Onko maailma 2D, 3D, 4D...

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Onko aivan varmaa että avaruus on 3D ja aika-avaruus 4D? Meinaan mitä jos avaruus onkin 2D ja ajan kanssa 3D? Holografiaperiaate näyttää mustissa aukoissa toimivan, joten jos maailma vain näyttää 3D tila-avaruudelta ja ajan kanssa 4D:ltä, ja onkin oikeasti 2D-pinta ja ajan kanssa 3D.

3D on ulottuvuus jonka ihminen voi oikeasti käsittää, joten entä jos enempää ulottuvuuksia ei olisikaan edes olemassa? Eikös periaatteessa elektronin spin +1/2 tai -1/2 ole 2D-ominaisuus, entä jos kaikki onkin avaruudessa 2D:tä ja ne vain on holografisesti koodattu niin että näyttää 3D:ltä?
Eli olisimme oikeasti littanoita sen laajenevan ilmapallon pinnalla, ja laajenemissuunta olisi se kolmas ulottuvuus eli aikaulottuvuus.

Sivut

Kommentit (18)

Vierailija
anaro
Onko aivan varmaa että avaruus on 3D ja aika-avaruus 4D? Meinaan mitä jos avaruus onkin 2D ja ajan kanssa 3D? Holografiaperiaate näyttää mustissa aukoissa toimivan, joten jos maailma vain näyttää 3D tila-avaruudelta ja ajan kanssa 4D:ltä, ja onkin oikeasti 2D-pinta ja ajan kanssa 3D.

3D on ulottuvuus jonka ihminen voi oikeasti käsittää, joten entä jos enempää ulottuvuuksia ei olisikaan edes olemassa? Eikös periaatteessa elektronin spin +1/2 tai -1/2 ole 2D-ominaisuus, entä jos kaikki onkin avaruudessa 2D:tä ja ne vain on holografisesti koodattu niin että näyttää 3D:ltä?
Eli olisimme oikeasti littanoita sen laajenevan ilmapallon pinnalla, ja laajenemissuunta olisi se kolmas ulottuvuus eli aikaulottuvuus.




Life inside a black hole
A mathematical analysis says that our universe may well be a 5D black hole (General Relativity and Gravitation), vol 37, p 1339).
Vierailija

Tarkoittaako tämä nyt sitä että on jotenkin lopullisesti todistettu ettei 3D-tilainformaation kuvaa voi koodata 2D-pinnalle holografisesti? Kuitenkin vaikkapa Kari Enqvistin kirjassa kerrotaan että on luotu teoria, jossa 5D-universumin musta-aukko olisi pystytty korvaamaan 4D-holografisella vastineella niin ettei eroa niiden välillä huomata luonnonlaeissa. Eli 5D mustassa aukossa elävä olento ei väkisin huomaisi elävänsä yhden ulotteisuuden pienemmässä maailmassa, miksei sama voisi toimia meidänkin kohdalla? Kun teorioissa on vain aina enemmän ja enemmän ulottuvuuksia niin mitä jos niitä olisikin yksi luultua vähemmän. Kvantti-ilmiöiden ihmeellisyydet, lomittuminen sekä samaan aikaan useassa paikassa olemiset selittyisivät sillä että tulkitsemme tapahtumia tilassa kun niitä pitäisi tulkita tapahtumina pinnassa.

Vierailija

Eikös nykyisin yleinen konsensus ainakin teoreettisten fyysikoiden keskuudessa ole se, että maailmamme on 11-ulotteinen?

Vierailija

En tiedä, mutta maailmassa voisi olla kolme tilaulottuvuutta, koska kolme on ensimmäinen pariton alkuluku, ja se kerrottuna kahdella on kuusi, sama kuin mehiläisten arkkitehtuuri.

Tutkin ja ihmettelin pitkään noita alkulukujen symmetrioita eri yksikkötiloissa. Ainoastaan 6n-1 alkuluvut voivat järjestyä missä tahansa tilassa täydelliseen harmoniaan. 6n-1 ei voi olla koskaan tasapainossa neljän kanssa, jonka vuoksi ulottuvuuksia soisi olla likimain kolme.

Piru tietää, vaikka niitä olisi tasan pii tai e, mutta ihmisen havaintokyky on ilmeisesti rajoittunut vain kolmeen. Kuitenkin tällaisen asian jaarittelu ilman parempia havaintovälineitä johtaisi vääjäämättä Stephen Hawkingin kaltaiseen tarinointiin persetuntumalta ilman konkreettisia havaintoja.

Vierailija

Meinaavat että LHC avaa portin toiseen ulottuvuuteen, sittenhä nähdään, tiiä vaikka ois 5D.

Sinänsä ei hassumpi ajatus, selittäisi meidän ulottuvuuden bigbangit sunmuut.

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Meinaako aloittaja samaa ilmiötä kuin vaikka tietokonepeleissä? 2D:tähän ne on kun näytön pinnalla kerta tapahtuu mutta näyttää 3D:ltä..

くそっ!

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005
The question is, how can we know how many dimensions is the universe made up from. All the arguments mentioned above can be applied to any dimension and would imply the possibility of an infinite dimension space. However other known things as the relationship between the gravitational constant and all the matter in the universe indicate that the universe is closed and limited. Even mathematics shows us that there are yet unknown reasons for which an ultimate dimension may be reached. One very interesting curve is the plot of surface area of hyperspheres of different dimensions, shown below. One would easily think that as we go higher in dimensions, the surface area of the n-sphere would increase at each stage, and yet, something very strange occurs, as a maxima in its surface area is reached at the 7th dimension. This could easily be the reason for the relentless way the energy always seeks the lowest energy levels. Could this indicate the real ultimate dimension of the universe? Most probably yes.

Dimension Volume Area
1 2.0000 2.0000
2 3.1416 6.2832
3 4.1888 12.5664
4 4.9348 19.7392
5 5.2638 26.3189
6 5.1677 31.0063
7 4.7248 33.0734
8 4.0587 32.4697
9 3.2985 29.6866
10 2.5502 25.5016


http://www.blazelabs.com/f-p-hds.asp
Teräslilja_m
Life inside a black hole
A mathematical analysis says that our universe may well be a 5D black hole (General Relativity and Gravitation), vol 37, p 1339).




Jos näiden perusteella täytyisi veikata, niin sanoisin että universumimme on todennäköisesti 7D hyperavaruudessa oleskeleva 5D musta aukko... yksi monista.

∞ = ω^(1/Ω)

Vierailija
Ronron
Meinaako aloittaja samaa ilmiötä kuin vaikka tietokonepeleissä? 2D:tähän ne on kun näytön pinnalla kerta tapahtuu mutta näyttää 3D:ltä..

Itse en näe väkisin mitään syvyysulottuvuutta vaan ainoastaan pinnan, jossa oleva informaatio päivittyy koko ajan ja näyttää että kuva on edessä syvyysulottuvuudessa. Informaatio tulee jostain, mutta tuleeko se syvyydestä vai sivulta tietoisuuden areenalle on vaikea sanoa. Hologrammi on ehkä parempi esimerkki kuin tietokonepeli, siinä informaatiota on tasokuvassa ja riippuu mistä kulmasta katsoo. Ehkä me vaan olemme littanoita holografiapinnalla ja havaitsemme omaan informaatiojärjestäämme tulevaa informaatiota, joka tulee sivulta.
Miten 3D-informaatio olisi koodattu 2D-pinnalle on mysteeri, mutta onko se mahdotonta? Periaatteessa perushiukkasten spinit viittaavat 2D-olioihin, niitä pitäisi kiertää 2*360 astetta jotta spin vaihtuisi, tämä jos mikä viittaa 2D:hen. Miten sitten 2D objekteista muodostuvat järjestelmät näyttävät ja käyttäystyvät 3D:nä, siinä olisi tutkimuksen paikka.

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
anaro
Ehkä me vaan olemme littanoita holografiapinnalla ja havaitsemme omaan informaatiojärjestäämme tulevaa informaatiota, joka tulee sivulta.

Nooh ... tuntuu aikasen uskomattomalta, että jos tökkäsen käsivartta (yhtenäinen kappale) ojentaen pallon edestäni liikeelle, että se olisi vain hologrammi tasomaisesta kädestä. Näköhommat on asia erikseen, optisia harhoja on toki helppo kuvitella, mutta reaalimaailman hahmo tuntuisi olevan kyllä varsin kolmiulotteinen.

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005
anaro
Miten 3D-informaatio olisi koodattu 2D-pinnalle on mysteeri, mutta onko se mahdotonta?



Ainakaan vielä ei olla löydetty teoriaa, joka kuvaisi meidän 4D aika-avaruutemme 3D-pinnalla:

Can we apply the holographic principle to the universe at large? The real universe is a 4-D system: it has volume and extends in time. If the physics of our universe is holographic, there would be an alternative set of physical laws, operating on a 3-D boundary of spacetime somewhere, that would be equivalent to our known 4-D physics. We do not yet know of any such 3-D theory that works in that way. Indeed, what surface should we use as the boundary of the universe? One step toward realizing these ideas is to study models that are simpler than our real universe.



MUTTA universumimme voi hyvinkin olla 5D-informaation heijastus 4D-pinnalla:

Two universes of different dimension and obeying disparate physical laws are rendered completely equivalent by the holographic principle. Theorists have demonstrated this principle mathematically for a specific type of five-dimensional spacetime ("anti­de Sitter") and its four-dimensional boundary. In effect, the 5-D universe is recorded like a hologram on the 4-D surface at its periphery. Superstring theory rules in the 5-D spacetime, but a so-called conformal field theory of point particles operates on the 4-D hologram. A black hole in the 5-D spacetime is equivalent to hot radiation on the hologram--for example, the hole and the radiation have the same entropy even though the physical origin of the entropy is completely different for each case. Although these two descriptions of the universe seem utterly unalike, no experiment could distinguish between them, even in principle.



http://www.crystalinks.com/holouniverse1.html

∞ = ω^(1/Ω)

Vierailija

Hei älkäähän nyt!

Maailmalla ei ole mitään tiettyä määrää ulottuvuuksia, koemme itse elävämme kolmiulotteisessa maailmassa, vaikka koemme myös neljännen ulottuvuuden, ajan.

Pystymme näkemään kolme ulottuvuutta, ensimmäisen, toisen ja kolmannen, onkin hyvin oletettavaa, että olemme itse juuri kolmiulotteisia olioita.

Lisäksi koemme seuraavan ulottuvuuden, ajan, vaikka emme pysty sitä näkemään.

Alemmissa ulottuvuuksissa tapahtuva "liike" tarvitsee aina neljännessä ulottuvuudessa tapahtuvan muutoksen (ajan muutoksen).

Toki kvanttimekaniikka ja säieteoriat antavat ymmärtää maailman useampi ulotteisena.

Onko tämä oikeutettua? Voisimmehan supistaa maailman pienempi uloitteiseksi!

Aikanaan tällä foorumilla nimimerkillä Pride kirjoittanut henkilö esitti erittäin mielenkiintoisen tavan tulkita ulottuvuuksia. Olin toki jo itse ajatellut samaa ajatellessani avaruuden kaareutumista Yleisen suhteellisuusteorian mallin mukaan.

Voisimme ajatella avaruuden, jossa elämme yksiulotteisena, muuttaisimme (x,y,z) koordinaatiston yhdeksi akseliksi S (Space), tällöin aika-avaruutemme olisi 2-ulotteinen (t, S) koordinaatisto. Voisimme tähän helposti lisätä ns. viidennen ulottuvuuden eli kvanttiulottuvuuden Qs (Quantum space).

Saisimme kolmiulotteisen avaruuden (t, S, Qs), voisimme jälleen supistaa avaruuden jälleen kaksiulotteiseksi, kun muuttaisimme aika-avaruuden yhdeksi akseliksi tS (time-Space) eli koordinaatistoksi (tS, Qs).
Tätä voisi jatkaa vaikka äärettömiin, aina voisi keksiä uuden ulottuvuuden.

Onko tämä sitten oikeutettua? Mielestäni on!

Voisimme ajatella "supistusta" käänteisesti. Laajentaisimme akseleita toseen suuntaan. Jos meillä olisi vaikka avaruus (x, y, z, t, Qs) voisimme yhtä oikeutetusti laajentaa vaikkapa x-akselin kahteen osaan x1 ja x2.

Saisimme uuden avaruuden (x1, x2, y, z, t, Qs).

Onko ulottuvuuksissa mitään järkeä sitten?

Periaatteessa voisimme muuttaa koko maailmankaikkeuden yksiulotteiseksi jatkumoksi (ilmoittaisimme jokaisen avaruuden pisteen yhtdellä luvulla), mikä olisi täysin oikeutettua osoittamani mukaan.

Lopuksi:

Ulottuvuuksia on niin paljon kuin jokin olio esim. ihminen haluaa kuvitella, maailmankaikkeudella ei ole mitään absoluuttista määrää ulottuvuuksia ja vaikka olisikin emme sitä voisi koskaan mitenkään ymmärtää.

Albert Einstein sanoi aikanaan: "Fysiikka on vain koe ymmärtää luontoa"
Einstein tarkoittaa sanomallaan, että emme koskaan tule ymmärtämään miten itse luonto toimii. Voimme kuitenkin tehdä havaintoja ja malleja sen toiminnasta!

Itse uskon niin moneen ulottuvuuteen kuin luontoa kuvaavat matemaattiset mallit vaativat tai sitten supistan kaikki ulottuvuudet yhdeksi ulottuvuudeksi.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat