Onko hikarit aina fiksumpia kuin laiskemmat?

Seuraa 
Viestejä1918
Liittynyt11.3.2008

En lue itseäni kovinkaan hyväksi ulkoa opettelijaksi vaan katson oppivani paremmin ymmärtämisen kautta, siltikään en tarkoita että olisin älykkäämpi kuin ihmiset keskimäärin.

Havainnoituani elävää elämää olen tullut seuraaviin johtopäätöksiin.

1)Jotkin tehtävät ovat sellaisia ettei niiden tehokas suorittaminen vaadi niinkään älykkyyttä ja luovuutta kuin aluksi asian ulkoa opettelua ja sen jälkeen sen toteuttamista apinan raivolla.

Esimerkki:Jotkin duunariammateista ovat edellä kuvatunlaisia kuten keräily kylmävarastossa jota olen tehnyt. Minua suorastaan vitutti suunnattomasti kun monet kokeneemmat armeijan käyneet pääsivät parempiin työsuorituksiin koska puskivat eteenpäin keräilykoneen kanssa apinanraivolla, mitä voisi kutsua armeijan käyneitä loukkaamattta hyväksi työmoraaliksi ja keskittymiskyvyksi. Päästäkseni edes jonkilaisiin suorituksiin jätin kahvitauot pitämättä ja en käynyt kusella koko vuoron aikana. Ajoin keräilykonetta niin hitaasti että koneneet konkarit ohittivat minut elleivät lukeneet lehteä kahvitauolla, varovaisesta ajotyylistäni huomauteltiin: "Täysiä vaan, kyllä se lava kaatuessaan sitten ilmoittaa pinositko laatikot huonosti!" Työ jota tein on yksitoikkoista ja uskon että muutaman kuukauden täysipäiväisen työnteon jälkeen sen osaa silmät kiinni unissaan vasemmalla kädellä.

2) Uuuden pääasiassa henkisen työnopettelussa, mikäli puuduttava toimistotyö voidaan määritellä henkiseksi työksi, oppii nopeiten luovat ihmiset. Se ei johda välttämättä siihen että luovat ihmiset olisivat aina parempia keskittymään pitkäkestoisesti ja siten parempia investointeja työnantajalle.

Esimerkki: Uudessa opettelussa selvisin mielestäni luovuudessa paremmin kuin "hikari" joka saavutti parhaimpia arvosanoja luokassa. Holhoava opettaja kysyi lopuksi kaikilta oppilailta erikseen: "Saitko sinä tämän valmiiksi" Kiltti hikari tyttö, joka ei koskaan kiroillut ja jännitti esiintymistä" Ei voinut valehdella vaan oli hiljaa opettajan toistaessa kysymyksen kolmisen kertaa, mentäessä uuteen asiaan hän jäi etsimään virhettä tehtävästä jonka olin suorittanut ensimmäisten joukossa.

-

Kommentit (3)

Ateisti Kakkonen
Seuraa 
Viestejä1918
Liittynyt11.3.2008

En väitä etteikö hikareiden kannttaisi olla ahkeria, mutta tarkoitan sitä että joillakin hyvällä opiskelumotivaatiolla varustetuilla henkilöillä voi olla kallis asunto jonka vuokra tulee maksaa, ja se onnistuu työn teolla mikä taas vähentää henkiseen työhön käytettyä aikaa ja kaventaa mahdollisuuksia kehittää henkisen työn oppimisvalmiuksia.

-

Vierailija

Näin se ainakin lukiossa ompi, että luovuudella tai älyllä et tee mitään verratessa taitoon nussia pilkkua ja tehdä tarkasti kuten sanotaan.
Vaikka et ymmärtäisi asiasta hölkäsen pöläystä, ulkomuistista heittämällä pärjää kokeissa erittäin hyvin.

Joskus aina ihmettelee että mikä järki moisessa on, mutta pitänee ootella että pääsee yliopistoon jos sielä asiat toisin olisivat.

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Mielestäni se että menestyy jossain koulussa, vaikka lukiossa, ei tarkoita että olisi mitenkään älykäs tai lahjakas. Siellä tosiaan pärjää yksinkertaisesti lukemalla, opettelemalla ulkoa, tekemällä töitä. Se on ihan hienoa jos joku pystyy sellaiseen, en yhtään halveksu sellaista. Itsehän en jaksa opetella ulkoa mitään, olen totaalisen väsynyt lukemiseen ja ulkoa opetteluun. En ole kovin ahkera sillä tavalla siis. Mutta älykkyyttä ja todellista kykyä osoittaa se että pääsee hyvin arvosanoin läpi todella vähäisellä vaivannäöllä. Arvostaisin sellaista enemmän, vaikkei se ahkeruus tietenkään yhtään hullumpi ominaisuus ole. Ihanteellisinta olisi jos olisi sekä älykäs että ahkera. Minua vähän huvitti kun kaikki koulumme hikarit pingot jotka vaan lukee ja lukee, panostaa opiskeluun tosissaan, opettelee asiat ulkoa jne, eivät loppujen lopuksi pärjänneetkään pitkän matikan kirjoituksissa niin hyvin. Varsinkin matematiikassa tärkeää on ymmärtää eikä vain opetella robottimaisesti ulkoa laskutapoja. Juuri nuo tyypit saa niistä tehtävistä vajaat pisteet, kun osaavat lähteä laskemaan tehtävää johonkin asti mutta sitten ei osaakaan loppuun, muisti pettää tai jotain, "mites tämä nyt laskettiinkaan, pitikö derivoida vai siirtää termejä, äh, en muista". Jos ymmärtää mitä tekee, osaa kyllä laskea loppuun asti tai ei ollenkaan. Noin niinkun kärjistettynä, tälläinen käsitys minulle on jäänyt. Esimerkiksi itse en tehnyt läksyjä oikeastaan ollenkaan matematiikassa. Laiminlöin koko opetuksen. Silti tuli varsin monta kymppiä ja ysiä, kirjoituksista laudatur. Eihän se matematiikka lukiossa mitään vaikeaa olekaan, mutta sitä suuremmalla syyllä tilanne on hassu. Olisi kuvitellut että ne jotka sitten panostivat täysillä, olisivat myös pärjänneet vähintään yhtä hyvin, mutta kun ei. Muissa aineissa tuo ahkeruus sitten kyllä palkitsee enemmän. Esimerkiksi kielissä, sanavaraston kartuttaminen ei vaadi kummoistakaan älykkyyttä, ainoastaan muistia ja kovaa ulkoa opettelua, eli työtä. Muissa aineissahan minä en sitten pärjännytkään niin hyvin.

くそっ!

Uusimmat

Suosituimmat