Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/K ... 5236374571

"Koivisto: Saksa auttoi valkoisia, koska halusi tukea Leniniä

Julkaistu: 5:00

Unto Hämäläinen

helsingin sanomat

SAMI KERO / HS

Presidentti Mauno Koiviston arkistosta on löytynyt historiallinen haastattelunauha

Presidentti Mauno Koiviston arkistosta on löytynyt historiallinen haastattelunauha, jossa Martti Pihkala kertoo, miten Mannerheimia taivuteltiin hyväksymään saksalaisten joukkojen tulo Suomeen keväällä 1918.

Vuonna 1955 tehty haastattelu painui unohduksiin vuosikymmeniksi, mutta nyt Koivisto antoi sen julkaistavaksi. HS:n haastattelussa Koivisto kertoo käsityksensä siitä, miksi Saksa lähetti joukkojaan valkoisten avuksi: Saksa halusi tukea Leninin pysymistä vallassa Neuvosto-Venäjällä.

Sisällissodan päättymisestä on kulunut tänään yhdeksänkymmentä vuotta. Toukokuun 16. päivänä 1918 kenraali Mannerheim otti vastaan Helsingin keskustassa valkoisen armeijan voitonparaatin, jolla haluttiin osoittaa, että sota punakaartia vastaan oli voitettu suomalaisin voimin.

Saksalaisten joukkojen kuukautta aikaisemmin vapauttamille helsinkiläisille tämä ei silloin ollut itsestään selvä asia. Eikä se ole ollut myöhemminkään riidaton johtopäätös: yhdeksänkymmentä vuotta on keskusteltu siitä, miksi saksalaiset joukot tulivat kesken sisällissodan Suomeen ja mikä oli heidän tulonsa merkitys sodan lopputulokseen.

Myös presidentti Koivistoa nämä kysymykset ovat askarruttaneet.

Omissa pohdinnoissaan Koivisto on tullut siihen tulokseen, että Saksan valtiojohto halusi pitää bolševikit vallassa Neuvosto-Venäjällä.

"Saksalaiset halusivat tukea sitä hallitusta, joka oli lopettanut sodan heitä vastaan. Kun saksalaiset joukot tulivat Suomeen, ne rauhoittivat Suomen ja Venäjän välisen rajan. Silloin ei Leninin asemaa enää ahdistettu."

Lenin oli noussut edellisenä syksynä 1917 valtaan ja pyrkinyt solmimaan rauhan Saksan johtamien keskusvaltojen kanssa. Lopullinen rauhansopimus solmittiin maaliskuun alussa 1918 Brest-Litovskissa.

"Saksan intressi oli se, että Venäjä pysyy poissa Saksan vihollisten leiristä. Se halusi keskittää voimiaan länsivaltoja vastaan."

Saksan sodanjohdossa ei kuitenkaan oltu yksimielisiä. Keisari Wilhelmin kanta ratkaisi, ja joukot lähetettiin Suomeen valkoisten avuksi.

"Tällainen käsitys minulle on muodostunut siitä informaatiosta, jota olen saanut", Koivisto sanoo.

Entä mikä vaikutus oli saksalaisten joukkojen tulolla Suomeen?

"Niin kai voidaan sanoa, että se lyhensi sisällissotaa, taisteluihin käytettyä aikaa. Saatiin aikaan aseellinen rauha. Toinen puoli oli se, että saksalaisten apu aiheutti sellaista tuhoa, jota ei ehkä muutoin olisi syntynyt" Koivisto arvioi.

Ja mikä vaikutus saksalaisten avulla oli sodan voittajiin, valkoisiin?

"Se jätti pitkäksi aikaa jälkeensä valkoiselle puolelle kiitollisuuden Saksan suuntaan. Sillä oli merkityksensä myöhempiin tapahtumiin." "

Jos toiset täälläkin väittävät punaisten olleen "stalinistibolshevikkeja" (tai maailmanvallankumouksellisia trotskisti-sellaisia...) niin tuo hörhö yrittää väittää heidän olle TÄYSIN TÄMÄNPÄIVÄSIÄ suomalaisia äärioikestodemareita...

Hesarin lukijoiden, jotka ovat Erkon maksamia "ideologejaan" viisaampia, tuomio on yksimielinen: sekoilua!

http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa ... D=2036820&

Kommentit (6)

Vierailija

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/K ... 5236374571

"Koivisto: Saksa auttoi valkoisia, koska halusi tukea Leniniä

Julkaistu: 5:00

Unto Hämäläinen

helsingin sanomat

SAMI KERO / HS

Presidentti Mauno Koiviston arkistosta on löytynyt historiallinen haastattelunauha

Presidentti Mauno Koiviston arkistosta on löytynyt historiallinen haastattelunauha, jossa Martti Pihkala kertoo, miten Mannerheimia taivuteltiin hyväksymään saksalaisten joukkojen tulo Suomeen keväällä 1918.

Vuonna 1955 tehty haastattelu painui unohduksiin vuosikymmeniksi, mutta nyt Koivisto antoi sen julkaistavaksi. HS:n haastattelussa Koivisto kertoo käsityksensä siitä, miksi Saksa lähetti joukkojaan valkoisten avuksi: Saksa halusi tukea Leninin pysymistä vallassa Neuvosto-Venäjällä.

Sisällissodan päättymisestä on kulunut tänään yhdeksänkymmentä vuotta. Toukokuun 16. päivänä 1918 kenraali Mannerheim otti vastaan Helsingin keskustassa valkoisen armeijan voitonparaatin, jolla haluttiin osoittaa, että sota punakaartia vastaan oli voitettu suomalaisin voimin.

Saksalaisten joukkojen kuukautta aikaisemmin vapauttamille helsinkiläisille tämä ei silloin ollut itsestään selvä asia. Eikä se ole ollut myöhemminkään riidaton johtopäätös: yhdeksänkymmentä vuotta on keskusteltu siitä, miksi saksalaiset joukot tulivat kesken sisällissodan Suomeen ja mikä oli heidän tulonsa merkitys sodan lopputulokseen.

Myös presidentti Koivistoa nämä kysymykset ovat askarruttaneet.

Omissa pohdinnoissaan Koivisto on tullut siihen tulokseen, että Saksan valtiojohto halusi pitää bolševikit vallassa Neuvosto-Venäjällä.

"Saksalaiset halusivat tukea sitä hallitusta, joka oli lopettanut sodan heitä vastaan. Kun saksalaiset joukot tulivat Suomeen, ne rauhoittivat Suomen ja Venäjän välisen rajan. Silloin ei Leninin asemaa enää ahdistettu."

Lenin oli noussut edellisenä syksynä 1917 valtaan ja pyrkinyt solmimaan rauhan Saksan johtamien keskusvaltojen kanssa. Lopullinen rauhansopimus solmittiin maaliskuun alussa 1918 Brest-Litovskissa.

"Saksan intressi oli se, että Venäjä pysyy poissa Saksan vihollisten leiristä. Se halusi keskittää voimiaan länsivaltoja vastaan."

Saksan sodanjohdossa ei kuitenkaan oltu yksimielisiä. Keisari Wilhelmin kanta ratkaisi, ja joukot lähetettiin Suomeen valkoisten avuksi.

"Tällainen käsitys minulle on muodostunut siitä informaatiosta, jota olen saanut", Koivisto sanoo.

Entä mikä vaikutus oli saksalaisten joukkojen tulolla Suomeen?

"Niin kai voidaan sanoa, että se lyhensi sisällissotaa, taisteluihin käytettyä aikaa. Saatiin aikaan aseellinen rauha. Toinen puoli oli se, että saksalaisten apu aiheutti sellaista tuhoa, jota ei ehkä muutoin olisi syntynyt" Koivisto arvioi.

Ja mikä vaikutus saksalaisten avulla oli sodan voittajiin, valkoisiin?

"Se jätti pitkäksi aikaa jälkeensä valkoiselle puolelle kiitollisuuden Saksan suuntaan. Sillä oli merkityksensä myöhempiin tapahtumiin." "

Jos toiset täälläkin väittävät punaisten olleen "stalinistibolshevikkeja" (tai maailmanvallankumouksellisia trotskisti-sellaisia...) niin tuo hörhö yrittää väittää heidän olle TÄYSIN TÄMÄNPÄIVÄSIÄ suomalaisia äärioikestodemareita...

Hesarin lukijoiden, jotka ovat Erkon maksamia "ideologejaan" viisaampia, tuomio on yksimielinen: sekoilua!

http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa ... D=2036820&

Vierailija

Koivisto on aivan oikeassa.

On syytä muistaa, että silloin käytiin ekaa maailmansotaa. Totta kai Saksa ruokki tyyppiä, joka oli valmis pitämään yhden vihulaisen aisoissa/kyvyttömänä.

Taisi ruokkia ja ylläpitää muutenkin Venäjän vallankumousta. Todisteisiin en ole törmännyt, mutta epäsuoria viitteitä on ihan riittämiin.

Vierailija
valtiokonttorin elatti
Koivisto on aivan oikeassa.

On syytä muistaa, että silloin käytiin ekaa maailmansotaa. Totta kai Saksa ruokki tyyppiä, joka oli valmis pitämään yhden vihulaisen aisoissa/kyvyttömänä.

Taisi ruokkia ja ylläpitää muutenkin Venäjän vallankumousta. Todisteisiin en ole törmännyt, mutta epäsuoria viitteitä on ihan riittämiin.


Ainakin Venäjän vallankumous oli Saksan etu, siitä tuskin on epäilystä.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007

Ei tuossa Mauno I:n ajatuksessa ole mitään järkeä. Miksi Lenin olisi halunnut tuhota Suomen kommunistit? Ja mitä tekemistä sillä on Leninin vallassapysymisen kanssa? Olen aina pitänyt Manua typeryksenä, ei tämä mitään uutta ole. Erityisesti se ilmeni Neuvostoliiton hajoamisen ja Viron tunnustamisen yhteydessä. Anteeksi, jos loukkaan joitakin.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Tokkura
Seuraa 
Viestejä3033
Liittynyt16.1.2016

https://www.pirkanblogit.fi/2018/risto_koivula/venajan-toimeenpaneva-keskuskomitea-hyvaksyi-suomen-itsenaisyyden-4-1-1918/

" Venäjän toimeenpaneva keskuskomitea hyväksyi Suomen itsenäisyyden 4.1.1918

Verrataan tässä Suomen ja Ukrainan tapahtumia, sillä näissä maissa seurattiin toisiaan ja oli samoja henkilöitäkin toimimassa.

Ukrainan Keskusneuvosto (Tsentralna Rada), joka hallitsi Kiovan ympäristössä, oli ärähtänyt jo Kerenskille siitä, ettei tämä tunnustakaan kansallista itsemääräämisoikeutta. Itse asiassa se oli perustettukin tästä syystä, kun ilmeni, että vaikka Väliaikaisen hallitus oli tunnustanut muodollisesti Saksan miehittämän Puolan itsenäisyyden, sillä ei ollutkaan aikomustakaan jatkaa tällä puolueidensa ja myös neuvostoissa vaikutusvaltaisten bolševikkien alun perin julistamalla linjalla tuon pitemmälle, ei Suomessa, Baltiassa, Kaukaasiassa – eikä Ukrainassa. Rada koostui samoista puolueista kuin Väliaikainen hallituskin, puheenjohtaja oli Kerenskinkin SR-puolueen (eserrä) akateemikko Mihail Hruževski (ven. Gruzhevski, demokraattinen nationalisti) ja puolustusministerinä ja sotilaskomentajana pilsudskilainen menševikki Simon Petljura, monien mielestä antisemitistinen varhaisfasisti, ehkä menševikkipuolueen sisäisten ristiriitojen jäljiltä, jossa yhteydessä itsenäisyyttä vastustavat, kansallista kulttuuriautonomiaa Venäjän yhteydessä ajavat bundilaiset usein hakeutuivat bolševikkien liepeille, vaikka aatteet ja olivat kaukana toisistaan.

Keskusradaa ei totellut Kiovan sotilaspiiri, joka nyt katsoi olevansa ”Väliaikaisen hallituksen (ja sen kansainvälisen tunnustuksen) perillinen” komentajinaan ensin Väliaikaisen hallituksen alueellinen sotakomissaari (ministeri) kenraaliluutnatti Mihail Oberutšev (1.5.- 17.10), sitten tämän esikuntapäällikkö ja varakomentaja kenraaliluutnantti  Mihail Kvetsinski (17. 10.-7.11), Lokakuun vallankumouksen jälkeen everstiluutnatti Viktor Pavlenko (14.11.-13.12.) ja esikuntakapteeni 11. Suomenmaalaisesta tarkka-ampujarykmentistä Mykola (Nikolai) Šinkar  (13.12. – ).

Sotilaspiiri katsoi viistoon, että Rada kokosi 28.6.1917 nimittämänsä puolustusministeri Petljuran johdolla omaa armeijaa, joka toimi Kiovan lisäksi Harkovan sotilaspiirin alueella. Suurin osa Ukrainaahan oli Keskusvaltojen miehittämänä. "

jatkuu...

Tokkura
Seuraa 
Viestejä3033
Liittynyt16.1.2016

...jatkuu:
" Sotilaspiirin komentajista ministeri Oberutšev oli selkeästi hallituksen nimittämä. Hän siirtyi kuitenkin hallituksensa edustajana syyskuussa Kööpenhaminaan neuvottelemaan sotavankien vaihdoista. Hän kieltäytyi palvelemasta bolševikkihallitusta ja emigroitui palaamatta NL:on. Kvetsinski oli hänen valitsemansa varamies, joka erosi tai erotettiin vallankumousyönä, ja hän hankkiutui valkokartien puolelle. Everstiluutnantti Pavlenkon nimittivät ja myös erottivat 13.12.1917 Keskusrada, jonka varapuolustusministeri tämä oli, ja Ukrainan Keskussotilasneuvosto, jotka myös nimittivät tilalle kapteeni Šinkarin. Pavlenkoa syytettiin erityisen ”porvarikaartin” perustamiesta, joka ei edustanut ”koko kansaa”.

Kyse oli Keskusradan toimista, jotta se voisi sotilaspiirin avulla esiintyä ”Väliaikaisen hallituksen laillisena perillisenä”, vaikka se oli syntynyt sille kriittisenä ja jopa vastakkaisena autonomia- (jota sitäkään ei Kerenskiltä sovinnolla herunut) ja itsenäisyysliikkeenä. 23. 1. 1918 Šinkar  nimitti Radan puolustusministeri Petljuran koko Ukrainan eli myös Harkovan sotilaspiirin atamaaniksi eli kasakkahallinnon johtajaksi (joka ei kuitenkaan välttämättä ole rintamalla komentaja). Petljura erosi tai erotettiin Radasta, ilmeisesti ”kilpailevasta toiminnasta”.

Puna-armeijan ainoa vasemmisto-eserräkenraali, Pietarin sotilaspiirin komentaja, kerenskiläistä vastavallankumousta välittömästi yrittäneen kenraali Krasnovin kukistaja (sillä erää)  Saksan vakooja Mihail Muravjov hyökkäsi tammikuun lopussa 1918 Kiovan Sotilaspiiriä vastaan operaatiossa, joka ei mennyt taiteen sääntöjen mukaan varsinkaan ottaen huomioon, että osapuolilla oli yhteinenkin vihollinen Saksa, ja josta hän sai nimen ”Kiovan teurastaja”. Samaan aika iski kaupunkiin myös I maailmansodan rintamatauti pilkkukuume.

Mylläkästä kertoo Mihail Bulgakovin teos ”Turbinien päivät” (Dni Turbinyh), jonka päähenkilö on Kiovan yliopiston ikuisten opiskelijoiden parissa toimiva sukupuolitautien erikoislääkäri tohtori Turbin. Piirit ovat alun perin kaupungin kusi sukassa lymyileviä valkoisia, josta myös elokuvien nimet ”Pako” ja Valkokaarti”. Rada katseli virallisesti sivusta, vaikka mm. puheenjohtaja Hruževskin talo jyrättiin sileäksi. Kiovan kaupunkineuvosto poikkeuksellisesti suurissa kaupungissa ei ollut bolševikkienemmistöinen edes menševikkien loikkausten kautta, sen sijaan sitä oli Harkovan neuvosto, joka kutsui kolle Ukrainan neuvostotasavallan julistavan edustajakokouksen.
Sekä Pavlenko että Šinkar päätyivät myöhemmin bolševikkien puolelle, kun tarpeeksi monta kertaa oli ahattu edestaisin, mm. valkoiset feodaalit kertaalleen hetkeksi vallanneet Urainan. Myös Hruževski palasi Kiovaan historian professoriksi.

http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249044-venajan-toimeenpaneva-keskuskomitea-hyvaksyi-suomen-itsenaisyyden-411918

Venäjän toimeenpaneva keskuskomitea hyväksyi Suomen itsenäisyyden 4.1.1918

12.1.2018 21:00 Veikko Huuska "

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat