Tinarutto?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Jotkut historioitsijat ovat väittäneet Napoleonin katastrofaalisen tappion Venäjällä johtuneen tinarutosta.

Mitä on tinarutto?

Sivut

Kommentit (39)

Vierailija
Tinarutto on uhka, jos esine on kauan kylmässä, vaikkapa talven mökissä. Rutto voi puraista, kun lämpötila putoaa alle 13 asteen. Se alkaa tummina pilkkuina, jotka syöpyvät rei'iksi, ja lopulta esine murenee jauhoksi.
(Aamulehti)



Lämpötila on siis tekijänä. Miten? Miksi?
Vaikuttaako se jotenkin tinan kiderakenteeseen/olomuotoon?

Vierailija
spin0
Tinarutto on uhka, jos esine on kauan kylmässä, vaikkapa talven mökissä. Rutto voi puraista, kun lämpötila putoaa alle 13 asteen. Se alkaa tummina pilkkuina, jotka syöpyvät rei'iksi, ja lopulta esine murenee jauhoksi.
(Aamulehti)



Lämpötila on siis tekijänä. Miten? Miksi?
Vaikuttaako se jotenkin tinan kiderakenteeseen/olomuotoon?



Jos olen oikein ymmärtänyt, tinalla on 2 allotrooppista muotoa, eli tinan rakenne muuttuu alle 13*C hauraaseen muotoon.

Vierailija

Kyseessä on tinan allotrooppinen muoto, joka on pysyvä alle 13 asteen lämpötilassa. Tunnetaan myös nimellä harmaa tina. Kiderakenne siis muuttuu matalassa lämpötilassa. Sama asia kuin grafiitilla ja timantilla, hiiltä molemmatm mutta erilainen kiderakenne. Allotropia on seurausta saman alkuaineen atomien erilaisesta sitoutumisesta ja niiden muodostamasta kiderakenteesta.

Äemänkäki
Seuraa 
Viestejä1161
Liittynyt20.11.2006

Hmm, mielenkiintosta. Mulla taitaa olla partsilla harjanvarsi jolle on käynyt tinarutot. Juurikin mustia näppyjä, aattelin sitä homeeks. tänää lähti lastua siitä kuin puukolla ois nykässy, aseena sormet. Alta tuli tuoretta puuta, tinaruttoa?
Voin napata kuvan jos jotain niin älyttömästi kiinnostaa

edit:

Heh ai tää tinarutto koski vaan tinaa hyvin mä vedän.

Vierailija

Tuolla allotropialla on joskus varsin oleellinen merkitys, hyvä esimerkki
on plutonium, jonka metallurgia on painajaismainen, sen eri allotrooppisten
muotojen tiheys voi vaihdella jopa parikymmentä prosenttia, joka on jo
kriittinen muutos ydinpommissa. Tavallisesti pommiplutonium tästä syystä
stabiloidaan sekoittamalla siihen galliumia, joka vähentää allotrooppien ti-
heyseroja.

Vierailija

Lähinnä tarkennus, että saivatko nuo Napoleonin sotilaat kenties myrkytyksiä hilseilevistä ruoka-astioista tms... vai oliko jokin olennainen osa varusteistoa sitten sellaista joka hajosi kriittisellä hetkellä?

Aseissa ja käyttöesineissä tinaa? Eikö rautaa tai terästä muka käytetty metalliesineissä enimmäkseen?

Vierailija

Tina alkuaineena ei ole myrkyllinen metalli. Tuossa aamulehden jutussa sanotaan:"Napoleonin sotilaille kävi ohraisesti Venäjän paukkupakkasissa 1812: tinanapit hajosivat housuista pieniksi paloiksi. Niihin iski tinarutto.". Eli jäätyikö sotilailta pallit?

Vierailija
taiteilijatyyppi
Lähinnä tarkennus, että saivatko nuo Napoleonin sotilaat kenties myrkytyksiä hilseilevistä ruoka-astioista tms... vai oliko jokin olennainen osa varusteistoa sitten sellaista joka hajosi kriittisellä hetkellä?

Aseissa ja käyttöesineissä tinaa? Eikö rautaa tai terästä muka käytetty metalliesineissä enimmäkseen?




Sodan aikana kaikki liikenevä teräs taisi mennä aseiden valmistukseen.
Tina ei ole erityisen myrkyllinen, suurina pitoisuuksina se kuitenkin häiritsee solujen kalsiumaineenvaihduntaa, kalsiumia kertyy soluun ja se saattaa menehtyä.

Vierailija
fenomenologi
Tina ei ole erityisen myrkyllinen, suurina pitoisuuksina se kuitenkin häiritsee solujen kalsiumaineenvaihduntaa, kalsiumia kertyy soluun ja se saattaa menehtyä.

Mainitsin tuossa ylempänä että tina ei ole alkuaineena myrkyllinen. Tuli vaan tässä mieleen että vaikka tina kestää hyvin heikkoja happoja jne., se liukenee vahvoihin happoihin, jota vatsalaukussakin n. 1M HCL-liuoksena. Reaktiotuotteen (tinakloridi) terveellisyydestä en mene takuuseen. Tätä kautta tina ei tietenkään ole hyväksi maintsemallesi solujen aineenvaihdunnalle. Tinajauhoa ei siis pidä syömän aamupalana

Tämän vetäisin nyt ihan ulkomuistista, toivottavasti ei mennyt kovin pieleen...

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10607
Liittynyt16.3.2005

Tuskinpa ovat tinan allotrooppiset muodot ovat aiheuttaneet kovinkaan suurta riitaa. Ainoa, mitä keksin selitykseksi, on messingin varastohauraus. Joillakin messinkiseoksilla sellainen ominaisuus, että alunperin aivan terveeltä näyttävä metalliseos hajoaa jännityksen alaisena. Kellosepät ovat ilmiön havainneet jousikoteloiden paisumisena ja hajoamisena.

Muoks.
H.M.M. Miekk-Oja: Metallioppi: Varastorepeäminen s. 460 jne.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

DerMack
Seuraa 
Viestejä1839
Liittynyt16.3.2005

niin vaikka se harmaa tina onkin stabiili alle 13 asteen lämpötilassa, niin kiderakenteen muutos vaatii kuitenkin useamman asteen 'alijäähtymisen' ennenkuin mitään alkaa tapahtua, joku -20C astetta alkaa olemaan riittävä että silminnähtävissä määrin muutosta alkaa tapahtumaan 'järjellisessä' ajassa

wiki
Napoleon's buttons
The story is often told of Napoleon's men freezing in the bitter Russian winter, their clothes falling apart as tin pest ate the buttons. Whether failing buttons were indeed a contributing factor in the failure of the invasion remains disputed; critics of the theory point out that the tin used would have been quite impure and thus more tolerant of cold temperatures. Laboratory tests provide evidence that the time required for unalloyed tin to develop significant tin pest damage at lowered temperatures is about 18 months, which is more than twice the length of Napoleon's Russian campaign
Vierailija
Dr. G.Strangelove
Tuolla allotropialla on joskus varsin oleellinen merkitys, hyvä esimerkki
on plutonium, jonka metallurgia on painajaismainen, sen eri allotrooppisten
muotojen tiheys voi vaihdella jopa parikymmentä prosenttia, joka on jo
kriittinen muutos ydinpommissa. Tavallisesti pommiplutonium tästä syystä
stabiloidaan sekoittamalla siihen galliumia, joka vähentää allotrooppien ti-
heyseroja.

Mielenkiintoista. Siitäkö ydinpommin "viimeinen käyttöpäivä" juontaa?
"Säilytettävä kuivassa ja viileässä".

Tinankin harmaata muotoa ilmeisesti voidaan torjua lejeeringeillä.

Vierailija
DerMack
niin vaikka se harmaa tina onkin stabiili alle 13 asteen lämpötilassa, niin kiderakenteen muutos vaatii kuitenkin useamman asteen 'alijäähtymisen' ennenkuin mitään alkaa tapahtua, joku -20C astetta alkaa olemaan riittävä että silminnähtävissä määrin muutosta alkaa tapahtumaan 'järjellisessä' ajassa

Hämärästi muistan jostain joskus lukeneeni keskiaikaisten kirkkojen urkupilleistä, joihin saattoi iskeä tinarutto. Sen kuvailtiin jotenkin leviävän kosketustartunnankin välityksellä.

Voisiko siis tuo kiderakenteen muuntumislämpötila olla korkeampi tai muutos tapahtua helpommin jos "sairas" tina sattuisi koskettamaan "tervettä"?

Vähän kuin Vonnegutin "Kissan kehto" ja jää-9 ikään.

wiki
Napoleon's buttons
The story is often told of Napoleon's men freezing in the bitter Russian winter, their clothes falling apart as tin pest ate the buttons. Whether failing buttons were indeed a contributing factor in the failure of the invasion remains disputed; critics of the theory point out that the tin used would have been quite impure and thus more tolerant of cold temperatures. Laboratory tests provide evidence that the time required for unalloyed tin to develop significant tin pest damage at lowered temperatures is about 18 months, which is more than twice the length of Napoleon's Russian campaign

En itsekään jaksa uskoa tinanappeihin selityksenä Napoleonin joukkojen kohtaloon. Kuulostaa ikänsä sisätiloissa viettäneen historioitsijan keksimältä kaukaa haetulta jutulta.

Napon retkeen liittyen on muuten olemassa kuuluisa joukkojen tuhoa kuvaava kaavio - Minardin kartta. Tilastotieteilijä Edward Tufte luonnehtii sitä "parhaaksi tilaston graafiseksi esitykseksi koskaan". Havainnollisena katastrofin kuvauksena se onkin aika kammottava kaavio.

Kartta yhdistää eri tyyppistä tietoa: maantiede, aika, lämpötila, armeijan liikkeet ja armeijan koko. Viivan leveys havainnollistaa joukkojen määrää, yksi mm vastaa 10 000 miestä. Punaruskea viiva on menomatka ja musta paluu. Suurimmat taistelut ja paikat on nimetty. Alareunassa näkyy paluumatkan laskevat lämpötilat réaumur-asteina (vesi jäätyy 0° réaumurissa ja kiehuu 80° réaumurissa).

422 000 miestä lähti, 100 000 saavutti Moskovan, vain 10 000 palasi. Ja pakkasta näyttäisi pitäneen. Pysäyttävä kaavio.

Lähde: http://www.economist.com/world/europe/displaystory.cfm?story_id=10278643

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat