Seuraa 
Viestejä45973

Henkilöauto, jonka massa on 2200 kg, nousee tasaisella vauhdilla 80 km/h mäkeä, jonka pituus
on 530 m ja korkeusero 39 m. Kitkavastukset ilmanvastus mukaan lukien ovat 350 N.
a) Kuinka suuren työn auton moottori joutuu yhteensä tekemään painovoimaa ja kitkavoimia
vastaan nousun aikana?
b) Kuinka suuri on moottorin teho b-kohdan työn tekemisessä?
g = 9,81 m/s2

Eli tälläiseen laskuun hakisin apua. Olen pyöritellyt lukuja ees sun taas saamatta oikeata vastausta. En ymmärrä mikä menee pieleen. Jos joku viittisi avittaa pikkusen.

Sivut

Kommentit (31)

Näinkö nykyisin kotilaskut lasketaan? Katso kirjasta kaavat miten työ eli energia lasketaan. Laske erikseen nostoon tarvittava tyo (g·m·h) ja kitkaan kuluva työ (F·s). Nämä yhteen niin saat kokonaisenergian. Nopeuden perusteella voit laskea paljonko aikaa kuluu mäen nousuun eli 530m matkaan. Kun jaat kokoneisenergian ajalla saat tehon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ertsu
Seuraa 
Viestejä7546
korant
Näinkö nykyisin kotilaskut lasketaan? Katso kirjasta kaavat miten työ eli energia lasketaan. Laske erikseen nostoon tarvittava tyo (g·m·h)

Työn laskemiseen ei tarvita "g":tä. Massa kertaa korkeus riittävät.
Teho on siten m·h/t, aikayksikössä tehty työ, eli n.s teho.

Kitka- ja muut voimat lasketaan tietysti päälle.

Ertsu älä esitä täällä harhaoppia. Työ on voima kertaa matka eikä massa kertaa matka. Ei nykyisin lasketa tehoja hevosvoimilla. Olet 40 vuotta ajasta jäljessä.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7546
korant
Ertsu älä esitä täällä harhaoppia. Työ on voima kertaa matka eikä massa kertaa matka. Ei nykyisin lasketa tehoja hevosvoimilla.

Olet ihan oikeassa. Hevosvoimia on vain helpompi laskea ja muuntaa ne sitten kertoimella kilowateiksi.
Olet 40 vuotta ajasta jäljessä

Tuokin pitää täysin paikkansa.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Höpsis.
Juuri tänään kirjoitin koestuspöytäkirjan Strömbergin valmistamasta tasasähkökoneesta:
Magnetointijännite 164 V, virta 0,5 A. Ankkurijännite 220 V, virta 18 A.
Huomaa : Teho: 4,7 HP.
Ihan oikeasti käytössä, tosin varalla oleva kone. Ehkä jostain kolmenkymmenen vuoden takaa.
Kone ei siis tuota ensimmäistäkään kilowattia.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7546
korant
Ikivanhoissa sähkömoottoreissa ilmoitetaan kilpiarvoissa mekaaninen teho hevosvoimina. Eli tuo ei vastaa sähkötehoa.

Tuo teho ilsi pitänyt kuitenkin olla 220V × 18A = 3,960 kW × 1,36 = 5,3856 hv. Suomalainen hv ja englantilainen HP eivät ole niin kaukana toisistaan, vai voiko häviöt (kitka) olla 0,6856 hv ?

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Kyllä tuo teho ilmoitetaan upouusissakin moottoreissa akselitehona, ihan niinkuin ikivanhoissakin. Tuossa "ikivanhassa" koneessa, joka on suunnilleen 1970-luvun tuotantoa, nyt sattumalta ilmoitetaan teho heppoina.
On niissä koneissa muitakin kuin kitkahäviöitä. Pääasiassa ankkurin resistiivisiä häviöitä.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Kiitoksia kovasti vastauksista. Tämä ei ole koulu tehtävä mihin olen vastausta hakenut. Sain kuin sainkin ratkaistua tehtävän oikein, joten laitan kysymystä perään. Tarkoituksena olisi selvitää kitkakerroin, millä kaavalla tämä aukeaa?

avuton
Kiitoksia kovasti vastauksista. Tämä ei ole koulu tehtävä mihin olen vastausta hakenut. Sain kuin sainkin ratkaistua tehtävän oikein, joten laitan kysymystä perään. Tarkoituksena olisi selvitää kitkakerroin, millä kaavalla tämä aukeaa?



Tästä tehtävästä sitä ei voi ratkaista, sillä pelkkää pinnan ja renkaiden välistä kitkavoimaa ei ole annettu. Muutenhan tuo olisi helppo laskea kaavalla:
F_kitka = kitkakerroin * pinnan tukivoima,
mutta sen varmaan jo tiesitkin.

avuton
Henkilöauto, jonka massa on 2200 kg, nousee tasaisella vauhdilla 80 km/h mäkeä, jonka pituus
on 530 m ja korkeusero 39 m. Kitkavastukset ilmanvastus mukaan lukien ovat 350 N.
a) Kuinka suuren työn auton moottori joutuu yhteensä tekemään painovoimaa ja kitkavoimia
vastaan nousun aikana?
b) Kuinka suuri on moottorin teho b-kohdan työn tekemisessä?
g = 9,81 m/s2

Eli tälläiseen laskuun hakisin apua. Olen pyöritellyt lukuja ees sun taas saamatta oikeata vastausta. En ymmärrä mikä menee pieleen. Jos joku viittisi avittaa pikkusen.




Laske aluksi sinillä kulma!
sin A=39/530, A=?
(Arcsin(A)!)
Ei oo pakko tosin ratkaista kulmaa, vastauksen saa ton sininkin avulla!
Niin olisikin suotavaa, niin säiyisi arvot mahdollismman tarkoina! Laskimet tuppaavat kämmeltämään kulmien kanssa!

Suoraan alaspäin kohdistuva voima G on:
G=M*g=2200 kg * 9,81 m/s^2

Sitten vain teet läjän kolmioita, katsot mitkä yhdenmuotoisia, ja lasket pinnan suuntaisen voiman kulman(tai suoraan sinin) avulla!

Pinnan suuntaista voimaa on hidastamassa kitkavoima+ilmanvastus:
Fu=u*T, jossa T on pinnan tukivoima! Se on helppoa myös ratkaista sen sinin avulla!

Varsinainen nosuvoima on:
F1=M*a

Ja kiihtyvyyden saa tosta nousumatkasta ja nopeudesta!
Sen varmaan osaat itsekin ratkaista?

Kiitoksia vinkeistä. Kitkakerroin ei liittynyt tähän kyseiseen laskuun. Sain kuin sainkin sen laskettua , tosin osin arpomalla kun tiesin oikean vastauksen. Laita vaikka tehtävän myöhemmin esille.

Suoraa tietä tasaisella nopeudella 25 km/h ajava traktori ohittaa tien reunassa olevan auton, joka
lähtee liikkeelle traktorin kulkusuuntaan juuri ohitushetkellä. Auton nopeus kasvaa tasaisesti 8
sekunnin aikana arvoon 60 km/h.
a) Kuinka suuri traktorin nopeus on yksikköinä m/s? (1 p)
b) Millä hetkellä auton nopeus on sama kuin traktorin? (1 p)
c) Kuinka kaukana lähtökohdastaan auto ohittaa traktorin? (1 p)

Terve kaikille. Tarvisin apua tohon c tehtävään. En halua vastausta vaan kaavan millä ratkasu löytyy. Kiitoksia jos joku viittii nähdä vähän vaivaa. Mulla on vähän hakusessa nämä fysiikan laskut.

Ja toiseksi, jos hissi kiihdyttää tasaisesti nopeutta 1,5 m/s^2 3 sekunnin ajan, ja sen jälkeen saavuttaa huippu nopeuden 4,5 m/s. Niin paljonko hissi on kulkenut 5 sekunnin jälkeen? Jos laskee 1,5+3+4,5+4,5+4,5 niin vastaus ei ole oikein. Miten hemmetissä tälläinen kiihtyvyys lasku lasketaan? Muuten jos pelkkää A:ta lasken niin ei ongelmaa, mutta joku tässä klikkaa.

avuton
c) Kuinka kaukana lähtökohdastaan auto ohittaa traktorin? (1 p)

Terve kaikille. Tarvisin apua tohon c tehtävään. En halua vastausta vaan kaavan millä ratkasu löytyy. Kiitoksia jos joku viittii nähdä vähän vaivaa. Mulla on vähän hakusessa nämä fysiikan laskut.

Ja toiseksi, jos hissi kiihdyttää tasaisesti nopeutta 1,5 m/s^2 3 sekunnin ajan, ja sen jälkeen saavuttaa huippu nopeuden 4,5 m/s. Niin paljonko hissi on kulkenut 5 sekunnin jälkeen? Jos laskee 1,5+3+4,5+4,5+4,5 niin vastaus ei ole oikein. Miten hemmetissä tälläinen kiihtyvyys lasku lasketaan? Muuten jos pelkkää A:ta lasken niin ei ongelmaa, mutta joku tässä klikkaa.




c) -kohta ratkeaa muodostamalla auton ja traktorin paikkojen funktiot ajan suhteen ja ratkaisemalla niiden leikkauskohdat. Apuna kannattaa käyttää kaavaa: s = vt + 1/2 * at^2

Hissi tehtävä ratkeaa myöskin edellisellä kaavalla, joskin kiihtyvyyden ja vakionopeuden ajat eivät ole enää samat. Laskussasi menee pieleen se, että lasket kiihdytyksen aikana kuljetun matkan kiihtytyksen jälkeisellä nopeudella, vaikka pitäisi käyttää kiihdytyksen aikaista keskinopeutta. Laskuja ei kannata laskea plussin ja miinuksin, sillä ne ovat epäkäytännöllisiä ja alttiita ajatusvirheille. Lisäksi niitä ei voi käyttää, jos muuttuja ei kuulu kokonaislukujen joukkoon.

No niin, tässä vähän mihin asti olen päässyt. Täytyy tarkistaa että ymmärsin oikein. Eli kyseessä auto vs traktori tehtävä.

Auto kiihdyttää 8 sekunnissa 60 km/h (16.6 m/s)
Auton a = 2,08

S = vt + 1/2at^2

Jolloinka 16,6 * 8 + 0,5 * 2,08 * 8^2 = 199,36
Tarkoittaako tämä sitä että auto ajaa 8 sekunnin ajan 16,6 m/s nopeudella ja siinä on lisänä kiihdytys nopeuteen 16,6 m/s joka kestää 8 sekuntia? jolloina auto on 16 sekunnin aikana edennyt 199,36m?

Vähän edittiä , tuli heitettyä hätänen kysymys. Sitähän se juurikin taitaa tarkoittaa. Mutta millä kaavalla pystyn vertailemaan näiden nopeuksien eroja?

Eli silloin kun auto kiihdyttänyt esim 2 sekuntia niin missä paikassa traktori on silloin?

Ja vielä , kiitoksia vastauksesta , toi hissi tehtävä ratkesi hyvin tolla kaavalla. Vähän aikaa joutu miettimään että sai luvut kohdalleen.

Kitkakerroin saadaan kaavasta µ = Fµ/N, jossa Fµ on kitkavoima ja N normaalivoima, siis liukupintaa vastaan koshtisuora voima. Tehtävässäsi ei kuitenkaan ole annettu tarvittavia tietoja kitkakertoimen laskemiseksi koska ilmeisesti tarkoitat renkaiden ja alustan välistä kitkakerrointa. Tarvittaisiin kitkavoima renkaan luistaessa mutta siitähän ei tehtävässä ole kyse. Kitkakerroinhan määritellään tilanteessa, jossa kappale juuri ja juuri ei liu (lepokitka) tai liukuu (liikekitka). Lepokitka on yleensä hieman suurempi kuin liukukitka.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat