Suomalaiset ei tajua kaupungista mitään

Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Miksi suomalaisten haluavat asua omakotialoissa kaupungeissa, eikös olisi parempi rakentaa ylöspäin, suomessakin rupeaa tonttien hinnat nousemaan.

On totta, että 50 vuotta sitten ihmiset asuivat yleensä maalla.

Eletään kuitenkin 2000 lukua, voihan kerrostaloissakin olla 200 neliön asuntoja ei tarvitse olla 50 tai 30 neliön asuntoja.

Kommentit (11)

Vierailija

Jotkut suomalaiset haluavat asua siten että voivat pitää omaa pihapiiriä ja jonkinverran luontoa lähellään. Kaikki eivät halua asua betonineliöissä keskellä asfalttihelvettiä. Ja yksityisyys omassa pihapiirissä on hienoa, jos pitää puutarhatöistä tms.

Jaa jaa, se on lauantai... Postauksista päätellen...

Toope
Seuraa 
Viestejä23135
Liittynyt23.7.2006
tiäremiäs
Miksi suomalaisten haluavat asua omakotialoissa kaupungeissa, eikös olisi parempi rakentaa ylöspäin, suomessakin rupeaa tonttien hinnat nousemaan.

On totta, että 50 vuotta sitten ihmiset asuivat yleensä maalla.

Eletään kuitenkin 2000 lukua, voihan kerrostaloissakin olla 200 neliön asuntoja ei tarvitse olla 50 tai 30 neliön asuntoja.


Ilokseni olen huomannut, että nyt kun Helsingissä Vuosaaren sataman ansiosta vapautuu suuria alueita asuinrakentamiselle, lähiö- ja metsäkaupunkiajattelusta on luovuttu ja alueista tulee kantakaupunkimaisen tiheästi rakennettuja hyvine julkisine liikenneyhteyksineen.

Helsingin sodanjälkeinen kaupunkisuunnitteluhan on lähinnä katastrofaalista. Lähes kaikki alueet on kaavoitettu ja pitkälti rakennettukin, mutta asukastiheys on naurettavan alhainen "suurkaupungiksi", asutus on pirstoutunut ympäriinsä, kaikilla on luonto lähellä ja palvelut/työpaikat kaukana. Sodanjälkeinen lähiöidea on ollut järjetöntä tilantuhlausta. Monia lähiöitä tosin aiotaankin tiivistää lisärakentamisella.

Uusista alueista Herttoniemenranta edustaa huomattavasti järkevämpää näkemystä. Alue on kantakaupunkimaisen tiivis alue, päinvastoin kuin vanha Herttoniemi, joka edustaa 1950-luvun metsäkaupunki-ideaa. Herttoniemi, Käpylä, Haaga ja Ruskeasuo ovat kaikki 1950-luvun harvaan rakennettuja lähiöitä hyvin lähellä kantakaupunkia. Toki ne ovat ns. hyviä asuinalueita Helsingissä, mutta silti osoituksia huonosta kaupunkisuunnittelusta. Tämänhetkinen kaupunkisuunnittelu näyttää taas suosivan tiivistä kaupunkirakennetta, ainakin Helsingissä. Kiitos siitä.

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

Peili olisi se keksintö, jota arabialainen ja islamilainen maailma tarvitsisi. He voisivat sen kautta nähdä syyllisen siihen, miksi omat yhteiskunnat eivät toimi.

http://tinyurl.com/jbs6kqp

Vierailija

Täällä periferiassa tiiviisti asuvat vain

Mamut ja syrjäytyneet. Mamut todennäköisesti vain tilapäisesti.

Vierailija
tiäremiäs
Miksi suomalaisten haluavat asua omakotialoissa kaupungeissa, eikös olisi parempi rakentaa ylöspäin, suomessakin rupeaa tonttien hinnat nousemaan.

On totta, että 50 vuotta sitten ihmiset asuivat yleensä maalla.

Eletään kuitenkin 2000 lukua, voihan kerrostaloissakin olla 200 neliön asuntoja ei tarvitse olla 50 tai 30 neliön asuntoja.




Kyllä net tavalliset tallaajat tajuavat, mutta arkkitehdit käy hakemassa mallia Roomasta ja Pariisista, ym. ja rahoittajien tavoitteet kaikki tietää (ellei tiedä, hyyh, hyh). Ei tarvitse ihmetellä miksi ei löydy esim. lumen läjityspaikkoja ja kaikki paskainen valkeus on ajettava muualle (yöllä tietysti).

Vierailija

Eikö olisi järkevämpää asua muualla kuin kaupungeissa? Täällä maalla on kuitenkin kaikki parempaa, ja tonteistakaan ei tarvitse maksaa itseään kipeäksi.

Vierailija

Et metsälähiöideassa sinänsä mitäöän kovin surkeata ollut, vaan ongelmaksi muodostui sen puolinainen toteutus. Tällaisessä metsälähiössä pitäisi luonnollisesti olla kävelyetäisyydellä kaikki palvelut, ettei niitä tarvitse lähteä kauempaa hakemaan ja hyvät, nopeat julkiset liikenneyhteydet työpaikoille.

Ongelma lähiöstä, joka sijaitsee metsän siimeksestä tuli kun muuta yhteiskunnallista kehitystä, kuten palvelujen (esimerkiksi kauppojen) laatua ja sijaintia ei ohjattu siihen sopivaksi, vaan muodostui nykyinen automarkettikulttuuri, johon itse asiassa voi lukea myös kunnallisten palveluiden pisteiden - kuten neuvoloiden, terveysasemien, kirjastojen - karsimisen. Lähiöiden rakentaminen ja kehittäminen siis jäi täysin kesken itse asiassa siinä vaiheessa, kun oli vasta saatu pystyyn asuinkerrostalot.

Vierailija

Kantakaupungin vanhat betonikuilut senaikaisine infoineen oli jopa epäterveellisen ahdas ja tunkkainen asumistapa. Sitten tuli valoisuutta ja luontosaarekkeita suosiva tapa (Ruskeasuo), joka korjasi edellisen suurimmat puutteet, mutta etäännytti palvelut.

Metsälähiöt olivat apinoitu muista teollisuusmaista, joissa samaan halpaan, ahtaaseen ryhmittelyyn päädyttiin, vaikkapa siksi että torninosturia ei tarvinnut siirtää niin usein ja kustannukset laskivat. Asukkaita saatiin maalta peräisin olevista ihmisistä joilla ei ollut kokemusta eikä varallisuutta vaikuttaa rakentamiskulttuuriin.
Ajan myötä heitä on muuttanut ahtaisiin pientaloryhmittymiin lähiöiden laidoille, jos tonttimaata on ollut tarjolla.

Vierailija
tietää
Kantakaupungin vanhat betonikuilut senaikaisine infoineen oli jopa epäterveellisen ahdas ja tunkkainen asumistapa. Sitten tuli valoisuutta ja luontosaarekkeita suosiva tapa (Ruskeasuo), joka korjasi edellisen suurimmat puutteet, mutta etäännytti palvelut.

Metsälähiöt olivat apinoitu muista teollisuusmaista, joissa samaan halpaan, ahtaaseen ryhmittelyyn päädyttiin, vaikkapa siksi että torninosturia ei tarvinnut siirtää niin usein ja kustannukset laskivat. Asukkaita saatiin maalta peräisin olevista ihmisistä joilla ei ollut kokemusta eikä varallisuutta vaikuttaa rakentamiskulttuuriin.
Ajan myötä heitä on muuttanut ahtaisiin pientaloryhmittymiin lähiöiden laidoille, jos tonttimaata on ollut tarjolla.




Ei se ongelma ole lähiörakentamisessa, vana siinä, että se jätettiin kesken.

Vierailija

Pikkukaupungissa voi asua omakotitalossa lähellä kaupungin keskustaa, kuitenkin omassa rauhassa. Näitä keitaita ovat aikoinaan rakennetut rintamamiestalot, joilla on vielä kunnollinen tontti, jolla voi halutessaan viljellä hyötykasvejakin.

Vierailija
googeli
Eikö olisi järkevämpää asua muualla kuin kaupungeissa? Täällä maalla on kuitenkin kaikki parempaa, ja tonteistakaan ei tarvitse maksaa itseään kipeäksi.



Otan tuon kehotuksen pottuiluna. Hyvähän sitä on sieltä perintötuvan nurkasta neuvoa, kun potut kasvaa omalla maalla.

Uusimmat

Suosituimmat