Seuraa 
Viestejä45973

En tunne aurinkopaneelien(kennojen?) toimintaa juurikaan, mutta eikö saatava jännite riipu tulevan valon tehosta/intensiteetistä? Eikö näin ollen kirkkaampi valo kiihdyttäisi prosessia, mikä kennossa tapahtuu? Tästä seuraisi loogisesti se, että eikö kennoista saataisi enemmän irti, jos auringonvaloa suunnattaisiin niihin keskitetysti kuperalla peilillä siten, että kenno olisi lähellä polttopistettä? Ilman että kenno sulaisi.

Maallikko voisi hyvinkin kuvitella saavansa näin tehokkaamman paneelin/kennon.

Sivut

Kommentit (72)

Itse asiassa paneelin jännite (ns. tyhjäkäyntijännite) ei juurikaan riipu säteilytehosta. Sen sijaan paneelin kyky syöttää virtaa (oikosulkuvirta) on se asia, joka on riippuvainen valon määrästä. Yhtä kaikki paneelista irti saatava teho riippuu säteilytehosta kutakuinkin lineaarisesti. Ei kuitenkaan aivan, sillä jännite on kääntäen verrannollinen paneelin lämpötilaan. Eli paneelin lämmitessä jännite alenee. Kovin kuumana sitä paneelia ei siis kannata hehkuttaa. Luultavasti fiksuin ratkaisu olisikin sijoittaa niiden keräinpeilien paikalle lisää aurinkopaneeleita. Maksaahan se tietysti jotain, mutta mikäpä ei maksaisi...

Laa
Itse asiassa paneelin jännite (ns. tyhjäkäyntijännite) ei juurikaan riipu säteilytehosta. Sen sijaan paneelin kyky syöttää virtaa (oikosulkuvirta) on se asia, joka on riippuvainen valon määrästä. Yhtä kaikki paneelista irti saatava teho riippuu säteilytehosta kutakuinkin lineaarisesti. Ei kuitenkaan aivan, sillä jännite on kääntäen verrannollinen paneelin lämpötilaan. Eli paneelin lämmitessä jännite alenee. Kovin kuumana sitä paneelia ei siis kannata hehkuttaa. Luultavasti fiksuin ratkaisu olisikin sijoittaa niiden keräinpeilien paikalle lisää aurinkopaneeleita. Maksaahan se tietysti jotain, mutta mikäpä ei maksaisi...

Fiksuin ratkaisu on järjestää paneleille esim vesijäähdytys. Paneli + aurinkokeräin on jo olemassaolevaa teknologiaa. Peilit vaaivat tosin hankalat servo-ohjaukset kääntämään nitä auringon mukana.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Käytännössähän asia on niin, että mitä kirkkaampi valo, sitä enemmän sähköä paneelista saadaan irti. Liiallinen kuumuus taas voi, kuten jo todettiinkin, heikentää tehoa.

Suomen ilmastoon eivät aurinkopaneelit kuitenkaan sovi. Niitä kannattaisikin rakentaa Päiväntasaajan alueille ja käyttää kylmässä, kaamoksesta kärsivässä Pohjolassa ydinenergiaa. Ydinteknologiaa ei afrikkalaisten käsiin sitä paitsi edes uskalla antaa.

Andúril
Suomen ilmastoon eivät aurinkopaneelit kuitenkaan sovi. Niitä kannattaisikin rakentaa Päiväntasaajan alueille ja käyttää kylmässä, kaamoksesta kärsivässä Pohjolassa ydinenergiaa. Ydinteknologiaa ei afrikkalaisten käsiin sitä paitsi edes uskalla antaa.

Mökille, veneeseen jne. Tulee pitkä jatkoroikka, jos aikoo olla ydinvoiman varassa.

Valon intensiteetti ei vaikuta saatavaan energiaan, vaan valon aallonpituus. Mitä pienempi aallonpituus fotonilla, sitä suurempi energia -> antaa sitä suuremman liike-energian pinnasta irtoaville elektroneille.
Näin, mikäli on sovellettavissa valosähköilmiöön.

totinen
Seuraa 
Viestejä4880
kemisti
Valon intensiteetti ei vaikuta saatavaan energiaan, vaan valon aallonpituus. Mitä pienempi aallonpituus fotonilla, sitä suurempi energia -> antaa sitä suuremman liike-energian pinnasta irtoaville elektroneille.
Näin, mikäli on sovellettavissa valosähköilmiöön.
Intensiteetillä on kuitenkin jotain positiivisia vaikutuksia, koska tämän hetken tehokkaimmat valokennot käyttävät konsentroitua valoa. Konsentroidussa valossa on myös se hyvä puoli, että eri aallonpituusalueet voidaan erottaa toisistaan ja käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyväksi; esimerkiksi johtaa eri taajuuksille viritettyihin aurinkokennoihin tai lämmön talteenottoon.

DerMack
Seuraa 
Viestejä1839
kemisti
Valon intensiteetti ei vaikuta saatavaan energiaan, vaan valon aallonpituus. Mitä pienempi aallonpituus fotonilla, sitä suurempi energia -> antaa sitä suuremman liike-energian pinnasta irtoaville elektroneille.
Näin, mikäli on sovellettavissa valosähköilmiöön.

mutta kun se ei ole. ei ne irti lentelevät elektronit sitä sähköä paneelissa tuota, vaan ne mitkä siirtyy puolijohteessa tyhjennysalueella valenssivyöltä johtavuusvyölle energia aukon yli. Tämän jälkeen tyhjennysalueella vallitseva sähkökenttä vetää elektronin ja aukon liitoksen eri puolille (ja sitäkautta johtimiin)

Pari vuotta sitten taidettiin puhua jostain 30 % hyötysuhteista parhaimmissa paneeleissa, tämä johtui siitä että noin kolmannes paneelin saavuttamasta säteilystä oli liian suurienergistä, jolloin siitä suurin osa meni hukkaan; ja kolmannes puolestaan liian pienienergistä jolloin sitä ei saada ollenkaan talteen, ja osa hukkuu matkalle...

bena
Andúril
Suomen ilmastoon eivät aurinkopaneelit kuitenkaan sovi. Niitä kannattaisikin rakentaa Päiväntasaajan alueille ja käyttää kylmässä, kaamoksesta kärsivässä Pohjolassa ydinenergiaa. Ydinteknologiaa ei afrikkalaisten käsiin sitä paitsi edes uskalla antaa.



Mökille, veneeseen jne. Tulee pitkä jatkoroikka, jos aikoo olla ydinvoiman varassa.

Auringon säteilyenergia Helsingissä on yllättävän suuri: lähes sama kuin Wienissä, kesällä jopa selvästi suurempi.

Aurinkoenergialle voidaan tehdä virtuaalinen varasto, kuten Eko-Viikissä, jossa Helsingin Energia ostaa kesäajan ylituotannon ja palauttaa sen talvella.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
bena
Andúril
Suomen ilmastoon eivät aurinkopaneelit kuitenkaan sovi. Niitä kannattaisikin rakentaa Päiväntasaajan alueille ja käyttää kylmässä, kaamoksesta kärsivässä Pohjolassa ydinenergiaa. Ydinteknologiaa ei afrikkalaisten käsiin sitä paitsi edes uskalla antaa.



Mökille, veneeseen jne. Tulee pitkä jatkoroikka, jos aikoo olla ydinvoiman varassa.

Eiköhän Andúril tarkoittanut sitä, että laajamittaiseen sähköntuottoon aurinkopaneelit eivät ainakaan Suomen olosuhteissa ole paras ratkaisu.

Sitäpaitsi mökit ja veneet eivät ole suurimpia sähkönkuluttajia suloisessa Suomessamme. Raskas teollisuus käyttää kilovolttijatkoroikkia ja muodostaa suurimman osan valtakunnan sähkönkulutuksesta.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Vastaaja_s24fi

Auringon säteilyenergia Helsingissä on yllättävän suuri: lähes sama kuin Wienissä, kesällä jopa selvästi suurempi.



Ja talvella olematon. Siksi se ei otimi Suomessa, jolloin kulutus taas on talvella suurimmillaan.
Vastaaja_s24fi

Aurinkoenergialle voidaan tehdä virtuaalinen varasto

Niinpä, virtuaalinen. Oikeasti se sähkö tuotetaan silti aina juuri samalla hetkellä kuin kulutetaankin. Jossakin. Ettei vaan olisi kyseessä taas kerran hiililauhde tai parhaimillaan vesivoima säätövoimana?

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670

Ei pidä sekoittaa aurinkoenergiaa aurinkokennoihin.

Aurinkokennot muuttavat Auringon säteilyn suoraan sähköksi vaihtelevilla hyötysuhteilla. Hyvän hyötysuhteen omaavat kennot ovat niin kalliita, että niitä käytetään vain lähinnä avaruudessa. Huonotehoisempia kennoja pitäisi lähettää avaruuteen vastaavasti enemmän ja tämä maksaa.

Aurinkoenergiaa voidaa kuitenkin hyödyntää myös muuten. Täällä meillä Suomessa tuota Auringon säteilyä kannattaa käyttää lähinnä lämmittämiseen.

Auringon säteilyenergiaa voidaan kereätä talteen passiivisesti suunnittelemalla talo siten, että se saa esimerkiksi etelään suuntautuvien ikkunoiden kautta Auringon säteilyä sisälle taloon. Itse asun juuri tällaisella tavalla suunnitellussa talossa. Monesti helmikuun kovilla pakkasilla Aurinko paistaa sisälle ja lämmittää olohuoneen aivan ilmaiseksi.

Aktiivisella tavalla Auringon säteily voidaan kerätä talteen aurinkokeräimillä, jossa kiertää sopiva neste, yleensä vesi, jolla Auringon säteilyenergia siirretään suurehkoon varaajaan - yleensä vesisellaiseen.

Herra Tohtori
bena
Andúril
Suomen ilmastoon eivät aurinkopaneelit kuitenkaan sovi. Niitä kannattaisikin rakentaa Päiväntasaajan alueille ja käyttää kylmässä, kaamoksesta kärsivässä Pohjolassa ydinenergiaa. Ydinteknologiaa ei afrikkalaisten käsiin sitä paitsi edes uskalla antaa.



Mökille, veneeseen jne. Tulee pitkä jatkoroikka, jos aikoo olla ydinvoiman varassa.



Eiköhän Andúril tarkoittanut sitä, että laajamittaiseen sähköntuottoon aurinkopaneelit eivät ainakaan Suomen olosuhteissa ole paras ratkaisu.

Sitäpaitsi mökit ja veneet eivät ole suurimpia sähkönkuluttajia suloisessa Suomessamme. Raskas teollisuus käyttää kilovolttijatkoroikkia ja muodostaa suurimman osan valtakunnan sähkönkulutuksesta.

No kyllähän minä nyt sen tajusin. Aurinkopaneelit (valo->sähkö) ovat vielä huonompi energiantuottotapa kuin tuulivoima, niin hyötysuhteeltaan kuin epätasaisuudeltaankin. Mökille riittää kyllä uusiutuvakin sähkö, paneeli ja akku, jopa pieni tuulimylly.

Noiden piikiteistä valmistettujen kuluttajille tarkoitettujen paneelien hyötysuhde on tosiaankin onneton, vain luokkaa 10%. Itselläni on mökillä pari Nesteen Naps paneelia ja vaikka näiden pitäisi olla ns. parempilaatuisia, niin ilmoitettu hyötusuhde on ainoastaan 12%. Mutta kyllä niilläkin jääkaappi kylmiää ja valoja ja telkkariakin voi kesällä käyttää.

Kosh
Vastaaja_s24fi

Auringon säteilyenergia Helsingissä on yllättävän suuri: lähes sama kuin Wienissä, kesällä jopa selvästi suurempi.



Ja talvella olematon.
RE: Pimeimpään aikaan
- Helsingissä noin 5kWh/m2/kk
- Wienissä nojn 25kWh/m2/kk
Siksi se ei otimi Suomessa, jolloin kulutus taas on talvella suurimmillaan.
RE: toimii
Talvella vain hiukan pienempi kuin Wienissä
Vastaaja_s24fi

Aurinkoenergialle voidaan tehdä virtuaalinen varasto



Niinpä, virtuaalinen. Oikeasti se sähkö tuotetaan silti aina juuri samalla hetkellä kuin kulutetaankin. Jossakin. Ettei vaan olisi kyseessä taas kerran hiililauhde tai parhaimillaan vesivoima säätövoimana?
RE: Niinpä. Aurinkoenergia heti käyttöön verkossa.
Volitans
Ei pidä sekoittaa aurinkoenergiaa aurinkokennoihin.

Aurinkokennot muuttavat Auringon säteilyn suoraan sähköksi vaihtelevilla hyötysuhteilla. Hyvän hyötysuhteen omaavat kennot ovat niin kalliita, että niitä käytetään vain lähinnä avaruudessa. Huonotehoisempia kennoja pitäisi lähettää avaruuteen vastaavasti enemmän ja tämä maksaa.

Aurinkoenergiaa voidaa kuitenkin hyödyntää myös muuten. Täällä meillä Suomessa tuota Auringon säteilyä kannattaa käyttää lähinnä lämmittämiseen.

Auringon säteilyenergiaa voidaan kereätä talteen passiivisesti suunnittelemalla talo siten, että se saa esimerkiksi etelään suuntautuvien ikkunoiden kautta Auringon säteilyä sisälle taloon. Itse asun juuri tällaisella tavalla suunnitellussa talossa. Monesti helmikuun kovilla pakkasilla Aurinko paistaa sisälle ja lämmittää olohuoneen aivan ilmaiseksi.

Aktiivisella tavalla Auringon säteily voidaan kerätä talteen aurinkokeräimillä, jossa kiertää sopiva neste, yleensä vesi, jolla Auringon säteilyenergia siirretään suurehkoon varaajaan - yleensä vesisellaiseen.




Ei pidä sekoittaa aurinkoenergiaa aurinkokennoihin.

Jos tuo oli kommentti lauseeseeni "Aurinkoenergialle voidaan tehdä virtuaalinen varasto", pitänee sitten tarkentaa: Auringon energialla tuotetulle sähkölle voidaan luoda virtuaalinen varasto.
Lämmölle luodaan lyhytaikainen varasto joka tapauksessa.

Vuoden 2001 tietojen mukaan "Kattotasolle (30o kallistus) saadaan meillä noin 1160 kWh/m2 vuodessa." (Solpros, Tekes)

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Kosh
Vastaaja_s24fi

Auringon säteilyenergia Helsingissä on yllättävän suuri: lähes sama kuin Wienissä, kesällä jopa selvästi suurempi.



Ja talvella olematon.
RE: Pimeimpään aikaan
- Helsingissä noin 5kWh/m2/kk
- Wienissä nojn 25kWh/m2/kk
Siksi se ei otimi Suomessa, jolloin kulutus taas on talvella suurimmillaan.
RE: toimii
Talvella vain hiukan pienempi kuin Wienissä



"Vain hiukan pienempi"? Mitä sieniä sinä taas olet syönyt? Tajuatko nyt ollenkaan mistä täsäs on kyse? Kyse on siitä, että samaan aikaan kun energian tuotanto on todella pohjalukemissa, niin sen kulutus vastaavasti on maksimissaan. Aurinkoenergia riittää tuottamaan jonnekin kesämökin jääkaapilel ja televisiolle sähköä kesäkuukausina tyydyttävään ja kilpailukykyisene hintaan, mutta se EI riitä edes normaalin asumisen tarpeisiin, puhumattakaan yhteiskunnan tarpeista, talviaikaan. Jos edes kesälläkään. Aurinkoenergialla kun on samanlainen ongelma kuin tuulienergialla; se on ennakoimaton, arvaamaton ja säistä riippuvainen. Mutta, toisin kuin tuulivoimassa, se vieläpä vasta ahuonoimmalla mahdollsiella tavalla kulutukseen - tuotanto on pienin kun kulutus on suurin ja päin vastoin. Siksi aurinkovoimmalla ei tee juuri mitään; se kun tarvitsee väistämättä koko täyden kapasiteettinsa verran säätö- ja varavoimaa. Helpompaa ja halvempaa, sekä ympäristöysträvällsiempääkin on rakentaa suoraan se keleistä ja vuodenajasta riippumaton vakaa energianlähde. Auriinkopaneelit sopivat mökeille ja veneisiin, eivät valtakunnan perusenergaintarpeisiin.

Jossakin taannoisessa keskustelussa laskin, että utopistisella tulevaisuuden tekniikalla, jos paneelien hyötysuhde jollakin taikatempulla saataisiin hilattua yli 50% prosentin, tarvittaisiin tavallisen kerrostalokolmion keskimääräisiin energian asumiskuluihin Etelä-Suomessa muistaakseni yli kolmesataa neliömetriä aurinkopaneeleita. Nykyisin tekniikoin vähintään tuplamäärä. Ei kovin käytännöllistä, vai mitä? Ei tarvinne edes miettiä, kuinka mahdotonta aurinkoenergian hyödyntäminen olisi sähkön todellisille suurkuluttajille, teollisuuslaitoksille.

Vastaaja_s24fi

Vastaaja_s24fi

Aurinkoenergialle voidaan tehdä virtuaalinen varasto



Niinpä, virtuaalinen. Oikeasti se sähkö tuotetaan silti aina juuri samalla hetkellä kuin kulutetaankin. Jossakin. Ettei vaan olisi kyseessä taas kerran hiililauhde tai parhaimillaan vesivoima säätövoimana?
RE: Niinpä. Aurinkoenergia heti käyttöön verkossa.

Ai, mielestäsikö hiililauhdetta ja vesivoimaa käytetään vielä liian vähän? Sinulla taitaa olla pahemmanlaatuinen ymmärtämistulppa. Juri kun sanoin, että aurinkoenergian lisääminen lisää väistämättä myös tuollaisen "pahanlaatuisen" säätövoiman tarvetta, josta luulin sinun olevan huolissasi, niin sinähän oletkin innoissasi. Ihme epeli.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

totinen
Seuraa 
Viestejä4880
Kosh

Jossakin taannoisessa keskustelussa laskin, että utopistisella tulevaisuuden tekniikalla, jos paneelien hyötysuhde jollakin taikatempulla saataisiin hilattua yli 50% prosentin, tarvittaisiin tavallisen kerrostalokolmion keskimääräisiin energian asumiskuluihin Etelä-Suomessa muistaakseni yli kolmesataa neliömetriä aurinkopaneeleita.
Aurinkoenergiaa kannattaakin tuottaa etelässä, kuivissa autiomaissa. Hahmottelin jossakin keskustelussa aurinkoenergian konversiota hiilivedyksi ja vähän myöhemmin hyperjohteiden käyttöä sähkön siirrossa maapallon toiselle puolelle. Hyperjohteet kertävät huomattavan suuria virrantiheyksiä, toisin kuin suprajohteet.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228

Tässäpä tämä laskelamni, siinä olikin näköjään oletuksena 90% scifi-hyötysuhde. Nykytekniikalla pinta-ala siis venyisi 1000m²:een per kämppä.

Veisti löytyy edeltävine ja seuranneine keskusteluineen tuolta: http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... &start=630

Kosh

Kodin sähkölaitteet:
http://www.motiva.fi/fi/kuluttajat/asum ... lutus.html

Kokonaisenergiankulutus:
http://www.motiva.fi/fi/kuluttajat/asum ... ankulutus/

Auringon säteilyteho eteläisessä Suomessa lienee noin 800 W/m² parhaimmillaan. Energiaa eri osissa maata auringosta saa noin 800-1000 kWh/m² vuodessa.

Yllä mainitun esimerkkiasunnon pelkät sähkökulut ovat noin 3000 kWh vuodessa. Jos kaiken liikenevän auringon energian saisi 90%:sti talteen, riittäisi viiden neliömetrin aurinkopaneeli kohtuu varmasti.

Lämmityksen ja vedenlämmityksen ympäten lukema kolminkertaistuisi. Eli 15 m³

Nyt tulee ikävä osuus; talvikuukausina säteilyteho pienenee kovasti, mutta varsinkin lyhyt päivä aiheuttaa sen, että kokonaissäteilyenergia romahtaa murto-osaan kesäkuukausista ja keskiarvostakin. Sen sijaan energian tarve sen kuin kasvaa. Vaadittaisiin ehkä noin minimissään kaksikymmenkertainen paneelisto jotta kulutushuiput pystyttäisiin kattamaan. On päivänselvää, että vuorokausikulutusta tasaamaan tarvittaisiin akustoja, jotka syövät myös kokonaishyötysuhdetta ja nostavat hintaa, mutta ei huomioida sitä nyt.

Joko tarvittaisiin siis 300 m³ paneelia tuollaiselle kerrostaloasunnolle, tai sitten aivan mielikuvituksellinen akkujärjestelmä joka varastoisi kesällä energiaa talvikäyttöä varten. Tämä siis kaikkein teknologiaoptimistisimman visiosi mukaan. Todellisuudessa lienee hyvä jos hyötysuhteissa päästään koskaan enemmän kuin puoleen tuosta, jolloin tarvittava pinta-ala nousee vastaavasti tuplasuureksi. Lisäksi kelien vaikutus johtanee kulutushuippujen varmuusmarginaalin takia vielä suurempiin kapasiteetteihin kuin hatusta arvioimani.

Todellinen ratkaisu voisi olla siis 1000 m² aurinkopaneelia per asunto.

Kuulostaako näppärältä ratkaisulta?

Veikkaan kyllä, että ydinsähkö tulee ainiaan niin halvemmaksi kuin ympäristön kannalta edullisemmaksi perussähkön tuotannossa tavalliselle kaupunkiasunnollekin. Tietenkin puhumattakaan nyt teollisuuden tarpeista.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228

Aurinkopaneeleihin liittyviä ympäristöongelmia:

Raaka-aineet

- In / Ag / Ge / Te saatavuus?
- Raaka-aineiden tehokas käyttö

Energian käyttö
- Piikennojen valmistuskessa tarvittava energia
- Aurinkopaneelien raamien valmistuksessa tarvittava energia

Ilmastonmuutos
- Polttoainevalinnat aurinkopaneelien valmistuksessa
-CFC-yhdisteiden päästöt plasmaprosessoinnin yhteydessä

Terveys ja turvallisuus
-Paineistettujen vaarallisten kaasujen käsittely
-Ns. mustan listan materiaalit ( esim. Cd)

Maankäyttö
-Maan pinnalle rakennettavat vs. kattointegroidut PV-järjestelmät

Jätteet
-Poistettujen aurinkopaneelien jätekäsittely

Lähde:
http://www.solpros.org/reports/3rdeport_final.PDF

Tuo on siis selvitys aurinkoenergian käyttömahdollisuuksista ilmastonmuutoksen torjunnassa. Jahka nuo monet ongelmat hoidetaan jotenkin, niin sittenkin päädytään lopputulemaan, että aurinkoenergiasta on vain täydentäväksi energianlähteeksi, ei perusvoimaksi. Nimenomaan voimakkaan kausivaihtelun takia. Sillä voidaan sähköistää ja lämmittää kesämökkejä, sekä korvata pienehkö osuus lämmitysenergiasta muuallakin. Silti perusenergianlähteinä on oltava jotakin muuta.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33540
Snaut
Noiden piikiteistä valmistettujen kuluttajille tarkoitettujen paneelien hyötysuhde on tosiaankin onneton, vain luokkaa 10%. Itselläni on mökillä pari Nesteen Naps paneelia ja vaikka näiden pitäisi olla ns. parempilaatuisia, niin ilmoitettu hyötusuhde on ainoastaan 12%. Mutta kyllä niilläkin jääkaappi kylmiää ja valoja ja telkkariakin voi kesällä käyttää.

Totta. Viime aikoina suuntaus aurinkokennorintamalla on ollut kohti halvempia tuotantokustannuksia hyötysuhteen kustannuksella. Kennot tehdään huonolaatuisesta (pitää silti muistaa, että puolijohdetekniikassa huono kiteen laatukin on niin hyvää, että siihen ei käsittääkseni millään muulla materiaalitekniikan mitenkään päästä) monikiteisestä piistä mahdollisimman yksinkertaisesti. Ratkaisu toimii arkikäytössä, koska yleensä ei ole väliä vievätkö kennot neliön vai kolme tai painavatko 10 kg tai 100 kg. Ainoastaan hinta per tuotettu energia ratkaisee.

Kennon jännitteen määrää käytettävä materiaali, ei valon aallonpituus. Jos valo on liian lyhytaaltoista, jokainen fotoni tuottaa sähköä vain osalla energiastaan ja jos taas valo on liian pitkäaaltoista, fotonit menevät kennosta läpi kuin lasista aikaansaamatta yhtään virtaa. Käytännössä valon spektri on Auringon spektri, joten ainoaksi mahdollisuudeksi jää valita sopiva materiaali. Niitä onkin jos jonkinlaisia, kennon jännitteeseen ja rajaenergiaan vaikuttavaa kiellettyä energiaväliä voidaan säätää laajoissa rajoissa. Mutta ongelmiakin on - tuollaiset aineet ovat kaikkea muuta kuin halpoja valmistaa ja prosessoida kennoiksi. Käytännössä siis otetaan halpa aine, pii ja tehdään kennot siitä. Se määrää samalla teorettisen maksimihyötysuhteen jonnekin oliko se nyt alle 30 prosenttiin.

Parhaimmissa kennoissa on monta kerrosta. Pinnalla on suuren kielletyn energiavälin aine absorboimassa suurienergiset fotonit hyvällä hyötysuhteella. Pienempienergiset menevät läpi seuraavaan kerrokseen, jossa edelleen absorboituu osa. Kolmikerroskennoja on ainakin olemassa, ja muistan kuulleeni juttuja kokeellisista nelikerroskennoistakin. Hyötysuhteet ovat yli 50 %. Vaan yksi pikku juttu hieman himmentää loistoa, jos sinua kiinnostaa mitä tuollaiset maksavat, ne eivät ole sinua varten. Ne ovat niille, joille jokainen kilo massaa tietää kymmenien tai satojen tuhansien eurojen rahtikuluja, toisin sanoen avaruusfirmoille.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat