Tarvitsisin neuvoa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Mistähän saisin oikein ohutta putkea hiusputki-ilmiötä varten? Luonnosta saisin tietenkin lumpeen varsia, ym. kerättyä, mutta esim. muovi olisi käytännöllisempää. Kiitos jo etukäteen.

Kommentit (12)

Vierailija

Voisit kertoa käyttötarkoituksen, kun kristallipallo on korjaamolla tällä hetkellä.

Eikö lääkeruiskutyyppinen teollisuusneula kelpaa, tuossa ei ole edes terävä pää.

Vierailija
mallas
Mistähän saisin oikein ohutta putkea hiusputki-ilmiötä varten? Luonnosta saisin tietenkin lumpeen varsia, ym. kerättyä, mutta esim. muovi olisi käytännöllisempää. Kiitos jo etukäteen.



Borri jo kertoikin että putkea voi ohentaa venyttämällä.
Käytä lasiputkea, kuumenna bunsenpolttimella ja vedä ohueksi.
Naarmuta viilalla rengas putken ympärille ja katkaise sopivan pituiseksi.
Puhalla putken läpi ilmakuplia veteen jos haluat tietää onko se tukossa.
Lasiputken pitää olla erittäin ohut, mikään lääkeruisku ei toimi.
Täältä löytyy yksinkertaiset laskut putken halkaisijalle,
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kapillaari-ilmi%C3%B6

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
fenomenologi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kapillaari-ilmi%C3%B6[/quote]
Onko tuossa jutussa nyt asia selitetty harhaanjohtavasti vai peräti väärin. Tuosta jutusta saa sen käsityksen että neste vuorovaikuttaa sen kiinteän aineen kanssa. Kysehän on kuitenkin vain siitä että rajapinnassa sen nesteen molekyylien väliset voimat vaikuttavat tasossa kun nesteen sisällä ne vaikuttavat tilassa. Toisilla aineilla sidosten tasomainen ryhmitys aiheuttaa suuremmat sidosvoimat ja toisilla aineilla pienemmät kuin tilassa.

Kun vapaan tilavuuden osuus jää tarpeeksi pieneksi suhteessa rajapintaan, syntyy nesteelle kapillaari-ilmiö.

Edit: Jaahas, varmistettuani asiaa lisähaulla on todettava että virallinen näkemys on tässä asiassa näköjään eri linjoilla kun omani (vaihteeksi). Toki niillä seinämän hiukkasillakin joku merkitys on, mutta mielestäni häviävän pieni suhteessa tuohon geometriseen vaikutukseen.

Vierailija

Kiitos vastauksista. Taidan kääntyä luontoäidin puoleen. Tämän pillin tulisi olla siinä 70cm pitkä ja tarvitsisin useamman kuin yhden. luontoäidilläkään ei ole tarjolla optimaalia. Pillin venyttäminen kuulostaa epävoivoiselta yritykseltä saada riittävän ohut, tasalaatuinen(ts. toimiva) ja ehjänä säilyvä 70cm pilli? Toisaalta voisin yrittää tyytyä niihin laseihin..

Vierailija

Kapillaari-ilmiössä seinämän ja nesteen vuorovaikutuksella on merkittävä osuus. Lasiputkessa vesi nousee pintajännityksen voimasta kun taas elohopea laskee. Nestepinta voi siis kaartua ylöspäin jolloin pintajännitys vetää nestettä ylös. Se voi myös kaartua alaspäin, kuten elohopealla, jolloin pintajännitys painaa nestettä alas.

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
korant
Kapillaari-ilmiössä seinämän ja nesteen vuorovaikutuksella on merkittävä osuus. Lasiputkessa vesi nousee pintajännityksen voimasta kun taas elohopea laskee. Nestepinta voi siis kaartua ylöspäin jolloin pintajännitys vetää nestettä ylös. Se voi myös kaartua alaspäin, kuten elohopealla, jolloin pintajännitys painaa nestettä alas.

Tuosta nyt ei ota oikein erkkikään selvää, miten tuo pitää ymmärtää. Ei kait se neste nyt radikaalisti eri tavalla kuitenkaan käyttäydy sen mukaan minkälaisesta aineesta se putki koostuu. Putken seinämä mielestäni vain rajoittaa sen nesteen sisäisiä vuorovaikutuksia, josta aiheutuu se pintajännityksen tuottama "voima", kun neste asettuu optimaalisimpaan mahdolliseen tilaan. Elohopealla tuo optimaalisin vuorovaikutus on sisäisessä vuorovaikutuksessa, siksi se ikäänkuin karttaa muodostamasta pintoja ja siitä syystä pakenee alaspäin. Mitä useammasta paikasta tuosta asiasta lukee, sitä ristiriitaisimpia käsityksiä asiasta saa.

Vierailija

Tuohan on helppo kokeilla. Puhtaalla lasiputkella pintajännitys vetää nestettä ylös. Jos sisäpinta on vaikkapa rasvattu niin taitaa painua alas. En ole kokeillut mutta luulisin näin. Muistaakseni tuossa oli ratkaisevaa kulma, johon nestepinta asttuu seinämää vasten. Tämä kulma on riippuvainen sekä nesteen että seinämän ominaisuuksista, kuitenkin olettaen että seinämä on sileä. Tiheys oli kai melko oleellinen vaikuttaja.
Nestepintahan pyrkii aina minimiin, oli kyseessä vesi tai elohopea. Kun neste rajoittuu putken seinämään, pinta asettuu muotoon jossa sen potentiaalienergia on minimissä.

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
korant
Tuohan on helppo kokeilla. Puhtaalla lasiputkella pintajännitys vetää nestettä ylös. Jos sisäpinta on vaikkapa rasvattu niin taitaa painua alas. En ole kokeillut mutta luulisin näin. Muistaakseni tuossa oli ratkaisevaa kulma, johon nestepinta asttuu seinämää vasten. Tämä kulma on riippuvainen sekä nesteen että seinämän ominaisuuksista, kuitenkin olettaen että seinämä on sileä. Tiheys oli kai melko oleellinen vaikuttaja.
Tiheys vaikuttaa ainakin siihen kuinka suuri paino sillä nestepatsaalla on. Kulman suuruutta käytetään kyllä nestepatsaan korkeuden laskentaan, mutta sen fysikaalinen syy onkin sitten jo hieman hämärän peitossa.

korant
Nestepintahan pyrkii aina minimiin, oli kyseessä vesi tai elohopea.
Toki se pinta minimiin pyrkii riippumatta siitä onko molekyylien vetovoima suurin pinnassa vai sisällössä. Pintajännitys on vain suurempi silloin kun pinnassa olevilla molekyyleillä on suurempi vetovoima suhteessa sisältöön.

Sen verran epävarma olen tässä asiassa kuitenkin, että en ala mitään väitöstä vääntämään.

Edit: Lukemani mukaan tuossa kapillaari-ilmiössä kuitenkin esiintyy adheesiota kahdella tavalla, toinen putkena ja nesteen välillä ja toinen nesteen rajapinnassa, nesteen molekyylien kesken. Käsittääkseni nesteen molekyylien välinen adheesio on se määräävempi tekijä, mutta voin olla toki väärässä.

Uusimmat

Suosituimmat