jotenkin tiettyyn matalaan värinäjaksoon. Siis kun värinä kulkee edestakaisin lapaa, vahvistuu matalajaksoinen pauhaava ääni. Mitä seuraisi, jos torni olisi 300 metriä
ja lapojen pituus päälle 30 metriä. Pauhu varmaan katoaisi, vaan tulisiko tilalle vielä hermostuttavampi alituinen tik-tak. Eli olisi kuin suurikokoinen seinäkello aikaa mittaamassa. Siihen tarvitsisi lisätä vain lyönnit täysin ja puolen tunnin välein - - -.

Silloin, kun tämänkokoiset myllyt keksittiin, kukaan ei vissiin vaivautunut mitenkään käsittelemään melupuolta ja mistä se johtui. Niin oli kiire ottaa käyttää tuo luontoa säästävä, hiilidioksidipäästöjä vähentävä ja liikemailmaan petokaloille niin edullinen keksintö käyttöön. Eikä ole käsitelty vieläkään. Vaan myllyjen seuduilla näin on jo ennätetty luonolle aiheuttaa suuriakin tuhoja. Vihreäthän eivät ole koskaan kuulleetkaan.

Sivut

Kommentit (68)

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463

Kyllä ääni taitaa johtua ihan vaan myllyn siipien aiheuttamasta turbulenssista. Luulenpa, että myös siipien synnyttämät siivenkärkipyörteet ovat sangen vaikuttavat. Yksinkertaisesti, iso objekti joka kulkee kovalla vauhdilla ilmamassan lävitse, aiheuttaa melua.

Hvvänä vertailukohtana ihan tavallinen matkustajalentokone. Luin juuri jostain, että nykyaikaisissa lentokoneissa moottoreiden melu on saatu niin alas, että esimerkiksi laskeutumassa olevan koneen melusta 50% johtuu koneen rungosta ja siivistä, ja loput 50% moottoreista. Toki on niin, että laskeutuva kone etenee ~300km/h, mutta silti - iso roikale ja kova vauhti, kyllä tulee ääntä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suurien roottorien ääntä ei kai pysty kokonaan poistamaan, mutta onnistuisikohan vastaäänen käyttö vaimentamisessa, no on sitä varmaan kokeiltu?

MOTtia katsoessa tuli mieleen, että jos omaan saaristooni ilmestyisi moinen järjetön helvetinkone puhisemaan ja välkkymään niin varmasti jonkinlaista pientä pioneeritoimintaa tulisi suoritettua.

Mitä sitten jos mylly vähän viheltelee, pitää viedä mylly johonkin missä se ei haittaa. Jos tästä maasta loppuu mestat kesken, niin ihmetellä pitää.

Olisi ainakin itselle aika komeeta jos olisi sellainen parin megawatin voimala tuolla metsäpalstalla keskellä korpea jauhamassa. Eikä se oikeastaan haittaisi jos se ei tuottaisi täysillä koko ajan.

Mikä siinä tuulimyllyssä oli niin vastenmielistä kaiken kaikkiaan toimittajalla ja tällä haastateltavalla vanhalla herralla myllyä kohtaan.
Miten voidaan sanoa ettei myllyllä kannata tuottaa sähköä vaikka se on 2senttiä kalliimpaa kilowatilta.
Eikö kaikki ilmaiseksi tuleva energia olekaan kannattavaa ottaa talteen?

Taitaa näyttää siltä että myllysähkö on kallista koska kivihiili ja maakaasu ovat niin halpoja.

Eikö kaikki ilmaiseksi tuleva energia olekaan kannattavaa ottaa talteen?

Kyllä, mutta tuulimyllyllä tuotettu energia on kaukana ilmaisesta.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Espi000
Suurien roottorien ääntä ei kai pysty kokonaan poistamaan, mutta onnistuisikohan vastaäänen käyttö vaimentamisessa, no on sitä varmaan kokeiltu?

Vastaäänen käyttö äänenvaimennuksessa onnistuu vain helposti ennustettavissa tilanteissa, kuten muuntamoissa, joissa hurina on suoraan verrannollinen sähköverkon taajuuteen ja kuormitusasteeseen. Nämä on helppo mitata ja tuottaa vastaava vastaääni.

Tuulivoimaloiden ääni johtuu turbulenssista, joka jo sinällään on niin kaoottista, että sitä ei voida ennustaa. Lisäksi tuulen suunta ja voimakkuus edelleen tekee jo mahdottoman asian vieläkin vaikemmaksi.

Heksu
Kyllä ääni taitaa johtua ihan vaan myllyn siipien aiheuttamasta turbulenssista. Luulenpa, että myös siipien synnyttämät siivenkärkipyörteet ovat sangen vaikuttavat. Yksinkertaisesti, iso objekti joka kulkee kovalla vauhdilla ilmamassan lävitse, aiheuttaa melua.

Kyseessä on sama ilmiö kuin huitaistessa miekalla reippaasti ilmaa; terän paksuudesta riippuen kuuluu terävä viuhahdus tai matala humahdus.

Kymmenien metrien pituisten tuulimyllynlapojen päät liikkuvat melkoisella nopeudella ja äänikin on sen mukainen.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176

Muutenkin rupeaa tuo aika loppumaan, pitäisi saada puhtaampaa maapalloa aikaa.

Mutta eihän se kiinnosta koska tuskin ongelmat koskettaa meitä tai jonkun mukuloitakaan. Mukuloiten mukuloita tai niitten mukuloita se voi koskettaa jo.

Vaikka se tuntuu pitkältä ajalta niin silti maapallolle se on liian lyhyt. Mutta ihmiselle se on tarpeeksi pitkäaika niin ei tarvi vaivata omaa päätä.

Oma vika niille sitten kuin tänne syntyy. Ei se ainakaan mun vika oo.

Entäs jos lapojen kärkeen laitettaisiin samanlaiset wingletit, kuin uusissa matkustajakoneissa on? Miten vaikuttaisi? Enemmän tehoa, lavan ei tarvitsisi olla niin pitkä, vähemmän melua.

Mitäs jos myllyihin asennettaisiin vain yksi siipi pyörimään? Nythän niissä on kolme vain esteettisistä syistä. Auttaisi varmasti ainakin tuolla Barosundissa.

ArKos itse
Tv1n MOT eilen. Taloudellisen puolen osalta keskustelu ilman minuakin ennätti riittävän pitkälle. Voi sanoa, ja tullut lie todetuksi, että vihreä jääräpäisyys tässä harvinaisen hyvin yhdistyy häikäilemättömään ja varojen käytön kannalta ihan vastuuttomaan peliin.

Minä huomaisn asiassa myös teknisen puolen, jota toisessa aiheessa ei juurikaan. Miksi ne suuret myllyt, sadan metrin torneissa, meluavat kerrotun kovasti, myös Saksassa, jossa jopa ovat autioittaneet suuriakin maisemia kaikista eläimistä? Pienemmät myllyt eivät melunneet.

Noinkin pieneen lainaukseen mahtuu aika monta kyseenalaistettavaa väitettä (mm. lehmät: jospa rahaa tulee niin paljon, että ei tartte pitää niitä - monikin luopuis moisesta hommasta jos vois), mutta mulla on ääneen, siis meluun liittyen yksi iso ihmettely: resonanssi-ilmiö. Jossain tilanteessa, sopiva tuuli, on kuin juna kulkisi, kun myllyt alkavat resonoimaan ääntä.

Löysin tuosta juttua jo pari viikkoa sitten:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi? ... 0010586218

ja olen yrittänyt etsiä mainintoja tuulimyllyjen äänien resonoinnista, mutta en ole onnistunut löytämään. Oliskohan ollut yllätys rakentajallekin?

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
tiäremiäs
Muutenkin rupeaa tuo aika loppumaan, pitäisi saada puhtaampaa maapalloa aikaa.

Juuri tästä syystä tuulivoima onkin älytöntä. Miksi rakentaa voimaloita, joiden teho on ennakoimatonta? Jokaiselle tuulivoimalalle tarvitaan varavoimala, joka syöttää virtaa verkkoon tuulen loppuessa.

Tuulivoima sopii kyllä esimerkiksi mökeille, jossa kulutus on muutenkin pientä. Pieneen tarpeeseen energiaa voidaan varastoida akkuihin aivan samoin kuin aurinkokennoillakin.

Lapsikin tajuaa, että aurinkosähköä ei saada yöllä, mutta mikä saa aikuisetkin uskomaan, että aina tuulee?

Terrieri
Entäs jos lapojen kärkeen laitettaisiin samanlaiset wingletit, kuin uusissa matkustajakoneissa on? Miten vaikuttaisi? Enemmän tehoa, lavan ei tarvitsisi olla niin pitkä, vähemmän melua.

Mitäs jos myllyihin asennettaisiin vain yksi siipi pyörimään? Nythän niissä on kolme vain esteettisistä syistä. Auttaisi varmasti ainakin tuolla Barosundissa.

3 siipeä on kompromissin vuoksi. 2 siipeä vaatisi korkean kierrosluvun saman tehon saamiseksi, jolloin melu kasvaisi. 4 siipeä antaisi hyvän tuoton heikolla tuulella, mutta lisäisi rakennelmaan kohdistuvia rasituksia. 3 siipeä on myös helpompi tasapainoitaa kuin 4.

1-siipinenkin voi olla käyttökelpoinen, merellä. kovatkaan tuulet eivät rasitattasi eikä meluketään haittaisi.

(melu kasvaa kärkinopeuden viidenteen potensiin)

siivet ovat sitten lapoja. en jaksa korjata

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Terrieri
Entäs jos lapojen kärkeen laitettaisiin samanlaiset wingletit, kuin uusissa matkustajakoneissa on? Miten vaikuttaisi? Enemmän tehoa, lavan ei tarvitsisi olla niin pitkä, vähemmän melua.



Eipä ole winglettejä lentokoneiden potkureissakaan...

Käsittääkseni noiden winglettejen tarkoitus on lähinnä vähentää vaarallista pyörteilyä, joka jää koneen lähdössä kentälle jopa minuuteiksi.

Wingleteistä on käsittääkseni myös hyötyä siiven kärjen pyörteilyn hallinnassa ja sitä kautta ilmanvastuksen pienentämisessä. Winglet toimii kuitenkin vain lineaarisessa liikkeessä toivotulla tavalla - tuulimyllyn siipi pyörii aika haipakkaa.

Terrieri

Mitäs jos myllyihin asennettaisiin vain yksi siipi pyörimään? Nythän niissä on kolme vain esteettisistä syistä. Auttaisi varmasti ainakin tuolla Barosundissa.

Yksi roottorinlapa aiheuttaa tasapainotuksen kanssa ongelmia. Lisäksi kun lapa on kohtisuorassa asennossa maata vasten, sen hyötysuhde pienenee, koska takana on laitoksen torni. Tästä syystä roottorit ovat yleensä kolmilapaisia.

Volitans
Yksi roottorinlapa aiheuttaa tasapainotuksen kanssa ongelmia. Lisäksi kun lapa on kohtisuorassa asennossa maata vasten, sen hyötysuhde pienenee, koska takana on laitoksen torni. Tästä syystä roottorit ovat yleensä kolmilapaisia.

3-lapaisessa on 3 lapaa kohtisuorassa maata vasten yhden roottorikierroksen aikana. Kirjoitin jo samasta eiheesta aiemmin, en jaksa toistaa.

Vastaaja_s24fi
Volitans
Yksi roottorinlapa aiheuttaa tasapainotuksen kanssa ongelmia. Lisäksi kun lapa on kohtisuorassa asennossa maata vasten, sen hyötysuhde pienenee, koska takana on laitoksen torni. Tästä syystä roottorit ovat yleensä kolmilapaisia.



3-lapaisessa on 3 lapaa kohtisuorassa maata vasten yhden roottorikierroksen aikana. Kirjoitin jo samasta eiheesta aiemmin, en jaksa toistaa.

Luuleko tosissasi että joku lukee hörhöilyjäsi?

Vastauksia tulin aika paljon, siihen nähden että on asiasta toinenkin aihe, vaikka talous-, ympäristö- ja pienten ihmisten asioista.

Ainakaan ei kannatusta saanut oma ehdotukseni, että lapojen hurina
jotenkin liittyisi niiden pituuden suhteeseen äänen nopeuteen, resonanssi-ilmiönä?

Wingletit eli suomeksi kai siivekkeet estämässä pyörteilyä, lapojen kärjissä. Entä onko lapojen itsensä pyörreominaisuudet testattu? Mm. laivanrakennuksessa ja myös voimaloiden turbiineissa noihin asioihin kiinnitetään nykyäänkin paljon huomiota.

Nelilapaisen roottorin ehdotus näyttäää mielenkintoiselta. Ajattelen, että
noin lapoja voisi verrattuna samantehoiseen kolmilapaiseen lyhentää
neljänneksen. Heikohkolla tuulellakin tuuliturbiini antaisi kohtalaisen hyvän tehon. Rasitus kovalla tuulella ei ylittäisi kolmilapaisten rasitusta, koska siivet ovat lyhemmät.

Ainakin vesiturbiineissa ja potkurilentokoneissa jo kauan käyetty keino on muuttaa siiven/lavan kulmaa kuormituksen ja virtausnopeuden mukaan.
Tuuliturbiineihinkin pitäsi asentaa vastaava säätö.

Kova hurina merkitseen myös sitä, että melkoinenkin osa energiaa hukkaantuu siihen. Taloudellinen hyötysuhde ei ole paras mahdollinen, ehkä ei lähelläkään sitä?

Noin suurista myllyistä hurinaa ei voida poistaa kokonaan. Vaan ilmeisesti
suurin osa olisi voitu, jos tuote olisi kunnolisesti testattu ja sen mukaan korjattu enne markkinointia ja railakssta käyttöön ottamista. Tuskin mitään tutetta maailmassa on otettu maailmassa käyttön niin vähin kokein ja korjauksin. Eli vihreillehän voi myydä ihan miten kehnoa tavaraa vaan, kunhan ensin kaivautuu heidän sieluunsa.

Parhaat olosuhteet tuulimyllyille ovat eteläisten länsituulten vyöhykkeellä, siellä tuulee lähes aina, ja kovaa. Samoin lintu- ja hyljerantoja on sentään aika harvassa. Samoin Argentiinan Patagonian ranniko on hyvin tuulista.

Siis kun lavan kärkiosan liike saavuttaa tietyn nopeuden, lie muuten
luokkaa 50 m/s, alkaa kuulua matalaa mutta suuren koneen myös hyvin
vahvaa ääntä. - Kiitos, asiantuntijat tai muuten tietävät.- Tästä voidaan myös johtaa seuraukset, jos lapojen pituutta yhä lisätään. Äänen korkeus kasvaa, lopulta ihan kimeäksi ulvonnaksi. Eli ilmiö on varsin samantapainen kuin toisen maailman eri nopeuksilla lentävissä sotilaslentokoneissa.

Euroopan sää vaihtelevine tuulineen, pikku pilvineen ja niiden nousevine
virtauksineen on erinomaisen sopivaa moottorittomalle eli purjelennolle.
Sen sijana se on mahdollismman huonoa tuulivoiman käytölle. Pitäisi löytää maailmankulmia, joissa puhaltaa jatkuva tasainen vahva tuuli.
- Perkele, tarvitaan globaalia näkemystä. - Hyviä olisivat eteläinen länsituulten alue ja Patagonia. Myös jotkut pasaatituulet puhaltavat osan vuotta varsin tasaisesti ja jatkuvasti. Semmoinen tuuli myös Tyynellä merellä puhaltaa jatkuvasti ja tasaisesti Päiväntasaajavirran suuntaan.
Thor Heyerdahl tiesi siihen ja että siihen voi luottaa.

Tuo voimaltaa 1½ sekunnun välin voimlataan vaihtuva ääni, sen tapaisen muistan, tässäkin taltioinneista. Ne kuulut suuret nelimoottoriset brittiläispommittaajt 1942 puolivälisät alkaen, tunnetuimmat Avro Lancaster ja Halifax, niillä oli matkanopeudellaan yössä samantapainen ääni.

Mitä siis ptahtui suunnittelussa ja käyttöön otossa, oli ykinkertaisesti pyrkimys maksimitehoon ja maksimiliikevoittoon. Ja kun se noudatti ihanaa luontoaatetta, johan meni vihreihin täydestä ilman mitään testauksia ja tarkastuksia. Ja noita mölykoneita tilattiin Keski-Euroopan maihin suuriakin määriä.

Mitä oli tullut tehdä, ja tulisi tehdä, olisi ollut ja on lapojen lyhentäminen vain neljänneksellä. Eli käyttäen neljää lapaa voitasiin saada nykyisiträkin sama teho. Ei pitäisi olla varsin vaikeata kolmilapaisen potkurin vaihtaminen nelilapaiseen, jossa on neljännestä lyhemmät lavat?!

Tuo on tietysti vain asian teknisestä puolesta, joka on niin yksinkertainen, että sitä oli päättäjien ja vihreän aatteen edustajien mahdoton ymmärtää.
Taloudelliselta kannalta tuulimylly Europan vaihtelevissa tuulioloissa on varsin sopimaton ainakin sähkön tuottamiseen. Kylläkin voitaisiin käyttää veden pumppaamiseen altaaseen, ja altaan vesi sitten valuisi vesiturbiineihin. Keinoa on joskus esitetty myös ydinvoimaloiden
ja sähkön käytön yhteen sovittamiseen.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat