Arvosanan suhde keskiarvoon

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Olen miettinyt, että nykyisessä koululaitoksessa vallalla oleva tapa sitoa kokeiden ja kurssien arvosanat luokan keskiarvoon ei välttämättä olekaan niin hyvä tapa kuin äkkiseltään ajattelisi. Voidaan olettaa, että jokaisessa luokassa on samassa suhteessa hyviä, huonoja ja keskiverto-oppilaita, mutta onko se välttämättä aina näin? Jos kaikki saavat hyviä koetuloksia, ajatellaan kokeen olleen liian helppo, jos huonoja, niin koe oli liian vaikea. Eikö ole myös mahdollista, että motivoituneessa luokassa ja todella pätevän opettajan johdolla useammat oppilaat pärjäävät ja näin koko luokan taso nousee (tai päinvastaisessa tilanteessa laskee)? Jos opettaja on tällöin sidottu keskiarvosta lähtevään arvosteluun, niin eikö silloin käy niin että luokkaa ikäänkuin rangaistaan hyvästä panoksesta tai palkitaan huonosta. Yksittäisen oppilaan saavutus arvostellaan suhteessa siihen, miten paljon tai vähän muut oppilaat ovat saavuttaneet eli millaisessa porukassa sattuu istumaan. Eikö se ole epäoikeudenmukaista?

Toimikoon esimerkkinä yksinkertainen tehtävä, jossa tulisi opetella ulkoa kymmenen vaikeaa lausetta, joista saa pisteen kustakin. Laiskassa luokassa vain harvat viitsivät nähdä vaivaa ja luokan keskiarvoksi tulee sanotaanko vaikka viisi pistettä. Tällöin kahdeksan pistettä saavuttanut oppilas voisi saada ysin (tai jopa kympin?). Kuitenkin motivoituneessa ja ahkerassa luokassa keskiarvo saattaisi olla vaikka seitsemän pistettä eikä kahdeksalla pisteellä saisikaan sitten enää kuin kasin. Oppilas saa huonomman arvosanan, vaikka hänen oma henkilökohtainen saavutuksensa ja työpanoksensa on sama.

Minusta reilumpaa olisi suhteuttaa arvosana opetussuunnitelman tavoitteisiin (ja mahdollisesti valtakunnalliseen osaamiseen). Näin myös opettajat saisivat palautetta tekemästään työstä: hyvät opetusmetodit omaava opettaja voi ylpeillä luokkansa korkealla keskiarvolla, kun taas huono saa häpeillä alhaisella (ja miettiä aidosti missä mättää, kun oppilaat eivät opi).

Kommentit (7)

Vierailija

Luulen ettei "laiskalle luokalle" opettajat anna kymppejä ollenkaan. Kyllä he varmaan ottavat yleisen tason huomioon. Silti tuo viestisi sopisi hyvin uuden standardin luomiseen.

Vierailija

Tuo on sinäänsä ihan totta, mutta ehkäpä parempaa systeemiä ei vain vielä ole keksitty. Esimerkiksi oppilaiden osaamisen vertaaminen opetussuunnitelman tavoitteisiin saattaisi hyvinkin antaa keskimäärin epätarkempia tuloksia kuin nykyinen systeemi.

Toisaalta esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa oppilasmäärä on niin valtava, ettei huoleesi ole enää aihetta, ja yksittäisen koulun sisäisen kokeen vaikutus taas on mielestäni niin mitätön, että satunnainen lievä epäoikeudenmukaisuus ei ole kovinkaan vakavaa.

Vierailija

Niin.

Itse olen ehkä enemmänkin huolissani arvosanojen myöntämisperusteista kuin tuosta keskiarvosta.

Haukionkala-tyyli on kovin voimissaan esimerkiksi yläasteella ja lukiossa. Ja kymppejä annetaan oppilaille jotka eivät oikeastaan edes tiedä mitä tietävät.

Vierailija

Ollessani yläasteella, luokkani keskiarvo oli 5.7 Itse olin yksi niistä harvoista luokallamme, jotka nostivat arvosanaa. En kuitenkaan koe luokkani keskiarvosanan vaikuttaneen mitenkään omiin arvosanoihini. Luokkani oli teknispainoittenen btw.

Tuli muuten tuosta mieleeni, että olin tuolloin hyvin motivoitunut opiskelemaan. Aiemmin se ei minua kiinnostanut juuri ollenkaan, eikä hirveämmin juuri nytkään. Arvioisin silloisen motivaation johtuneen juuri muiden luokkalaisteni huonosta koulumenestyksestä, joka sai minut yrittämään enemmän ja olemaan heitä paljon parempi.

Vierailija

Heh, yläasteella en laiskuuttani ollut mennyt laajan matikan ryhmään(, osin päästäkseni samalle luokalle ala-astekavereiden kanssa). Satuin sitten vain olemaan paras matikassa, ja suhteellisen alhaisillakin tuloksilla sain yli ysiä kokeista. Luokkatoverit tietenkin syyttivät minua huonoista tuloksistaan ( ), vaikka tuskin se yksi arvosana siellä jälkeenpäin ajateltuna koko keskiarvoa niin dramaattisesti muuttanut.
Ja olen yhä sitä mieltä, että puolet luokasta olisi pystynyt saamaan sen kympin joka kokeesta jos huolimattomuusvirheitä ei lasketa, jos vain olisivat vähän lukeneet. Mutta toisaalta yläasteella ei ketään oikein kiinnosta saada hyviä numeroita, kun ei päästötodistuksella tarvitse muuta tehdä kun päästä lukioon.

Vierailija
Dark Serenity
Niin.

Itse olen ehkä enemmänkin huolissani arvosanojen myöntämisperusteista kuin tuosta keskiarvosta.

Haukionkala-tyyli on kovin voimissaan esimerkiksi yläasteella ja lukiossa. Ja kymppejä annetaan oppilaille jotka eivät oikeastaan edes tiedä mitä tietävät.




Tämä on kyllä vakava asia. Todistuksen numero kertoo pääasiassa vain sen kuinka hyvin kyseinen henkilö on koetilanteissa osannut vastata esitettyihin kysymyksiin, mikä taas on eri asia kuin miten hyvin kyseinen henkilö hallitsee oppiaineen muuten. Esim. hyvän lyhytkestoisen muistin (tai hyvät lunttikeinot) ja hyvät hermot omaava kaveri voi saada lähes mistä vain kokeista hyvän numeron, vaikka ei olisi sisäistänyt asiaa lainkaan eikä viikon päästä muistaisi enää mitään, mutta toisaalta kaveri, joka on asiaan panostanut, sitä ehkä harrastanutkin, ja kokonaisuuden hyvin omaksunut, voi epäonnistua kokeissa, jos hermoilee liikaa tai ei vain muista ulkoa juuri niitä asioita, joita kokeessa satutaan kysymään. Minusta esseetyyppiset "kerro vapaasti kaikki mitä aiheesta tiedät"-tentit kertovat vastaajasta jo enemmän kuin perinteiset kokeet, vaikka nekin ovat vielä kaukana täydellisestä. Parasta olisi, kun kokeita ei olisi lainkaan. Hih, siinä vasta mukava koulu olisi...

Muistan lapsen, joka kiinnostui kovasti eräästä maantiedon aiheesta ja näki todella paljon vaivaa koealueen opettelussa. Vastaavalla innolla hän ei ollut vielä koskaan ennen maantietoa lukenut ja oli varma, että nyt tulee tavallista parempi numero, ehkä jopa ysi tai kymppi! Millainen musertava pettymys se oli, kun kokeesta tulikin sama seiska kuin aina ennenkin! Paljon pisteitä meni mm. siksi, että erehdyksessä yksi koealueen sivuista oli jäänyt huomioimatta. Kokonaisuudessaan lapsi osasi tämän aihepiirin todella hyvin ja oli innoissaan opetellut paljon ylimääräistäkin, mutta kokeen perusteella voisi ajatella, ettei hän tästä aiheesta osaa sen enempää kuin muistakaan. Aikuinen osaa ehkä suhtautua, mutta lapselle sellainen on murskaavaa!

Vierailija

Paras tapa arvioida olisi opiskelujen jälkeen ehkä vielä yllättäen kertaus tyylisesti vaikka 5v myöhemmin kutsua luokka koolle ja kokeet pöytään. Kuinka moni oikeasti voi muistaa ja edes hyödyntää kaikkia kymmenien vuosien opiskeluja, kun jo pikku asiatkin saattavat helposti unohtua?

Uusimmat

Suosituimmat