Paluu purjelaivoihin

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Palatkaamme takaisin purjelaivoihin. Niin rahti- kuin ihmiskuljetuksissakin sekä kalastuksessa. Päästöt laskevat huomattavia määriä ja meretkin puhdistuvat. Itse olen miettinyt purjelaivan rakentamista hieman pidempään, mutta vasta lähiviikkojen aikana mieleeni on tullut mahdollisesti aloittaa tulevaisuudessa hedelmien, mausteiden ym. rahtaaminen ulkomailta. Täältä taitaakin löytyä aloittamani ketju purjelaivan rakennuksesta Uskon kuitenkin, että tulen mieluumin ostamaan jonkun. Toivottavasti Suomesta löytyy muitakin, jotka tahtovat aloittaa rahtaamisen purjelaivoilla.

Ja nyt sitten keskustelua puolesta ja vastaan. Hyödyt ja haitat esille.

edit: Ja ne keulassa olevat leijat ovat varmaan tyhjää parempia. Onko sellaisella virityksellä mahdollista kuljettaa laivaa tehokkaammin kuin perinteisillä purjeilla? Äkkiseltään tuntuu aika mahdottomalta, mutta onhan se toki korkealla. Saako sellaisen pinta-alaa kasvatettua niin paljon, että se on tehokkaampi kuin perinteiset purjeet? Jos ei niin ehdottomasti takaisin perinteisiin purjelaivoihin.

Kommentit (15)

Vierailija

Tällä hetkellä leijapurjeilla päästään valtamerillä noin 20-30% polttoaineen säästöön juurikaan nopeudesta tinkimättä ja tavoitteena on lähivuosina 50% polttoainesäästö. Ensimmäisiä tämäntyyppisiä siis MS. Beluga:

Vierailija
Snaut
Tällä hetkellä leijapurjeilla päästään valtamerillä noin 20-30% polttoaineen säästöön juurikaan nopeudesta tinkimättä ja tavoitteena on lähivuosina 50% polttoainesäästö. Ensimmäisiä tämäntyyppisiä siis MS. Beluga:


Onko esim. 99% energian säästö mahdollinen?

Vierailija

Joku 99% energiansäätö ei varmasti tämän tyyppisellä ratkaisulla ikinä toteudu. Mutta tuo 50% polttoaineen säästö on jo aivan valtaisa kun vielä huomioidaan, että lastikapasiteetistä ja nopeudesta ei juurikaan tarvitse tinkiä.

Vierailija
Snaut
Joku 99% energiansäätö ei varmasti tämän tyyppisellä ratkaisulla ikinä toteudu. Mutta tuo 50% polttoaineen säästö on jo aivan valtaisa kun vielä huomioidaan, että lastikapasiteetistä ja nopeudesta ei juurikaan tarvitse tinkiä.

On todellakin valtava, ja eikös tuota ole mahdollista käyttää missä vain rahtilaivoissa? Miksi kaikissa laivoissa ei ole tällaista, jos sillä säästää selvästi kustannuksissakin? Luulisi, että pian on joka aluksessa..

Itse tulen kuitenkin ostamaan purjelaivan, jos vaan saan kerättyä tarpeeksi pääomaa ennen lainan ottamista. Ympäristöystävällisin ratkaisu. Entäs jos tuollaisen leijapurjeen kiinnittää purjelaivaan?

vihertaapero
Seuraa 
Viestejä6081
Liittynyt7.3.2006

99% energiansäästö ei liene kovinkaan heti mahdollista sillä jo laivan teko itsessään syö melkoisesti energiaa, tehtiinpä se mistä tahansa. Laivan liikuttelussa voidaan hyödyntää merivirtoja, tuulta, jopa aurinkoenergiaa mutta tuolloin kustannustehokkuus kärsii sillä rahdin jäähdytys yms. seikat syövät energiaa ja asiakkaat haluavat tuotteensa ennen pilaantumista tai alle puolen vuoden odottelun kun nyt matsku tulee parissa viikossa käytännössä mistä tahansa. Lisäksi ahtaammissa paikoissa (satamat, kanavat, kanaalit jne) on pakko ajella ropelaattoreita pyöritellen ja tässä ainoa vaihtoehto ovat fossiiliset polttoaineet ellei ydinvoimaa oteta laskuihin.

Konsta: ...joten jäähdytysvesi on varmasti erittäin korkeaktiivista.
Brainwashed: En tosiaankaan pidä itseäni minään asiantuntijana...

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10637
Liittynyt16.3.2005

Lainaus:
"Joku 99% energiansäätö ei varmasti tämän tyyppisellä ratkaisulla ikinä toteudu. Mutta tuo 50% polttoaineen säästö on jo aivan valtaisa kun vielä huomioidaan, että lastikapasiteetistä ja nopeudesta ei juurikaan tarvitse tinkiä."

Jos sammuttisi kaikki koneet ja radiot ja kännykät ja tutkat ja mikroaaltouunit ja mitä niitä nyt on, niin luulisi, että ei tuossa mitään energiaa kuluisi tuulivoiman lsäksi. Tietysti ruori pitäisi kytkeä mekaanisesti peräsimeen.

Ei muuten ollut radioita Affenamaalaisen Eriksonin purjelaivoilla. Sen verran saita oli johtaja, että mitään ylimääräistä ei mukaan otettu, ja miehistö söi mätää lihaa. Tämä on kuultu ihan oikealta purjelaivan kokilta. Periaatteena Eriksonilla oli, että jos ei miehiä kiinnosta tulla töihin, niin pysykööt maissa (tai oikeastaan saarella). Saarella ei mitään töitä ollut. Suomi oli mukavuuslippumaa 1900-luvun alkupuolella. Kun oli vielä purjelaivakokemus vaatimuksena päällystön koulutuksessa, niin Erikson sai aivan ilmaista työvoimaakin. Ohikulkevilta laivoilta lähetettiin surkeassa tilassa olleille merenkulkuoppilaille ruokaa.

Tuo radioiden puute oli ihan mukava juttu englantilaisille, jotka rahtasivat vehnää Australiasta. Saattoivat lyödä vetoa siitä, milloin lasti saapuu perille. Lasti vaihtoi omistajaa moneenkin kertaan matkan aikana.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Vierailija

Kannattaa lukea kirjoja Kap Horn: kiertämisistä, joka oli usein hirveää purjelaivoilla. Tyvenessä lojumisesta päiväntasaajan helteissä. Viikkojen tai kuukausien kärsiminen noissa olosuhteissa vie purjelaivaromantiikasta hohtoa pois. Eräskin laiva oli kiertänyt Hornia kaksi kuukautta ja kuivaa paikkaa ei ollut laivasta löytynyt.

Vierailija
tietää
Eräskin laiva oli kiertänyt Hornia kaksi kuukautta ja kuivaa paikkaa ei ollut laivasta löytynyt.

Miksi? Satoiko koko ajan ja vuotiko laiva sisätilatkin märiksi?

Vierailija
Lepakko
tietää
Eräskin laiva oli kiertänyt Hornia kaksi kuukautta ja kuivaa paikkaa ei ollut laivasta löytynyt.

Miksi? Satoiko koko ajan ja vuotiko laiva sisätilatkin märiksi?



Sitäkin, mutta pääsyyn luulen olevan isot aallot.

Vierailija
Lepakko
tietää
Eräskin laiva oli kiertänyt Hornia kaksi kuukautta ja kuivaa paikkaa ei ollut laivasta löytynyt.

Miksi? Satoiko koko ajan ja vuotiko laiva sisätilatkin märiksi?

Hirveässä jäätävässä myrskyssä tulee vettä käytännössä kaikkialta. Roiskeina, sateena, rungon läpi ja märissä vaatteissa. Minkäänlaisia kuivausvälineitä ei ollut.

Vierailija
tietää
Kannattaa lukea kirjoja Kap Horn: kiertämisistä, joka oli usein hirveää purjelaivoilla. Tyvenessä lojumisesta päiväntasaajan helteissä. Viikkojen tai kuukausien kärsiminen noissa olosuhteissa vie purjelaivaromantiikasta hohtoa pois. Eräskin laiva oli kiertänyt Hornia kaksi kuukautta ja kuivaa paikkaa ei ollut laivasta löytynyt.

Olin unohtanut Cape Hornin.. Löysin Youtubesta mustavalkoisen dokumentin siitä: http://www.youtube.com/watch?v=ufNzunuXMCc

Vierailija
aleksialeksi
Ja nyt sitten keskustelua puolesta ja vastaan. Hyödyt ja haitat esille.

edit: Ja ne keulassa olevat leijat ovat varmaan tyhjää parempia. Onko sellaisella virityksellä mahdollista kuljettaa laivaa tehokkaammin kuin perinteisillä purjeilla? Äkkiseltään tuntuu aika mahdottomalta, mutta onhan se toki korkealla. Saako sellaisen pinta-alaa kasvatettua niin paljon, että se on tehokkaampi kuin perinteiset purjeet? Jos ei niin ehdottomasti takaisin perinteisiin purjelaivoihin.




Yksi sana: Konttilaiva.

Konttien ansiosta rahdin käsittelyn kustannukset romahtivat, perinteinen purjelaiva puolestaan soveltuu aika heikosti konttien käsittelyyn, jolloin pitäisi myös rahdin käsittelyssä palata takaisin perinteisiin menetelmiin. Rahdin käsittely perinteisillä menetelmillä oli kontteihin verrattuna järkyttävän kallista jo 60-luvulla, eikä se ero ole voinut kutistua kun ajattelee miten konttien käsittelyä on kehitetty, ja toisaalta miten palkat ovat nousseet, mikä on tietenkin osaltaan mekanisaation seurausta.

Öljyä tai vastaavia voisi varmaan melko kivuttomasti purjelaivalla siirtääkin, kun rahti siirretään pumpuilla, mutta perinteiset purjelaivat olisivat aika pikkuisia siihen hommaan, ja todennäköisesti rahdista maksettavat palkkiot niin pieniä ettei niillä kertakaikkiaan elätetä minkäänlaista miehistöä, jota perinteinen purjelaiva kuitenkin vaatii aika paljonkin, ellei hommaa voida edes hieman modernisoida, ja sittenkin veikkaisin että vanhat purjelaivat ovat kertakaikkiaan liian pieniä nykyisiä taksoja ajatellen.

Hieman veikkaan että olisi vaikeaa tehdä puusta tarpeeksi isoa laivaa että sillä kannattaisi lähteä yhtään mihinkään, eli todennäköisesti olisi paras lähteä liikkeelle rungosta joka on jo valmiiksi tarpeeksi suuri.

Mutta teetpä niin tai näin ongelmaksi jää vähintäänkin se, että rahtilaivassa kansitilaa tarvitaan viimeistään satamassa, konttilaivoissa sekin on lastattu täyteen. Eli jostain pitäisi keksiä sellainen paikka niille mastoille ettei niistä ole haittaa laivan normaalille toiminnalle.

Ja sitten on vielä se näkyvyys. Kaikesta huipputekniikasta huolimatta väittäisin että vielä nykyäänkin olisi hyväksi jos miehistö näkee ympärilleen.

Vierailija
JaskaJuuso
ei ennenkään ollut pakko olla moottoreita tai ropeleita, nykyaika ne "pakot" laiskuuden vuoksi toi.



Ei se nyt ihan noinkaan.

Soutuveneen tai jollan kanssa varmaan pärjääkin ilman moottoreita, mutta entäs kun pitäisi ohjata iso tankkeri tai konttilaiva väylään joka ei ole paljon laivaa suurempi? Yritäpä siinä sitten luovia kun tilaa ei tahdo riittää edes moottoreilla ajoon. Vai pitäisikö odotella merellä niin kauan että tuulee piirulleen oikeasta suunnasta, ettei vaan sivutuuli pääse puskemaan pois väylältä?

Tietysti on ne hinaajat, mutta vähän veikkaan että olisi hyväksi jos laivalla itselläänkin olisi edes jonkinlaiset keinot avustaa hommassa. Varmaa on ainakin se, että tyynellä ei hinaajistakaan ole apua, ei ainakaan jos sellainen pääsee yllättämään avomerellä.

Eikä laivojen kokokaan ole ainoa mikä on vuosisatojen kuluessa muuttunut, nykyään satamissa on myös paljon enemmän liikettä. Purjelaiva vaatii tilaa ympärilleen, nykyaikaisiin mittasuhteisiin paisutettu purjelaiva vaatisi sitäkin enemmän tilaa, tilaa jota ei nykysatamista löydy.

Ja mikäli ei halua kiertää koko Afrikkaa päästäkseen Aasiaan, niin laivalla pitäisi kyetä liikkumaan myös kanavissa.

Tuulivoima on varmastikin hyvä keino säästää polttoainetta laivoilla, mutta jos ehdotuksena on pudottaa moottorit kokonaan pois, niin sitten mennään jo älyttömyyksien puolelle.

Uusimmat

Suosituimmat