Kestävä kehitys - jarrua vai kaasua?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

.
Tekniikka- ja energiaosiolla käydään mielenkiintoista yhteiskunnallisfilosofista keskustelua mm. ketjuissa

Hyviä syitä vastustaa ydinvoimaa Ja "Onko ydinenergia halvempaa kuin muut energiat?" sekä "Ekokeksintö: Kuntopyöräkäyttöinen tietokone ?"

Minusta tuota keskustelua voisi laajentaa koskemaan kestävää kehitystä yleisemminkin, ei vain tekniikan ja energian kannalta.

Onko kestävää kehitystä ylipäänsä olemassa? Joskus opiskeluaikoinani se määriteltiin, että "nykypolven pitää jättää tuleville samat raaka-aineet ja samat elämisen edellytykset kuin heillä itselläänkin on". Tuollaisena määritelmä on totaalisen absurdi. Sen mukaanhan mitään ei saisi käyttää, vaan kaikki pitää säilyttää tuleville polville.

Vaikka laajennamme määritelmää siten, että pitää käyttää mahdollisimman vähän, olemme silti edelleen absurdissa tilanteessa. Kuka määrittelee termin "mahdollisimman vähän"?

Onko meillä noiden määritelmien mukaan mahdollisuutta käyttää yhtään mitään? Mitäs tässä, kuollaan pois kitumasta ja jätetään jälkipolville kaikki! Aijuu, jos kuollaan, ei ole jälkipolviakaan. No sen parempi heille, vai?

Kun/jos käytämme maapallon kaiken öljyn vaikkapa polttamalla sen tehottomasti taivaan tuuliin, niin mitä jälkipolvet käyttävät peltojensa lannoittamiseen ja elämän yleisten edellytysten luomiseen?
Reilu vuosisata sitten öljy oli arvotonta saastetta, joka likasi kaikki paikat, jossa sitä vaan oli. Teollinen vallankumous nosti sen arvoon arvaamattomaan.

Onko samoin käymässä nyt uraanille ja muille transuraaneille. Ennen vaarallisista aineista pystytään nykyisen "ydinvallankumouksen" aikana/jatkuessa tekemään sitä halpaa energiaa kuin mitä öljystä saatiin teollistumisen alkuaikoina.
Se on vaarallista sanotte! Niin oli hevosettoman kärryn käyttö 1800-1900 lukujen taitteessa. Sen edessä piti kulkea ihmisen punaista lippua heiluttaen.

Onko meidän nykytilanteessa painettava jarrua ja pysäytettävä kehitys ja taannuttava aikaan ennen teollista vallankumousta?

Mitä sitten, jos näin teemme?

Vai onko meidän painettava kaasua ja uskottava itseemme, ihmiseen ja kehityksen kehittymiseen? Kehitys on aina kehittynyt, miksei se jatkaisi sitä edelleen?

Jos ihminen ajaa itsensä kehityksellä ja tulevaisuususkolla omaan tuhoonsa, niin mitä sitten. Maapallon ja luonnon kannalta "ihan sama" ihmisen kannalta ei. Jos taannutamme itsemme 1700 -luvulle, sekään ei ole ihmisen kannalta "ihan sama", se on jatkuvaa itkua ja hammasten kiristystä, luomme itse oman kärsimyksemme - kiirastulemme.

Onko parempi kerta rytinä vai jatkuva kitinä? Nyt alkaa olla valinnan paikka.

Valtaoja sanoo kirjassaan "Kotona maaailmankaikkeudessa", että ihmisellä on nyt ainutkertainen mahdollisuus tavoitella tähtiä ja olla siellä kotonaan tai jättää se tekemättä.

Kumpaa veikkaisitte, kumpaa haluaisitte.

Jarrua vai lisää kaasua?

.

Kommentit (5)

Vierailija

Pari kommenttia. Kestävä kehitys lähti käsitteenä elämään omaa elämäänsä melkein välittömästi lanseeraamisensa jälkeen (Brundtlandin komission Yhteinen tulevaisuutemme -pumaska olisiko ollut 1988, sitä ennenkin kyllä esiintyi muttei ollut "virallista" asemaa). Tämä on tapahtunut jopa siinä määrin, että eri kestävän kehityksen määritelmistä ja käyttötarkoituksista (retoriset ym.) saisi varmasti kirjoitettua yhden jos toisenkin väitöskirjan - ja lienee kirjoitettukin.

Avauksessa on kuitenkin muutama silmään pistävä yksinkertaistus ja väärinymmärrys, en sano olkinukke koska se ei varmaankaan ole ollut tarkoitus . Kestävällä kehityksellä harvemmin meinataan, ettemme saisi käyttää mitään, vaan että vaikkapa metsästyksessä on mahdollista hyödyntää syksyisin tietyn vesilintulajin vuotuista ylijäämäkantaa (paljon nuoria jne.) vaarantamatta samalla itse pesimäkannan tulevaisuutta. Selvennykseksi tästä käytetään myös termiä kestävä käyttö - mikä vastaakin paremmin avauksen määritelmäkysymykseen. Tällaisesta toiminnasta on kyse, kun puhutaan kestävästä kehityksestä millään konkretiaa hipovalla tasolla. Lajisuojelussa kestävää kehitystä täydentävät myös sellaiset käsitteet kuten suotuisa suojelutaso - joka siis edellisessä esimerkissä ei vaarannu jos toimitaan oikealla tavalla. Periaatteessa sama pätee myös esim. uusiutuviin raaka-aineisiin. Tällaisen kestävän kehityksen olen valmis siunaamaan, ja onpa siitä paperilla yksimielisyys YK:ssa sekä ympäristö- ja muussa hallinnossakin. Mainosten jne. viherpesun kauniissa maailmassa kestävä kehitys menettää alkuperäisen merkityksensä ja siitä tulee iskulause joka kuulostaa kivalta ja on kiva sanoa, muttei tarkoita paljon mitään.

Mutta joo, valittavana tuskin tässä ja nyt on avaruus tai 1700-luku vaan jotain siltä väliltä... Kestävä kehitys on ongelmallinen termi, konkreettisessa muodossa se on käyttökelpoinen, abstrakteissa muodoissaan joskus jopa hyvinkin vahingollinen. Ongelmia tulee käytännön valintatilanteissa. En nyt kerkeä enempiä, mutta tällaista nyt lähinnä tuosta määritelmästä tuli ensi hätään mieleen.

TimoT
Seuraa 
Viestejä1933
Liittynyt15.10.2007
Kuka määrittelee termin "mahdollisimman vähän"?



Luonnontieteet määrittelisivät ympäristö uusiutumis-ja sietokyvyn. Tähän pohjautuisi ihmisyhteisöjen toiminta. Eikä tähän liity ajatusta mistään ekotyranniasta; ko. lähtökohta olisi samanlainen edistysaskel kuin kansaparantamisen muuttuminen lääketieteeksi.

Vierailija
bibi
Avauksessa on kuitenkin muutama silmään pistävä yksinkertaistus ja väärinymmärrys, en sano olkinukke koska se ei varmaankaan ole ollut tarkoitus .



Minä ensin lukaisin, että "yksinkertaisuus", joka kyllä kirjoittajan huomioon ottaen varmaan sekin pitää paikkansa.

Tuo vuosi, 1988, pitää hyvin paikkansa. Niihin aikoihin se ensimmäisiä kertoja minullekin esitettiin. Oliko sitten kyse luennoitsijan erheestä vai kuuntelijan ymmärryksestä tai huonosta muistista.

Olkinukkeja, minä mitään olkinukkeja...

Kestävä käyttö on parempi termi, mutta sekään ei ole oikein soveltuva.

Annoin tuohon äänestykseenkin vain kaksi vaihtoehtoa. Ei ehkä taannuta 1700 -luvulle eikä lähdetä tähtiin, mutta mitä mielekkäitä vaihtoehoja meillä oikein muita on?

Äemänkäki
Seuraa 
Viestejä1161
Liittynyt20.11.2006

hmm, kestävä kehitys... juupa joo.
En tiedä kuinka totta tänä aamuna korporaatiossa puhuivat, mutta puhuivat kumminkin että:

-Vuonna 1978 maailmankaupasta 98% käytiin todellisilla tuotteilla (tyyliin osta namu, maksa penni) ja 2% olemattomilla tuotteilla, joiden arvo on sidonnainen johonkin (mm, osakkeet, arvopaperit, raha)

-vuonna 2008 98% kaupasta käydään näillä olemattomilla tuotteilla ja se 2% ns. tavaralla.

Että vannotaan vaan siihen markkinatalouden nimeen! aamen.

Luultavasti värittivät läppää huolella mutta en epäilisi todenperäisyyttäkään tietyissä rajoissa. Tämä ei voi olla kestävää kehitystä PISTE

TimoT
Seuraa 
Viestejä1933
Liittynyt15.10.2007

Mitenkähän tämänkaltaiset kustannukset kestetään? USA ei ainakaan nyt lähtenyt leikkaamaan päästöjään, siten kuin toivottiin.

Ylen ympäristöuutisia:

Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vaatii energiateknologian maailmanlaajuista vallankumousta, josta järjestön mukaan ovat vastuussa maailman hallitukset.

Laskun loppusumman päästöjen puolittamisesta kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi nousevan jopa noin 30 biljoonaan euroon (30 tuhatta miljardia) seuraavien neljän vuosikymmenen aikana. Summa vastaa runsasta prosenttia koko maailman bruttokansantuotteesta.

Todellinen käänne ilmastonmuutoksessa merkitsee hiilidioksidille määritellyn hinnan nostamista 130 - 320 dollarilla tonnia kohti, raportissa todetaan. Tällä hetkellä päästökauppaa käydään Euroopassa 20 euron tonnihinnalla.

Seuraavien 15 vuoden aikana tehtävät tutkimus- ja kehitystyöt tarvitsevat nekin jo 6 - 60 miljardin euron rahoituksen.

Kansainvälisen energiajärjestön mukaan maailma on vielä hyvin kaukana kestävästä kehityksestä. Vuosittain kasvavat kasvihuonepäästöt on saatava vähenemään, jotta maailma säästyisi ilmastonmuutoksen katastrofaalisilta vaikutuksilta. Tällaisiksi raportissa lasketaan muun muassa meren pinnan nousu ja äärimmäiset sääolosuhteet.

http://yle.fi/uutiset/ymparisto/oikea/id92829.html

Uusimmat

Suosituimmat