Uskotko naisten olevan äo:n näkökulmasta tyhmempiä?

Seuraa 
Viestejä1918
Liittynyt11.3.2008

Voiko olla niin että naisilla on vähemmän mahdollisuuksia osoittaa kyntensä koska
1) he eivät käy armeijaa, eivät kuulu näin hyvä yhteen hyvävelikerhoista
2) Synnyttävät,hoitavat lasta enemmän kuin miehet ja täten eivät pysty tekemään niin pitkä uuraa.
3) hoitavat kaiketi useammin ns. naisten töitä kuten kotona tiskaamisen ja pyykin pesemisen ja työelämässä vähemmän palkattuja töitä yleisen mielikuvan mukaisesti.
4) valitsevat useammin useammin humanistisen kuin teknisen jatko-opintopaikan koska menevät kirjoittamattoman säännön mukaan, että mies ajattelee paremmin.

-

Sivut

Kommentit (100)

Vierailija

Naiset eivät juurikaan perusta yrityksiä, eivätkä usein edes osaa pyytää lisää liksaa. Naisen euro on osoitettu myytiksi. Naiset mm. tekevät vähemmän ylitöitä, ja toisaalta saavat enemmän takaisin eläkejärjestelmästä. Samasta työstä nainen saa saman palkan. Raskaat tai vaaralliset työt eivät naisille yleensä kelpaa, joten niistä saatavat lisät jäävät naisilta kuittaamatta. Riskien (taloudellisten ja fyysisten) välttely ei nosta tuloja.

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä27002
Liittynyt13.5.2005

Miten noihin kysymyksiin voi vastata? Ensinnäkin saavutukset taitavat mennä aika tavalla tasan, joskin varmasti eri elämän osa-alueilla ja esim. Suomi on hyvinkin naismyönteinen yhteiskunta, joka selviää tasa-arvobarometristä.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005

Lol. Mahtava aihe!

baal1984
Voiko olla niin että naisilla on vähemmän mahdollisuuksia osoittaa kyntensä koska
1) he eivät käy armeijaa, eivät kuulu näin hyvä yhteen hyvävelikerhoista

Intti ei ole ainoa hyväveli-kerho.

baal1984
2) Synnyttävät,hoitavat lasta enemmän kuin miehet ja täten eivät pysty tekemään niin pitkä uuraa.

Varmaaan vaikuttaa. Sen ohella että äitimyytti toimii kahteen suuntaan – naiset eivät halua delegoida vanhemmuusvastuita miehille, eivätkä miehet halua tulla "väliin". Suomi onkin tässä mielessä feodaalisin Pohjoismaa ylivoimaisesti – isyyslomia pidetään tavattoman vähän.

baal1984
3) hoitavat kaiketi useammin ns. naisten töitä kuten kotona tiskaamisen ja pyykin pesemisen ja työelämässä vähemmän palkattuja töitä yleisen mielikuvan mukaisesti.

Niin, sitä näkymätöntä, ylläpitävää, uusintavaa ja "ei-tuottavaa" työtä.

baal1984
4) valitsevat useammin useammin humanistisen kuin teknisen jatko-opintopaikan koska menevät kirjoittamattoman säännön mukaan, että mies ajattelee paremmin.

Ai niinkö? Voiko taustalla olla sitäkin, että matematisointi nähdään naisten piirissä tylsänä ja epäsosiaalisena ammattina?

Muistan yhden yltiösosiaalisen nymfin, joka hyppi sängystä toiseen ja luki fysiikkaa ja matematiikkaa yliopistolla. (itse missasin kiertopalkinnon, vituttaa edelleen) Erottui muista (no, muistakin yliopistomuijista, vain edukseen) kuin majakka avomerellä. Jotenkin korosti yleistä linjaa, mikä on seksuaalisesti yhtä elävää kuin uuniin kuukaudeksi unohtunut paistettu lahna.

Suurin osa matemaatiikkaa lukevista tytöitä on ollut rillipäisiä raja-aspergereita, joille puhuminen miehenä pelottaa sillä ne näyttävät siltä kuin saisivat siitä elinikäisiä traumoja.

Eli kyllä lasken sosiaalisuuden aivan avaintekijäksi motivaation ja mielikuvien syntymisessä. Tyttöi ei vaan insinöörityö kiinnosta.

Toisaalta SAT-testeissä ja matemaattisissa osatesteissä korkeimpien pisteiden saaneissa on jopa 15 kertaa enemmän miehiä kuin naisia. Erot alkavat näkyä tosin vasta yläasteen lopulla ja jokseenkin vakiintuvat lukio-iässä. Vanhemmiten luvut silti muuttuvat eri ikävaiheissa, mutta yleistrendi pysyy samankaltaisena.

Ylimpien pistemäärien saavuttaneiden joukon pois jättäminen itse asiassa jättää tytöt ja naiset matemaattisesti fiksummiksi keskimäärin, mitä moni ei tiedä. (Hyde 2006)

Psykologian aineopintojen pääsykokeeseen huomenna sattumoisin menevänä ([size=85:3bdln4fv]paska pääsykoekirja, taidan mennä avoimeen[/size:3bdln4fv]) muistuttaisin ja huomauttaisin, että psykologiassa puhutaan kykyprofiileista.

On myös loukkaavaa puhua "ajattelijoista" viivaamalla humanistit yli – olen itse humanisti ja käyttäytymistieteilijä ja tietääkseni monet tarvitsevat näillä aloilla myös ajattelutaitoa. Lahjakkuus on melko toisarvoista, ellei perslihasten haponsietoa oteta huomioon. En ole mensalainen vaan tekemissäni matriisitesteissä aivan keskitasoa, enkä muuta ole koskaan odottanutkaan. Temminikin on kooltaan aivan keskitasoa, enkä silti itke itseäni uneen joka ilta. I can live with it.

Kaipa tämä aihe sitten niveltyy syvemminkin ajatukseen fiksuudesta nimenomaan lahjakkuutena ja siten potentiaalina. Sosiologi Richard Sennett on kritisoinut rankasti ajatusta – hänen mielestään ihmisten kunnioittamisen tulisi perustua pikemmin heidän konkreettisille saavutuksilleen ja ammatti-ylpeyteen, ajatukseen, että "hallitsen jotain".

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija

Usko olevan, mutta eikai tuo edes juuri uskon asia ole? Eikös tuota ole tutkittu.. Itse käytännössä havainnut useammin naisten, kuin miesten tyhmyyttä.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007

Naisen euro on bulshittiä. On toki miesvaltaisia aloja, joissa on paremmat palkat kuin naisvaltaisilla, mutta samasta työstä saadaan nykyään samaa palkkaa. Naisten tulisi koulutttautua putkiasentajiksi.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005

Johdattelevan keskustelun paraatiesimerkki. Kysytään, uskovatko keskustelijat naisten olevan miehiä tyhmempiä, sittn määritellään vaivihkaa "älykkyys" silkkaan yhtälönratkaisuun.

sigfrid
Naisen euro on bulshittiä. On toki miesvaltaisia aloja, joissa on paremmat pakat kuin naisvaltaisilla, mutta samasta työstä saadaan nykyään samaa palkkaa. Naisten tulisi koulutttautua putkiasentajiksi.

No kuka määritteli, mistä naisten ja miesten alat tipahtivat? Väinämöinenkö?

Kyse on siitä, että tietyt alat ovat voimakkaasti eriytyneet ja ettei tätä nähdä ongelmana. Halutaankin korostaa, että eri aloilla olisi verrattava palkkaus. Sukupuoli nyt vaan sattuu olemaan tärkeä yhdistävä tekijä näillä ihmisillä ja kätevin tapa jakaa ihmiset kahteen leiriin.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija

Kyse on yksinomaa siitä, että naiset välttelevät riskejä, ja hakeutuvat sellaisille (kunnallisille yms.) aloille, joilla työsuhde on varmempi, mutta palkka luonnollisesti huonompi. Mitään muuta jaottelua ei asiassa ole. Tervetuloa yksityiselle sektorille, työ voi lähteä alta pois helpommin, mutta mahdollisuuksia (vaikuttaa omaan palkkaansa) on enemmän. Riskejä toki täytyy olla valmis ottamaan. Firman perustavat naiset voivat maksaa itselleen täsmälleen samaa palkkaa kuin miehetkin.

Tasa-arvo ei tarkoita sitä, että jos tekee vähemmän töitä ja ottaa vähemmän riskejä, niin saa silti samaa palkkaa sukupuolensa nojalla. Tuloista valittaminen on turhaa niin kauan, kuin naiset antavat miesten kantaa enimmät riskit työelämässä.

Vierailija

Sukupuolten "eroja" kognitiivisissa suoritteissa voitaisiin varmaan tietynlaisissa testeissä saada esille tarpeeksi suurella otannalla. En silti heltyisi leimaamaan ketään typerykseksi sukupuolen perusteella.

Lisäksi tuo "älykkyysosamäärä" on varsin kapea-alainen näkemys älykkyydestä. On monenlaista älykkyyttä.

SAMAEL kirjoitti:

Naiset eivät juurikaan perusta yrityksiä, eivätkä usein edes osaa pyytää lisää liksaa. Naisen euro on osoitettu myytiksi. Naiset mm. tekevät vähemmän ylitöitä, ja toisaalta saavat enemmän takaisin eläkejärjestelmästä. Samasta työstä nainen saa saman palkan. Raskaat tai vaaralliset työt eivät naisille yleensä kelpaa, joten niistä saatavat lisät jäävät naisilta kuittaamatta. Riskien (taloudellisten ja fyysisten) välttely ei nosta tuloja.

Samaa mieltä. Oli aika tyhjentävä vastaus sinänsä. "Naisen euro" - myytin aikaansaamiseksi oli käsittääkseni verrattu eri alojen palkkoja ja tämähän on selvää etteivät palkat ole samansuuruiset.

Vierailija

Vastaus otsikkoon
Riippuu testistä, voi olla päinvastoinkin. Tosiasia on, että naisten ja miesten ajatusmaailma poikkeaa toisistaan.

Vierailija
Sakarias
Samaa mieltä. Oli aika tyhjentävä vastaus sinänsä. "Naisen euro" - myytin aikaansaamiseksi oli käsittääkseni verrattu eri alojen palkkoja ja tämähän on selvää etteivät palkat ole samansuuruiset.



Väittäisin että alojen sukupuolipainotteisuus on ajan myötä johtanut alojen välisiin palkkaeroihin. Nais- ja miesvaltaisten ammattiliittojen edustajat eivät ole neuvottelupöydässä samalla viivalla syistä, jotka liittyvät mutkan kautta sukupuoleen. Ja toisaalta kuten varmaankin joku naistutkija sanoisi, "työn tuottavuuteen" vetoamisessa on juuri kyse patriarkaalisten perinteiden ylläpidosta. Mitä se tuottavuus on? Saako laskuesimerkkejä? Väistämättä laskuesimerkkeihin tulee mukaan piilevää yhteismitattomien asioiden arvottamista, jossa on tietty näkökulma.

Kun otsikossa viitataan älykkyysosamäärään, niin on hyvä muistaa että naisten ja miesten kognitiivisessa suorituskyvyssä on osa-aluekohtaisia eroja. Miehillä on hivenen sukupuolen tuomaa etumatkaa kuviopäättelytesteihin.

Mitä teknisten alojen vaatimaan "parempaan ajatteluun" tulee, niin itse ainakin näen humanistiset alat vähän kuin suunnannäyttäjinä; siellä tutkitaan, mihin tulee pyrkiä, ja sitten teknisten alojen ihmiset tutkivat että miten sinne päästään. Olen btw itse teknisellä alalla (ettei puolueelliseksi väitetä).

Vierailija
Pahanilmanlintu
Väittäisin että alojen sukupuolipainotteisuus on ajan myötä johtanut alojen välisiin palkkaeroihin.



Alojen väliset palkkaerot johtuvat siitä, että toisilla aloilla tehdään se raha, joka sitten jaetaan toisille aloille käytettäväksi. Naiset itse hakeutuvat aloille joilla palkka maksetaan verorahoista, ja joilla riskit ja vastuut ovat vähäisempiä. Julkisen sektorin "siistit sisätyöt" ovat jokseenkin naisvaltaisia. Tässä ei voida syyttää ketään muuta kuin naisia itseään. Kuten jo aiemmin totesin, riskien ja vastuun välttely ei tulotasoa nosta.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26898
Liittynyt16.3.2005

Eikö se naisen euro ollut pikemminkin jotaun 97 senttiä tai sinnepäin, jos tarkastellaan samaa työtä ja huomioidaan työn tuottavuus työnantajalle.

Pahanilmanlintu

Väittäisin että alojen sukupuolipainotteisuus on ajan myötä johtanut alojen välisiin palkkaeroihin. Nais- ja miesvaltaisten ammattiliittojen edustajat eivät ole neuvottelupöydässä samalla viivalla syistä, jotka liittyvät mutkan kautta sukupuoleen. Ja toisaalta kuten varmaankin joku naistutkija sanoisi, "työn tuottavuuteen" vetoamisessa on juuri kyse patriarkaalisten perinteiden ylläpidosta. Mitä se tuottavuus on?



Työn tuottavuus on se keskeinen ongelma "naisten töiden" arvostuksessa. Ne ovat yleensä töitä, joiden tuotto ei näy selvästi osoitettavana summana jonkin firman tai laitoksen kirjanpidossa. Terveydenhoidon ja lasten koulutuksen alasajo näkyy selvänä säästönä kuntien budjeteissa, mutta kustannukset eivät näy missään niin, että ne voisi yhdistää aikaisempiin säästötoimiin. Toisaalta sitten jonkin teollisuuslaitoksen yksikön tuotto ja myynti on hyvin selvästi osoitettavissa. Usein vieläpä työntekijäkohtaisesti. Sitä voi aivan eri äänenpainolla vaatia palkkaa, kun voi näyttää että "Tuotin firmalle kymmenen tonnia mutta sain palkkaa vain kaksi" kuin että kunnanjohtaja esittelee innoissaan "Potkittiin teistä viime vuonna puolet pois, ja kunnan menot pienenivät sadalla tonnilla. Tänä vuonna potkitaan taas puolet, ja säästetään 50 tonnia. Yrittäkääpä nyt joustaa hieman, niin saadaan hommat hoidettua."

Väistämättä laskuesimerkkeihin tulee mukaan piilevää yhteismitattomien asioiden arvottamista, jossa on tietty näkökulma.



Ongelma on siinä, että erilaisten pitkäjänteisten ja inhimillisten näkökulmien huomiointi kiistattomalla tavalla euromääräisissä laskelmissa on mahdotonta. Ne jätetään tylysti pois, kun yhdelläkään päättäjällä ei ole selkärankaa vaatia oikeudenmukaisuutta, ja ajetaan yhteiskunta silkkaa piittaamattomuutta ja ahneutta vaikeuksiin.

Mitä teknisten alojen vaatimaan "parempaan ajatteluun" tulee, niin itse ainakin näen humanistiset alat vähän kuin suunnannäyttäjinä; siellä tutkitaan, mihin tulee pyrkiä, ja sitten teknisten alojen ihmiset tutkivat että miten sinne päästään. Olen btw itse teknisellä alalla (ettei puolueelliseksi väitetä).



Kyllä se menee tässä maailmassa niin, että talousketkut määrittelevät mikä on arvokasta ja mihin pyritään. Sitähän on tietysti rikkaimpien talousketkujen omaisuuden arvonnousu, muu on vihervasemmistolaisten, ituhippien ja prekatiaatin haihattelua - senhän nyt sanoo järkikin. Insinöörit sitten suunnittelevat talousketkuille rojua myytäväksi, duunarit tekevät rojut, talousketkut myyvät ja panevat rahat liiveihinsä. Insinöörit ja duunarit saavat vaivoistaan palkakseen lopputilin, koska vinkuintialaiset insinöörit ja duunarit tekevät hommat ilmaiseksi. Humanistit jauhavat omiaan toivoen ettei joku talousketkuministeri saa päähänsä lakkauttaa koko oppialan rahoitusta, kun pelikavereiden golfkenttääkin pitäisi laajentaa.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007
SAMAEL
Pahanilmanlintu
Väittäisin että alojen sukupuolipainotteisuus on ajan myötä johtanut alojen välisiin palkkaeroihin.



Alojen väliset palkkaerot johtuvat siitä, että toisilla aloilla tehdään se raha, joka sitten jaetaan toisille aloille käytettäväksi. Naiset itse hakeutuvat aloille joilla palkka maksetaan verorahoista, ja joilla riskit ja vastuut ovat vähäisempiä. Julkisen sektorin "siistit sisätyöt" ovat jokseenkin naisvaltaisia. Tässä ei voida syyttää ketään muuta kuin naisia itseään. Kuten jo aiemmin totesin, riskien ja vastuun välttely ei tulotasoa nosta.



Eip taida sairaanhoitajan työ olla erityisen siistiä, mutta totta se että miehet toimivat aloilla joissa voidaan määritellä työn tuottavuus paremmin rahassa ja siitä seuraava tuloskannuste ohjaa myös palkkan määräytymistä.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat