Energia on suurin haasteemme

Seuraa 
Viestejä62
Liittynyt16.3.2008

Ilmastonmuutos ei ole ihmiskunnan kohtalonkysymys vaan energia ja väestönkasvu. Nämä asiat tulevat ratkaisemaan tulevaisuuden suunnan riippumatta siitä, johtuuko ilmastonmuutos ihmisestä tai ei. Tässä mielessä kiistely ilmastomuutoksen syistä haaskaa aikaa ja kohdistaa huomion väärään suuntaan.

Energian saatavuuden ja hinnan merkitystä on lähes mahdotonta yliarvioida, koska se vaikuttaa suoraan ja välillisesti kaikkien tuotteiden hintaan. Energian hinnan pienikin nousu moninkertaistuu tuotantoketjuissa, koska energiaa tarvitaan kaikissa tuotannon, varastoinnin ja kuljetusten vaiheissa, kuten asuntojen, lääkkeiden, elintarvikkeiden tai puhtaan veden tuotannossa.

Ilman halpaa energiaa yhteiskuntamme ja ympäristömme näivettyy väestönkasvun alle, siksi myös väestönkasvua on pakko hillitä kytkemällä se muun muassa tuleviin ilmastosopimuksiin.

Voimme rakentaa ihmiskunnalle tasapuolisen aineellisen elintason ja samalla säilyttää luonnon kauneuden, monimuotoisuuden sekä maailmanrauhan ainoastaan edullisen ja kestävän energian avulla. Sekään ei tietysti tätä takaa, mutta toisen vaihtoehdon masentava lopputulos on kuitenkin varma. Ainoastaan edullisen energian avulla meillä on varaa puhtaaseen luontoon ja ruokaan. Halvan energian avulla insinööri tekee ihmeitä – muuttaa meriveden juomavedeksi tai vaikka säätää ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden sopivaksi.

Suurin ongelma näyttää kuitenkin olevan kestävän energialähteen tunnistaminen ja rajallisten kehitysresurssien panostaminen oikeisiin kohteisiin. Jälkikäteen oikeat asiat on yleensä helppo tunnistaa, mutta se voidaan tehdä myös etukäteen.

Voimme esimerkiksi jälkiviisaana todeta, että ne firmat, jotka 10–20 vuotta sitten panostivat kuvaputkien ja valokuvausfilmien kehittämiseen, hukkasivat rahansa. Nämä rahat olisi kannattanut panostaa LCD-monitorien ja digitaalikameroiden kehittämiseen.

Viisaat firmat tunnistivat oikeat kehityskohteet eri vaihtoehtojen kehityspotentiaalin perusteella. Kuvaputket ja filmit olivat kypsää tekniikkaa, joiden kehityspotentiaali oli käytetty loppuun. Sen sijaan LCD-monitoreissa ja digisensoreissa oli nähtävissä suunnaton kehityspotentiaali mm. pienen koon ja tarkkuuden suhteen.

Samanlainen tilanne on nyt nähtävissä tuuli- ja bioenergian kohdalla. Tuulimyllyt ja peltoviljely ovat jo aika lailla kypsää tekniikkaa. Sen sijaan aurinkoenergiassa on nähtävissä suunnaton kehityspotentiaali. Sen energiatiheys on sata kertaa suurempi kuin aurinkoenergian sekundäärisissä lähteissä kuten tuuli- ja bioenergiassa.

Lisäksi aurinkoenergiaa voidaan kerätä autiomaissa tai vaikka rakennusten katoilla, jolloin luonnon omia hiilinieluja kuten sademetsiä ei tukita ja raiskata. Aurinkoenergiaa on tarjolla jopa Suomessa 115 MW neliökilometrille vaakatasoon mitattuna ilman kennojen suuntausta – kesällä enemmän ja talvella sitten vähemmän.

Ympäri Suomea on rakennettu noin sata tuulimyllyä, joiden teoreettinen teho on 110 MW. Tosiasiassa niistä saatiin valtakunnanverkkoon keskimäärin vain 22 MW vuoden 2006 VTT:n tilastojen mukaan. Rahaa tähän huviin on tärvätty valtion tuen muodossa 120 miljoonaa euroa sekä tuulivoimalayhtiöiden rahoja 200 miljoonaa euroa, eli yhteensä 320 miljoonaa euroa.

Ikävä kyllä tuulivoiman todellisia investointi- ja käyttökuluja piilotellaan paremmin kuin vaalirahoitusta. Massiivisesta tuesta ja kalliimmalla myydystä sähköstä huolimatta tuulivoimayhtiöt tekevät nollatulosta.

Rakenteilla olevan Porin Prosessivoiman biopolttolaitoksen todellinen teho on 65 MW sähköä, 140 MW höyryä ja 70 MW kaukolämpöä. Eli yhteensä 275 MW aina kun tarvitaan, eikä silloin kun sattuu tuulemaan. Tämä voimala maksaa vain 140 miljoonaa euroa, eikä tarvitse valtion tukea ja samalla jätteistä päästään eroon.

Näiden lukujen valossa tuulimyllyt vaikuttavat rahanpolttolaitoksilta. Tietysti asia ei ole ihan näin yksinkertainen vaan tarvitsemme lisää tositietoa myös muista koko elinkaaren aikaisista kuluista. Selvityksissä tulee ottaa huomioon mm. varavoiman todelliset kustannukset, käyttökulut, sähkön siirtomaksujen subventiot ja lähiseutujen kiinteistöjen arvon lasku. Kuten myös tosiasia, että todellisuudessa tarvitsemme viisi kappaletta kolmen megawatin myllyä jos haluamme tuulivoimaa 3 megawattia. Lisäksi maiseman pilaamisellekin tulee määrittää oikea hinta kuten rauhoitetun eläimen tappamiselle.

Aurinko on suurin potentiaalinen puhtaan energian lähde. Siksi meidän kannattaa kehittää erilaisten aurinkokennojen hyötysuhteita sekä valmistusteknologiaa, kuten myös energian varastointi, kuljetus- ja käyttöteknologiaa. Aurinkoenergiaa voidaan varastoida kemiallisessa muodossa esimerkiksi vetynä tai sokereina, samaan tapaan kuin energia on tallessa öljyssä, kivihiilessä ja akuissa. Edullisin menetelmä tulee selvittää huolellisen vertailun pohjalta.

Kehitys- ja tutkimustyötä on siis paljon edessä ja aika on vähissä. Tässä tilanteessa olisi sääli, jos rajallisia resurssejamme ja verorahojamme haaskataan sellaisen teknologian tukemiseen, jolla ei ole edes valoa näkyvissä tunnelin päässä. Ei riitä, että näytämme vihreiltä vaan meidän tulee myös tehdä oikeita asioita.

Tarvitsemme vihreitä idealisteja, jotka tekevät epäkohdat näkyviksi; viisaita poliitikkoja, jotka säätävät järkeviä pelisääntöjä ja reaalivihreitä insinöörejä, jotka ratkaisevat ongelmat.

Antti Roine, Ulvila 19.5.2008

Kommentit (14)

Vierailija

Hyviä näkemyksiä osaksi on...
Antti Roine.

Kannatan, että uskaltaa kirjoittaa omalla nimellään.

Mutta..

Aurinkohan on juuri noussut vähän yli horisontin..talven jäljiltä.
näillä leveysasteilla....
Kaamosta ja kylmintä piisaa, kun täällä tarvitaan eniten energiaa...siis Suomessa.

Globaalisti; voimaloita..siis aurinko sellaisia, päiväntasaajan lähistölle..

Kirjoituksianne olen seurannut useilta alueilta...

Viivytystaistelua käydään.

Mutta ei kauan;

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article109801.ece

Yhteistyöterveisin;

Antero Rantanen

Vierailija
Boysen
Paremmissa digikameroissa on teräksisiä osia. Niiden valmistaminen vie tautisesti sähköä.

Mutta huonommat kamerat hajoavat ja joudutaan tekemään uusia. Itse valitsen mieluummin hyvän kameran piittaamatta siitä, onko sen valmistuksessa käytetty tautisesti sähköä.

Vierailija
anteror
Hyviä näkemyksiä osaksi on...
Antti Roine.
Kannatan, että uskaltaa kirjoittaa omalla nimellään.
Mutta..
Aurinkohan on juuri noussut vähän yli horisontin..talven jäljiltä.
näillä leveysasteilla....
Kaamosta ja kylmintä piisaa, kun täällä tarvitaan eniten energiaa...siis Suomessa.
Globaalisti; voimaloita..siis aurinko sellaisia, päiväntasaajan lähistölle..

Kirjoituksianne olen seurannut useilta alueilta...
Viivytystaistelua käydään.
Mutta ei kauan;
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article109801.ece
Yhteistyöterveisin;
Antero Rantanen




EU:lla on useita koko talousaluetta kattavia suunnitelmia energiantuotannon osalta. Laaja aurinkoenergiaprojekti on yksi näistä Saharaan sijoitettavaksi suunniteltuine peilijärjestelmineen. Toinen nopeammin toteutuva hanke on yhteinen mantereen kattava siirtoverkko, joka komission arvion mukaan stabiloisi energiantuotannon ja käytön järjestelmää.
En osaa arvioida, miten nopeasti auringon säteilyenergia tosiasiassa voidaan muuttaa keskeiseksi sähkön tuottajaksi. Ei varmaankaan kovin pian. Toistaiseksi painiskellaan tätä kautta saadun energian varastoimiseen liittyvien ongelmien kanssa (akkuteknikka, etenkin litium-akut, Redox-Flow-paristot ja jopa paineilmajärjestemät).
Roineen kanssa on helppo olla samaa mieltä siitä, että ilmasto ei ole tärkein tulevaisuuden ongelma. Strateginen tehtävä tällä hetkellä olisi suuntautua yleensäkin sähkön monipuoliseen hyödyntämiseen kaikessa energiankäytössä. Ydinvoimaa on joka tapauksessa käytettävissä ja silläkin lohkolla teknologia kehittyy. Torium tekee tuloaan "polttoaineeksi".
Muutosaikataulun osalta olisin kuitenkin hyvin varovainen. Energia on yhteiskuntien toimintojen peruselementti. Siihen puuttuminen panee välittömästi liikkeelle elämisen ehtoihin radikaalisti vaikuttavia prosesseja.
Tästä havainnollisin esimerkki on biopolttoaineisiin liittyvä buumi. Se lähti etenemään N. Sternin raporttia (syksyllä 2006) seuranneiden lukuisten kansainvälisten päättäjäseminaarien jälkeen lähes kaoottisen kilpajuoksun merkeissä. Seurasi elintarvikkeisiin ja fossiilisisiin polttoaineisiin kohdistuvan keinottelun kautta hintojen nousukierre kaikkine seurauksineen. Prosessi jatkuu poliittisten turbulenssien saattelemana.

Maltti ja hallitut liikkeet ovat nyt sananmukaisesti kullanarvoisia resursseja. Tarvitaan hyvin tasapainoitettu ja realistinen energiastrategia. Se on tietenkin sidoksissa aikaresurssiin, jonka merkitystä Roineen kirjoitus painottaa.

Ans kattoo, mitä Suomen kylmänsinivihreä hallitus meille syksyllä esittää.

Antti Roine
Seuraa 
Viestejä62
Liittynyt16.3.2008

Hei Antero,

Kiitokset kommenteista.

Minusta sellaisessa yhteiskunnassa, yrityksessä tai uskonnossa missä pitää piiloutua nimimerkin taakse on jotakin vikaa. Rakentava kritiikki vie kehitystä ja uusia ideoita eteenpäin, sellainen ideologia tai tekniikka joka ei kestä positiivista huumoria on heikko. Vinoilua on turhan helppo heitellä nimimerkin takaa.

Aurinkoenergian kehittämiseen kuuluu myös sen varastointi ja kuljetusmenetelmien kehittäminen. Vaihtoehtoja on monia kuten, vety, sokeri, sinkki, akut, paineilma, suprajohteet, jne. jne.

Olen yrittänyt lobata aurinkoenergian puolesta, koska siinä on eniten potentiaalia jos vertaa peltoviljelyyn tai tuulienergiaan. Aurinkoenergiasta voi saada muutamassa tunnissa talteen saman määrän energiaa mitä peltoviljelyssä kerätään koko vuosi.

Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää myös monenlaisilla lämpöpumpuilla. Pumppujen hyötysuhteissa on vielä paljon kehittämisen varaa, siksi valtion tulisi tukea esim verohelpotusten muodossa hyötysuhteiltaan hyvien ja halpojen pumppujen käyttöä ja kehittämistä.

Jatketaan lobbaamista

Antti

anteror
Hyviä näkemyksiä osaksi on...
Antti Roine.

Kannatan, että uskaltaa kirjoittaa omalla nimellään.

Mutta..

Aurinkohan on juuri noussut vähän yli horisontin..talven jäljiltä.
näillä leveysasteilla....
Kaamosta ja kylmintä piisaa, kun täällä tarvitaan eniten energiaa...siis Suomessa.

Globaalisti; voimaloita..siis aurinko sellaisia, päiväntasaajan lähistölle..

Kirjoituksianne olen seurannut useilta alueilta...

Viivytystaistelua käydään.

Mutta ei kauan;

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article109801.ece

Yhteistyöterveisin;

Antero Rantanen

Vierailija

Voin ainakin osittain yhtyä A. Roineen ajatukseen, että ilmastonmuutos ei ole ihmiskunnan kohtalonkysymys vaan energia ja väestönkasvu.

Asiaan liittyen voisi todeta, että tässä mennellä viikolla julkaistiin Suomssa ensi kerran kunnittainen sähkönkäytön tilasto, josta näkee, että Luodon kunta tulee toimeen 4,7 MWh/asukas ja Kaskisissa sama luku on 590 MWh/asukas ja seuraavalla, Jämsänkoskellakin 253 MWh/asukas. Noin ylipäätänsä pienin kulutuksellisia kuntia ovat pienet kunnat, ja yli 20.000 asukkaan kunnista Kangasalalla tuo luku on 7,44/MWh/asukas ja esimerkiksi Helsingillä 7, 95 MWh/asukas. Tilaston mukaan urbaanit kaukolämmittäjä kunnat ovat listan kärjessä asumisen sähköpihiydessä, mutta tuo etu menetetään palvelujen suuressa sähkönkulutuksessa.

Tilasto on mielestäni aika oiva osoitus siitä, että vaikka paljon vakuutellaan suurten keskusten energiatehokkuudesta, niin tämän julkistetun tilaston valossa se on enemmän urbaani legenda kuin tosiasia. Pienten kuntien paremmus nousisi vielä selvemmin esille, jos tilastoihin laitettaisiin sähkönkulutuksen lisäksi kaukolämmön kulutus. Tilasto on siinä mielessä myös aika kuvaava, että kun puhutaan kansakuntien ekologisesta jalanjäljestä, niin meillä tuon jalanjäljen tekee suureksi muutama suurikulutuksellinen kunta. Suomen jalanjäljen keskiarvo on sähkönkulutuksessa 16,48 MWh/asukas, mutta mediaani kunnalla 9,83 MWh/asukas.

Mitä sitten tulee tuohon kehitys- ja tutkimustyöhön, niin meillä tutkitaan hävyttömän vähän esimerkiksi lämpöpumppuja vaikkapa verrattuna Ruotsiin. Tässä ei ymmärtääkseni ole kuitenkaan kysymys siitä, etteikö tutkijat haluaisi tutkia, vaan siitä, että meidän tutkimusrahoituspolitiikka on yksioikoinen, joka suosii vain keskitettyjä ratkaisuja. Tässä yhtyy energiateollisuuden ja vihreiden ajatukset siitä, että kaiken pitäisi keskittyä suuriin yksiköihin urbaanissa ympäristössä.

Meillä on esimerkiksi erittäin vaikea löytää kunnollisia tutkimuksia esimerkiksi maalämmöstä, joita sen sijaan löytyy Ruotsista melkoisesti. Kyllä näitä meidänkin tutkijat ja insinöörit tekisivät, mutta tahto tutkimus- ja kehitysrahoitukseen puuttuu jostakin ylätasolta. En oikein alleviivaisi insinöörien tai tutkijoiden vihreyttä, sillä riipumatta elämänkatsomuksestaan he kyllä tekevät sitä mitä rengin halutaan tekevän, jos vain puitteet ja rahoitus on kunnossa.

Täytyy toisaalta sanoa, että Suomessa on käsittäkseni aika lupaavasti tutkittu esimerkiksi polttokennoja ja ymmärtääkseni Wärsilällä on jo kokeiluvaiheessa tuollaisia noin 20MW pieniä CHP-laitoksia, joilla voidaan tuottaa lämpöä ja sähköä kuin konsanaan parhaimmilla kaukolämpövoimalaitoksilla. Meillä on siis omasta takaa teknologiaa, joka nostaa haja-asutuksen energiatehokkuuden samalla viivalle suurkaupunkien kanssa ja kenties jopa ohitse.

Tuohon väestön kasvuun en ota sen enempää kantaa kuin sen, että Suomen kokonaisenergiankulutus vastaa noin 450 milj. ihmisen sitä energian kulutusta, joka pitää elintoiminnot yllä, jos lähdetään siitä, että ihmisen päivittäinen energiankulutus on noin 2 kWh. Huomion arvoista on myös se, että maapallon peltopinta-ala ei ole 1900-luvulla kasvanut oikeastaan ollenkaan, vaan kasvavan väestön ruokahuolto globaalisti on saatu aikaa lannoitteilla, joiden tuotanto on hyvin energiaintensiivistä.

Vierailija

Jatkettakoon tuohon edelliseen vielä, että esim. Helsingin kaukolämmön kulutus on 10,5 MWh/asukas. Eli Helsingin sähkön ja kaukolämmönkulutus on yhteensä 18,5 MWh/asukas.

Vierailija

Suomessa saa aurinkoenergiaa noin 900 kWh/m^2/a. Se on 1/3 huippuarvosta maailmalla. Se siis kannattaa muualla paremmin.

Ilmastovyöhykkeet on pakko huomioida kun mietitään energiantarvetta.

Vierailija

Olen täysin pettynyt ja petetty koko ilmastonmuutosjutussa. Pah, mitä helvetin väliä kuinkapaljon yrittää "säästää" luontoa kun Kiina taas puskuttaa taivaalle vaikka mitä paskaa, kymmenkertoisella vauhdilla.

Mmhm, eiks ne veikkailu 9 miljardii ihmistä 2050 >_> se on aika paljon ko nyt on jo ylikansotettu...

Vierailija
Mandix
- - Mmhm, eiks ne veikkailu 9 miljardii ihmistä 2050 >_> se on aika paljon ko nyt on jo ylikansotettu...



Ylikansoitus on pikku juttu. Tässä joutuu vielä kohtaamaan
hyperkansoituksen. Siinä vaiheessa joku saa tulla viemään jalat suustani.

Vierailija

Väestön kasvu tuo mukanaan ruokaongelman, joka tarkoittaa suurempia keinolannoite määriä, jotka on tuotettu energialla. Kun peltopinta-aloja on kaiketi maailmalaajuisesti vaikea kasvattaa, on satojen kasvettava keinolannotteiden avulla.

Suomalaisesta näkökulmasta tilanne näyttää kummalta. Meillä on jo vuosia metsitetty niitä peltoja, jotka syntyivät sodan jälkeen rintamaille. EU:n liittyminen on sitten vielä kiihdyttänyt pienempien peltokappaleiden häviämistä. Laudat ovat tullut monen pientilan ikkunoihin ja pajukot pelloille.

Eilen oli mielenkiintoinen uutinen siitä, että maailman energiajohtajat uskovat keskitettyjen energiaratkaisujen korvautuvan tulevaisuudessa hajautetulla energiantuotannolla http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article110608.ece Tämä poikkeaa aika tavalla Suomessa vallitsevasta linjasta, jossa niin politiikot kuin energiavaikuttajat saarnaavat suurten yksiköiden autuudesta.

Suomi ja suomalaiset ovat historiallisesti menestyneet pitkälti siksi, että suomalainen on ollut sinut oman luontonsa kanssa. Luontoa on osattu hyödyntää ja siellä on osattu elää ja liikkua. Jo pitkään kaikenlainen hajautus on tuntunut olevan johtaville päätöksen tekijöille vastenmielistä ja kaikki haluttaisiin keskittää suuriin yksiköihin suuruuden ekonomian perusteella. Viime vuosien kehitys on oivasti osoittanut, mitä tämä on tarkoittanut tavalliselle kansalaiselle. Suuret yksiköt on lopulta yksityistetty ja jopa myyty ulkolaisille omistajille. Seurauksena on ollut raju kustannustasoa vastaamaton hintojen nousu ja surkea asiakaspalvelu.

Tämä kaikki korostuu erityisesti energia alalla, jossa yhtiöiden liikevoitot alkavat hipoa jo 50% ja samalla koitetaan estää kaikenlaisten vaihtoehtoisten energiantuotantotapojen kehittyminen. Mielestäni on myös käsittämätöntä, että tällä hetkellä yksityinen ihminen saa energia-avustusta öljykattilansa uusimiseen, mutta ei ilmalämpöpumppuun tai vesi-ilmalämpöpumppuun. Muualla maailmassa on jo aika yleistä, että yksityisasunnossa tuotettua sähköä (esim. aurinkopaneleilla, pien CHP-laiteella tms.) voidaan syöttää verkkoon siltä osin, kun sitä ei käytetä itse, mutta meillä jopa politiikot ovat estelemässä tätä maailmanlaajuista suuntausta. Onko syynä itsekkyys, ahneus vai mikä, on minulle tuntematonta, mutta tekniikka asia tekemiselle olisi olemassa - kysymys on vain tahdosta.

Uskon itse järkevään hajautukseen ja siihen, että yksilöillä pitää olla valinnanvapaus. Jos yksilöiden vapaa valinta estetään, ollaan väärällä tiellä. Valtion ei pitäisi esimerkiksi toimia ohjailijana tai joiden teknologioiden suojelijana näissä energia-asioissa, vaan avustuksia pitäisi antaa kaikkiin niihin energiansäästöihin, jotka yksityinen ihminen pystyy osoittamaan.

Uusimmat

Suosituimmat