Matematiikan opetus Suomessa onnettoman alhaisella tasolla

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Näin ainakin tämän uutisen mukaan. On olemassa kuitenkin toinenkin selitys.

[size=150:zgq22pag]Monella nuorella laskutaidot hukassa[/size:zgq22pag]
25.05.2008 06:17

Monella suomalaisella koululaisella on puutteita matematiikan perustaidoissa.

Välisuomen sanomalehtien Sunnuntaisuomalaisen mukaan monet tarvitsevat peruskoulun jälkeisissä jatko-opinnoissaan heti matematiikan tukiopetusta.

Ilmiö on tuttu niin ammattikouluissa ja lukioissa kuin ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissakin.

Turun ammattikorkeakoulu testasi viiden vuoden ajan kaikki uudet insinööriopiskelijat, joilla oli ylioppilastutkinto. Lyhyen matematiikan suorittaneista vain joka neljäs osasi laskea murtoluvuilla yksinkertaisen vähennys- ja jakolaskun.

Pitkän matematiikan suorittaneista tehtävä jäi ratkaisematta lähes joka toiselta.




http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtm ... /05/650091

Nähdäkseni kysymys on myös siitä, että mm. teknisille aloille koulutetaan liian suuriosa ikäluokasta, josta seuraa väistämättä se, että osalla (ehkä mainittu n.puolet) matematiikan taidot ovat heikot toivottuun tasoon nähden. Syynä lähinnä kiinnostuksen ja edellytysten riittämättömyys. Myös opetuksen kulkeminen kaikkein heikko tasoisimpien ehdoilla voi heikentää myös keskitasoisten oppimista. Parhaimmat osaajat oppivat muutenkin lähes kaiken kirjoista, jolloin itse opettajan vaikutus ei ole niin suuri, siis lukiotasolla. Myöhemmin tilanne voi olla päinvastainen.

Sivut

Kommentit (193)

Vierailija

Omassa lukiossani en ainakaan tuollaista ole huomannut, siis pitkässä matematiikassa. Tunnen tosin erään lyhyen matematiikan puolelta, joka ei lukioon tullessaan osannut ratkaista ensimmäisen asteen yhtälöä.

Vierailija

Ei se ainakaan opettajien syy ole. Luokallani on täysiä "pissis" idiootteja joita ei voisi vähempää kiinnostaa (tyyliin:mihin sitä matematiikkaa muka tarvii?) ja sen takia vetävät nelosia kokeista.

Itselläni tätä ongelmaa ei ole, 10 tulee lopputodistukseen matikasta
Ja luen jo systerin lukion kirjoista suhteellisuusteoriaa

Vierailija

Itselläni matikka on 5 todistuksessa, siis aika huono ilmeisesti mutta fysiikka ja kemia ovat parempaa kuin keskitason oppilaat Matikka ei vaan luonnistu matikkana, en tiedä syytä - ehkä kiinnostuksen puute.

Ja olen lukiossa.

Vierailija
Anthrax`
Itselläni matikka on 5 todistuksessa, siis aika huono ilmeisesti mutta fysiikka ja kemia ovat parempaa kuin keskitason oppilaat Matikka ei vaan luonnistu matikkana, en tiedä syytä - ehkä kiinnostuksen puute.

Ja olen lukiossa.




Fysiikka ja kemia on olennaisesti sidoksissa matikkaan joten kannattaisi treenata.

Vierailija
peippo
Ei se ainakaan opettajien syy ole. Luokallani on täysiä "pissis" idiootteja joita ei voisi vähempää kiinnostaa (tyyliin:mihin sitä matematiikkaa muka tarvii?) ja sen takia vetävät nelosia kokeista.



Joo...isoveli kerto, että yliopistossa missä se on niin on pari pissistä eli pissikset voi osata matematiikkaa tai jotain muita aineita ihan hyvin vaikka ei heti uskois.

Ite en osaa noita ihme yhtälöitä paitsi niitä helpomii mutta ne toiseen asteen jne menee vähän hankalaksi. Osaan kyllä kerto, murtoluvut ja muut asiat mitä tarttee elämässä. Matskun numero päättötorkkaan on tulossa joku 8 tai 9, vaikka yhdessä vaiheessa se oli 6 ylä-asteella

Vierailija
peippo
Anthrax`
Itselläni matikka on 5 todistuksessa, siis aika huono ilmeisesti mutta fysiikka ja kemia ovat parempaa kuin keskitason oppilaat Matikka ei vaan luonnistu matikkana, en tiedä syytä - ehkä kiinnostuksen puute.

Ja olen lukiossa.




Fysiikka ja kemia on olennaisesti sidoksissa matikkaan joten kannattaisi treenata.



Fysiikassa ainakin ylä-asteen fysiikka niin ala-asteen matematiikkan jutut osaa niin fysiikka menee helposti

Vierailija

Varmaankin motivaatiolla on suuri merkitys, itse menin heti peruskoulun jälkeen lukioon ja laiskana oppilaana vetelin lyhyen matematiikan kokeista kahdeksikkoja jäi sellainen mielikuva päähäni, että matematiikka ei ollut minun heiniäni. Toisen vuoden lopulla vaihdoin motivaationpuutteessa lukion sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon (lastenhoitoon erikoistuin) - ei ollut tuo lähihoitaja-koulutus sen helpompi .

Nyt viimeistelen ja parsin töiden ohella keskenjääneitä lukio-opintojani itsenäisesti opiskelemalla ja yllätyin suuresti kuinka minulta yhtäkkiä löytyikin enemmän matikkapäätä motivoituneena. Lukion päästötodistukseen saan kympin matematiikasta - lyhyestä tosin. Pitkä matematiikka olisi pitänyt sittenkin ottaa, mutta mielikuva omista matemaattisista kyvyistä oli kokemuksen perusteella niin kertakaikkisen surkea, etten tohtinut kyseistä valintaa tehdä. Harmi sinänsä, koska pitkästä matematiikasta saisi enemmän pisteitä kouluihin haettaessa - alasta riippuen tietysti.

Vierailija

Nojaa, esim. olen käynyt viime viikot pitkän matikan syventävää kurssia 11, jonka vetäjänä on alunperin matemaatikoksi valmistunut, sittemmin opettajan pätevyyden hommanut heppu. Voin sanoa, että kurssi on ollut täynnä korkealentoista juttua Fermat'n pienestä lauseesta, Eulerin lauseesta, RSA-salauksesta, kaikennäköisestä lukuteoriaan liittyvästä pikkukivasta. Ei voi sanoa muuta kuin, että harvinaisen tasokasta opetusta.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Riippuu vähän opettajastakin, matematiikka on sellainen aine niin opettajankin merkitys on suuri.

Amiksessa oli miesopettaja joka oli silloin 24 -vuotias, niin oli kohtuu osaava kun juuri oli päässyt koulusta.

Vanhemmat opettajat eivät olleet niin taitavia.

Eli onkohan opettajakoulutuksessakin eroja

2000 luvulla vamistuneet opettajat ja 1960-1980 vamistuneissa on aika paljon eroja.

Tämä tuntuu ilmenevän muissakin aloissa.

vihertaapero
Seuraa 
Viestejä6081
Liittynyt7.3.2006

Pidin talvella kurssia keskiasteen opiskelijoille ja yllätyksekseni huomasin etteivät peruskoulusta päässeet oppilaat osanneet laskea murtolukuja lainkaan. Eivät, vaikka vaadin heiltä ainoastaan kahden jakoa tai kertomista vaikka näin:

-1/8 luvusta puolikas tai lukuarvon kaksinkertaistaminen

Ihmetellä pitää millä saavat päästötodistuksensa..

Konsta: ...joten jäähdytysvesi on varmasti erittäin korkeaktiivista.
Brainwashed: En tosiaankaan pidä itseäni minään asiantuntijana...

Vierailija

Matematiikan opetusjärjestelyissä olisi todella paljon korjaamista. Esimerkiksi yläkoulun (7-9 luokkien) matematiikassa esitellään sangen vähän aitoja matematiikkaa soveltavia tilanteita, joiden avulla matematiikan merkitys voisi avautua. Esimerkiksi lineaarifunktiota jauhetaan 8. luokalla viikkokausia ilman yhden yhtäkään sovellusta, jollaisia olisi tarjolla todella paljon - kaikki tasaisesti muuttuvat suureet, junien kulut, takaa-ajotehtävät jne.

Nykyään on myös hylätty spiraaliperiaate, joka 70-luvun kokeilua huolellisemmin sovellettuna voisi tuntuvasti lisätä oppilaiden motivaatiota.

Äskettäin esittelin matematiikkalehti Solmun keskustelupalstalla visiotani matematiikasta kokeellisena oppiaineena:

MATEMATIIKKA KOKEELLISENA OPPIAINEENA

Oppilaat harvoin tiedostavat, että heidän käyttämänsä kaavat, esim.
polynomit laskulakeineen, heijastavat matematiikan konkreettisen,
kokeellisesti tutkittavissa olevan perustan, lukujen maailman, lakeja.
Tilanne muistuttaa fysiikasta tuttua kaavojen antamista oppilaiden
pyöriteltäväksi ilman niiden pätevyyden minkäänasteista kokeellista
todentamista. Fysiikassa tällainen ymmärretään haitalliseksi ja hylätään
("Matemaattinen luonnonlakinäkökulma yläkoulun fysiikassa", Dimensio
2/2005). Niinpä herää kysymys, miksei matematiikassakin voitaisi kaavoja
systemaattisesti todentaa konkreettisten lukujen laskutoimitusten avulla.
Esimerkiksi fysiikassa ja kemiassa niin tärkeät ja monelle tutkimusten
mukaan vielä lukiossakin vaikeat tekijäyhtälöt eli kaavalaskut voitaisiin
opettaa ensinnä lukujen tuttuja laskutoimituksia sisältävinä muunnoksina
ja vasta tämän "kokeellisen todennuksen" jälkeen - tai sen rinnalla -
siirtyä abstrakteihin kirjainesityksiin. Mottona voisi olla "mikä pätee
luvuilla, pätee kirjaimillakin". Sama koskee polynomilaskennan alkeita
kuten binomien kertolaskua. Tällaisia menetelmiä olen itse kokeillutkin
mielestäni hyvällä menestyksellä. Konkreettisen kautta abstraktiin
siirtymisen ideaa voisi soveltaa kaikilla opiskelun asteilla (vrt.
"Integraalilaskun periaatetta havainnollistava kuvio", MAA 3/1974).
Tämä voisi olla pieni askel matemaattisten aineiden kiinnostavuuden
kohottamispyrkimyksissä.

TERÄS NALLEPUH
Seuraa 
Viestejä5662
Liittynyt31.1.2008
Numerator
Omassa lukiossani en ainakaan tuollaista ole huomannut, siis pitkässä matematiikassa. Tunnen tosin erään lyhyen matematiikan puolelta, joka ei lukioon tullessaan osannut ratkaista ensimmäisen asteen yhtälöä.

Mikä on ensimmäisen asteen yhtälö?

Olen syönyt hunajapurkin ja minusta tuli.. SUPER PUH!! TITTIDII!!
Kaikkien aikojen paras BB asukas: BB-Marika (SBB6)

Vierailija
TERÄS NALLEPUH
Numerator
Omassa lukiossani en ainakaan tuollaista ole huomannut, siis pitkässä matematiikassa. Tunnen tosin erään lyhyen matematiikan puolelta, joka ei lukioon tullessaan osannut ratkaista ensimmäisen asteen yhtälöä.

Mikä on ensimmäisen asteen yhtälö?




esim.
2x+5=10

Toisen asteen yhtälö olisi esim.

x^2+5=10

Vierailija

Japanissa lukion matikka vastaa meän kasiluokkaa.

Oikein hyvää se matikka on, jos vaan jaksaa kiinnostaa.. itellä ei oikein inspaa se.. (tai sain mie ysin viimekurssista mutta opettaja oliki vissi jossai möyhöissä niitä numeroita kirjotellu)

EDIT: Amiksen matikka on ihan arseesta, tai ei välttis opetus mutta ilmapiiri opiskelulle on mitä epätäydellisin joka johtaa heikkoihin tuloksiin.

Vierailija

Kyllä ennen jo keskikoulussa vaadittiin matikassa enemmän kuin mitä nykyisin ylioppilaat ovat oppineet. Ylioppilastutkinto on hukkaan heitettyä aikaa. Sukulaislapset ovatkin suorittaneet ammattitutkinnon ja siinä sivussa ylioppilastutkinnon iltalukiossa, jossa ovat käyneet vain tenteissä ja älliä löytyy.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat