Kysymys lääketieteen opiskelijoille

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Terve

Kaikessa yksinkertaisuudessaan:
kuinka tärkeää ruotsin kieli on lääketieteen opiskelussa? Entä sitten työelämässä?

Olen punniskellut jatko-opiskelu vaihtoehtoja, ja yksi niistä on ollut juuri lääketieteen opinnot. Omaan kuitenkin varsin kehnot taidot ruotsin kielessä, englanti on kuitenkin erittäin hyvää.

Siis, onko tämä este lääketieteen opiskelussa ja tulevassa työelämässä.

Mikko

Sivut

Kommentit (16)

Vierailija

Mikko: En opiskele lääketiedettä, mutta kaikkien yliopistossa opiskelevien on suoritettava ns. virkamiesruotsi. Kertauskursseja ja muita kielikursseja järjestetään, ennenkuin suorittaa ruotsista arvosanan. Jos taidot riittää, voi mennä suorittamaan sen ilman kurssejakin.

Vierailija

En tiedä vaatimuksista, mutta eiköhän lukion käyneeltä voisi odottaa, että suorittaa sen virkamiespaperin, joka tarkoittaa sitä, että on saatava ruotsista arvosanaksi hyvä.

Vierailija

Jep. Mulla vaan on se että ei oo kauheesti ollu intressejä tota ruotsii kohtaan, ja mitä jaksanu opiskella ni keskittyny lähinnää sitten luonnontieteisiin.

Vierailija
MJT
Jep. Mulla vaan on se että ei oo kauheesti ollu intressejä tota ruotsii kohtaan, ja mitä jaksanu opiskella ni keskittyny lähinnää sitten luonnontieteisiin.



Kyselin aikaisemmin keväällä TKK:n esittelijältä virkamiesruotsista. Esittelijä sattui olemaan vielä TKK:n ruotsinkielen mikäli lie vastaava ja hän sanoi ettei ole kuullut, että kenelläkään olisi opinnot kesken jäänyt ruotsin takia. Olisihan se sinäänsä verorahojen tuhlausta kouluttaa kaveria 15 vuotta ja jättää hänet ammatitta, koska ei osaa ruotsia. Itse suoritin luonnontiedelukiossa 3 kurssia ruotsia ja hyvillä mielin olen menossa jatko-opintoihin. Turha stressaaminen vie vain nopeasti hautaan.

Vierailija
velli_nakkinen
MJT
Jep. Mulla vaan on se että ei oo kauheesti ollu intressejä tota ruotsii kohtaan, ja mitä jaksanu opiskella ni keskittyny lähinnää sitten luonnontieteisiin.



Kyselin aikaisemmin keväällä TKK:n esittelijältä virkamiesruotsista. Esittelijä sattui olemaan vielä TKK:n ruotsinkielen mikäli lie vastaava ja hän sanoi ettei ole kuullut, että kenelläkään olisi opinnot kesken jäänyt ruotsin takia. Olisihan se sinäänsä verorahojen tuhlausta kouluttaa kaveria 15 vuotta ja jättää hänet ammatitta, koska ei osaa ruotsia. Itse suoritin luonnontiedelukiossa 3 kurssia ruotsia ja hyvillä mielin olen menossa jatko-opintoihin. Turha stressaaminen vie vain nopeasti hautaan.



PS. jos en valmistu ruotsin takia, muutan metsään asumaan omavaraistaloudessa, poltellen blommar där.

PS 2: Hieno tuplaposti.

Vierailija

jos muisti ei riitä virkamiesruotsin ulkomuisteluun niin että tentit läpäisee, empä usko sen riittävän opintoihinkaan.

Virkamiesruotti on ihan vitsin tasoa, tottakai olisi hyvä jos toisellakin kotimaisella työssään pärjäisi. Harvemmin työssä joutuu käyttämään. Riippuu toki tietenkin onko töissä Helsingissä vai Tammisaaressa.

Vierailija

Kuulin 90-luvun puolella huhun, että monet jättävät pakollisen ruotsin kurssin suorittamisen yliopistossa graduvaiheeseen. Kun gradu on melkein valmis, ei ole kellään yliopistossa intressejä hidastaa valmistumista, kun yliopiston rahoitus on kiinni maistereiden määrästä, joten melkein olemattomalla ruotsin taidolla saattoi läpäistä kurssin. Tästä on kuitenkin kymmenisen vuotta aikaa ja yliopiston tutkintorakennetta on muutettu runsaalla kädellä viime vuosina, joten tähän ei kannata luottaa.

Itse suoritin HY:n MMTDK:ssa viime syksynä tavallista hieman laajemman ruotsin kurssin, jossa ei paneuduttu niin paljoa kielioppiin vaan oli luentoja normaaleista opiskeluaiheista ruotsiksi. Oli paljon mielekkäämpää kuin istua luentosalissa kertaamassa epäsäännöllisiä verbejä samalla opin paljon sellaista sanastoa, jonka opetteluun sanakirjasta omien mielenkiinnonkohteiden mukaan olisi vienyt ikuisuuden.

Vierailija

Tällaista kysymystä heittäisin vielä ilmoille:
Itse olen lukiossa lukenut biologiaa ja fysiikkaa hyvällä menestyksellä. Kemiaa kuitenkin tullut luettua vain nuo 2 ensimmäistä kurssia.

Olisiko tarvetta pääsykokeita varten lukea tuota kemiaa jo lukiossa enempi?

Mikko

Vierailija
MJT
Tällaista kysymystä heittäisin vielä ilmoille:
Itse olen lukiossa lukenut biologiaa ja fysiikkaa hyvällä menestyksellä. Kemiaa kuitenkin tullut luettua vain nuo 2 ensimmäistä kurssia.

Olisiko tarvetta pääsykokeita varten lukea tuota kemiaa jo lukiossa enempi?

Mikko




Ehdottomasti. varsinkin kurssit 3 ja 5 ovat aivan oleellisia.

Tosin mikään ei takaa tulosta, se tuli viimeksi nähtyä tänään pääsykokeessa...

Vierailija
Junnu
MJT
Tällaista kysymystä heittäisin vielä ilmoille:
Itse olen lukiossa lukenut biologiaa ja fysiikkaa hyvällä menestyksellä. Kemiaa kuitenkin tullut luettua vain nuo 2 ensimmäistä kurssia.

Olisiko tarvetta pääsykokeita varten lukea tuota kemiaa jo lukiossa enempi?

Mikko




Ehdottomasti. varsinkin kurssit 3 ja 5 ovat aivan oleellisia.

Tosin mikään ei takaa tulosta, se tuli viimeksi nähtyä tänään pääsykokeessa...




Harmi, että tässä vaiheessa vasta herää tähänkin. Nimittäin abivuosi tuo seuraava lukuvuosi, eli ei kyllä ehdi noita käymään.

Vierailija

Siis kaksi kurssiahan tuossa vain ja kokonainen vuosi jäljellä omaksua?

Itse heräsin kemian opetteluun vasta abivuoden marraskuussa, jolloin kävin iltalukiossa 2 ja 3 kertaamalla. Sitä ennen en osannut kemiaa oikeastaan ollenkaan. Marraskuusta maaliskuuhun sitten vain laskin ja tuloksena vanha e kirjoituksissa, eli työtä se vain vaatii ei muuta.

On muuten niin helvetin katkera olo päivän kokeesta. Näin offtopicina.

Vierailija
liis@
En tiedä vaatimuksista, mutta eiköhän lukion käyneeltä voisi odottaa, että suorittaa sen virkamiespaperin, joka tarkoittaa sitä, että on saatava ruotsista arvosanaksi hyvä.



Lukion on käynyt on voinut läpäistä lukion arvosanalla tyydyttävä tai välttävä, joten ei voi olettaa että lukion opiskelu riittäisi. Virkamies -kokeessa on vieläpä suullinen osuus.

Olen nyt itse ihan pulassa tuon virkamiesruotsin kanssa. En muista mitään lukion opinnoistani, joten täytyy suorittaa kertauskursseja ennen näyttökoetta. Kertokaa, ketkä olette olleet, oliko kirjallinen ruotsin koe vaikeampi kuin ylioppilaskoe ? Pitikö suullisessa kokeessa keskustella millä tasolla?

Vierailija

Voisin hijackkaa tämän topikin omiin käyttötarkoituksiini. Elikä kysyisin valmistuneilta lääkäreiltä sekä opiskelijoilta, tottuuko tuohon leikkausten ja muiden sisäelinten näkemiseen?

Itselläni ei ole mitään ongelmaa veren kanssa, mutta kun sillä skalpelilla vedetään nahkaa auki ja sitten repsautetaan ne läpyskät sivuille ja sieltä paistaa kallo niin alkaa jalat menemään veteläksi. Kuitenkin lääketieteelliseen on kova pyrkimys ja luonollisesti halu päästä sisäänkin. Aloin tuossa kuitenkin miettimään että mitä jos en totu koskaan tuohon luunkappaleiden näkemiseen, eihän silloin tuota ammattia voi harjoittaa. Vähän sama asia kuin paska-auton kuljettaja ei sietäisi paskan hajua.

Vierailija

Ihan näin off-topic, mutta olen havainnut, että luokallani number one jatko-opiskelutoive on lääkis. Kaikki kyseisen toiveen haltijat myös ovat fanaattisia Greyn anatomia tai House M.D. faneja. Onkohan odotukset ihan kohdallaan?

Vierailija
MJT
Terve

Kaikessa yksinkertaisuudessaan:
kuinka tärkeää ruotsin kieli on lääketieteen opiskelussa? Entä sitten työelämässä?

Olen punniskellut jatko-opiskelu vaihtoehtoja, ja yksi niistä on ollut juuri lääketieteen opinnot. Omaan kuitenkin varsin kehnot taidot ruotsin kielessä, englanti on kuitenkin erittäin hyvää.

Siis, onko tämä este lääketieteen opiskelussa ja tulevassa työelämässä.

Mikko




Ruotsia on lääkiksessä tasan yksi kurssi, eli n. 2 opintopistettä yliopistosta riippuen. Muita aiheita on n. 358 opintopisteen verran. Huono ruotsinkielen taito ei todellakaan ole este lääketieteen opiskelulle. Mitä työelämään tulee, kukaan ei pakota lähtemään Ahvenanmaalle töihin.

MJT
Tällaista kysymystä heittäisin vielä ilmoille:
Itse olen lukiossa lukenut biologiaa ja fysiikkaa hyvällä menestyksellä. Kemiaa kuitenkin tullut luettua vain nuo 2 ensimmäistä kurssia.

Olisiko tarvetta pääsykokeita varten lukea tuota kemiaa jo lukiossa enempi?

Mikko




Väittäisin, että lukion kursseista nimenomaan kemia oli pääsykokeessa tärkein. Galenoksessa on siinä määrin mystisesti selitetty kemian osiot, että jonkinlainen pohja on hyvä olla niiden ymmärtämiseksi.

Dimme
Voisin hijackkaa tämän topikin omiin käyttötarkoituksiini. Elikä kysyisin valmistuneilta lääkäreiltä sekä opiskelijoilta, tottuuko tuohon leikkausten ja muiden sisäelinten näkemiseen?

Itselläni ei ole mitään ongelmaa veren kanssa, mutta kun sillä skalpelilla vedetään nahkaa auki ja sitten repsautetaan ne läpyskät sivuille ja sieltä paistaa kallo niin alkaa jalat menemään veteläksi. Kuitenkin lääketieteelliseen on kova pyrkimys ja luonollisesti halu päästä sisäänkin. Aloin tuossa kuitenkin miettimään että mitä jos en totu koskaan tuohon luunkappaleiden näkemiseen, eihän silloin tuota ammattia voi harjoittaa. Vähän sama asia kuin paska-auton kuljettaja ei sietäisi paskan hajua.




Leikkauksissa tai obduktioissa en ole vielä ollut, mutta dissektiokurssilla yhden mummon palasiksi leikelleenä voin sanoa, että kyllä siihen tottuu. Ensimmäisellä kerralla varmasti jalat tutisee, mutta kohta sitä jo jonglööraa aivon kappaleilla.

Twilight
Ihan näin off-topic, mutta olen havainnut, että luokallani number one jatko-opiskelutoive on lääkis. Kaikki kyseisen toiveen haltijat myös ovat fanaattisia Greyn anatomia tai House M.D. faneja. Onkohan odotukset ihan kohdallaan?



Kyllä. Odotukset ovat kohdallaan.

Suosittelen lämpimästi lääkikseen hakemista. Kurssitovereista päätellen mitään erityisiä älynlahjoja ei tarvita, kunhan kiinnostusta riittää.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat