Selittämättömät raivokohtaukset

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Olen jo pidemmän aikaa huomannut kärsiväni epämiellyttävästä piirteestä.
Saan hetkellisiä silmittömän aggression kohtauksia aivan mitättömistä asioista. Esimerkiksi esineen putoaminen maahan saattaa sumentaa ajatuksen täysin ja johtaa hallitsemattomaan tavaroiden paiskomiseen. Kohtauksia on alkanut tulla yhä lisääntyvässä määrin, joten kaipaisin asiantuntijoilta apua.

Kohtaukset eivät juurikaan kohdistu muihin ihmisiin (paitsi ehkä liikenteessä ) vaan enemmänkin omiin kompurointeihini.

Suunniltelmissani on mennä lääkärin (tai vast.) puheille, ainoana huolena on etten halua rauhoittavia litkuja verenkiertoon.

Kiitos vastaajille.

Sivut

Kommentit (21)

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
Häirikkö
Olen jo pidemmän aikaa huomannut kärsiväni epämiellyttävästä piirteestä.
Saan hetkellisiä silmittömän aggression kohtauksia aivan mitättömistä asioista. Esimerkiksi esineen putoaminen maahan saattaa sumentaa ajatuksen täysin ja johtaa hallitsemattomaan tavaroiden paiskomiseen. Kohtauksia on alkanut tulla yhä lisääntyvässä määrin, joten kaipaisin asiantuntijoilta apua.

Kohtaukset eivät juurikaan kohdistu muihin ihmisiin (paitsi ehkä liikenteessä ) vaan enemmänkin omiin kompurointeihini.


Olen huomannut saman ilmiön itsessäni. Varsinkin väsyneenä on vaikea hallita hermoja ja väsyneenä olen lähes aina.

Sen sijaan humalassa hermoni kestävät hyvinkin. Olo on hyvä eikä pienet vastoinkäymiset stressaa yhtään. Sitä harrastan n. kerran viikossa.

Suunniltelmissani on mennä lääkärin (tai vast.) puheille, ainoana huolena on etten halua rauhoittavia litkuja verenkiertoon.

Silloin on turha mennä lääkäriinkään.

Vierailija

Suosittelen kyllä molemmille ihan jonkin näköistä lääkärissä käyntiä, ei tuollainen ole kyllä normaalia. Tai sitten harjoitelkaa rentoutumaan.

Yksi vaihtoehto olisi tietenkin tiltata niin pahasti ettei enää ole "normaalia" olotilaa ;)

Vierailija
Häirikkö
Olen jo pidemmän aikaa huomannut kärsiväni epämiellyttävästä piirteestä.
Saan hetkellisiä silmittömän aggression kohtauksia aivan mitättömistä asioista. Esimerkiksi esineen putoaminen maahan saattaa sumentaa ajatuksen täysin ja johtaa hallitsemattomaan tavaroiden paiskomiseen. Kohtauksia on alkanut tulla yhä lisääntyvässä määrin, joten kaipaisin asiantuntijoilta apua.

Kohtaukset eivät juurikaan kohdistu muihin ihmisiin (paitsi ehkä liikenteessä ) vaan enemmänkin omiin kompurointeihini.

Suunniltelmissani on mennä lääkärin (tai vast.) puheille, ainoana huolena on etten halua rauhoittavia litkuja verenkiertoon.

Kiitos vastaajille.




Joihinkin psyykkisiin sairauksiin voi liittyä lisääntynyttä agressiivisuutta ennen varsinaista sairautta.
En nyt muista välttämättä oikein, mutta skitsofrenia taisi olla 1.
Myös piilevä kestovitutus voi saada raivostumaan, riippuu riehunnan määrästä, onko se normaalia. Yhdestä esimerkistä ei voi sanoa mitään, ei kyllä kovin normaalilta vaikuta jos kohtauksia on jatkuvasti.

Vierailija
Lothar
Olen jo pidemmän aikaa huomannut kärsiväni epämiellyttävästä piirteestä.
Saan hetkellisiä silmittömän aggression kohtauksia aivan mitättömistä asioista.



Suosittelen urheilua.



Urheilen säännöllisesti ja käyn myös aktiivisesti punttisalilla.
Olen huomannut mahdollisesti pienen korrelaation aktiivisen punttitreenin ja kohtausten välillä.

Vierailija

Masennukseenkin liittyvät "raivokohtaukset". Hakeudu ammattiauttajan puoleen ja lähde sitä kautta setvimään asioitasi .

Häirikkö kirjoitti:

Urheilen säännöllisesti ja käyn myös aktiivisesti punttisalilla.
Olen huomannut mahdollisesti pienen korrelaation aktiivisen punttitreenin ja kohtausten välillä.

Kiesus, minulla juuri sama "ongelma". Nytkin on sellainen "raivostuttava olo" ja tulin salilta pari tuntia sitten .

EDIT1: Mainitsisin vielä, että puhuin "raivostuttavasta olosta", en varsinaisesta toiminnasta, eli raivostumisesta. Tätänykyä olen melkoinen viilipytty, toisaalta joskus joudun näyttelemään "vihaista" lapsia moittiessani .

Vierailija

Jokuhan siellä on raivarien taustalla. Siksi olisi hyvä käydä juttelemassa. Rentoutuminen oli hyvä ehdotus, mutta sen lisäksi sitä energiaa tulisi purkaa johonkin. Urheilu on siihen loistava työkalu. Näiden lisäksi olisi hyvä ilman noita raivareitakaan opetella antamaan asioille erilainen merkitys. Jos lasillinen maitoa tipahtaa lattialle ja särkyy viskoen litkut pitkin mattoja, niin sinä voit antaa tapahtuneelle monenlaisia merkityksiä. Tässä ihan pari esimerkkiä.

a. Aivosi sumentaa silmitön raivo kenties tiedostamatta suoraan sitä ylimääräistä työtä, minkä joudut tekemään siivon kanssa ja muutenkin vituttaa, niin tapahtuma antaa tilaisuuden purkautua.
b. Tai sitten opettelet antamaan asialle vaikkapa merkityksen, että voihan räkä. Tämähän on elämää ja tuleepahan matto pestyä samalla. Kun vielä tiedostat jo lähtökohtaisesti sen tosiasian, ettei tapahtuneella ole elämääsi juuri minkäänlaista todellista merkitystä, niin jo tuntuu paremmalta.

Merkityksien vaihtaminen toisiksi ei käy hetkessä ja tämä johtuu valmiin ajatusmallin historiasta ja siksi sen voimallisuudesta. Ajan kanssa helpottuu. Minä olin nuorempana aika tempperamenttinen jamppa. Nykyään käsittelen asioita aivan eri tavalla ja siihen on päästy vain antamalla asioille erilaisia merkityksiä.

Yleensäkkin nämä kaikki jutut yhdistettynä antaa elämälle aivan uudenlaista sisältöä, joten sellainen ei ole kenellekkään turhaa, jos jotakin puuttuu Kun pitää mieltään parempana ja suhtautuu positiivisemmin elämän vastoinkäymisiin, niin ei vituta niin paljon yleensäkkään.

Siispä sosiaalisuus, urheilu, positiivinen ajattelu ja jos siltä tuntuu, niin psykologi tai/ja rentoutuminen esim. 15-20min kerran päivässä jonkin hyvän äänitteen parissa vähentää vitutusta, parantaa keskittymiskykyä ja antaa perspektiiviä. Sillä tavoin ruokitaan siltä vitutukselta tila pois. Vitutus on seurausta jostakin ja juontaa juurensa jollekkin tai joillekkin asioille annettuihin merkityksiin. Jos vituttaa yleisesti ottaen paljonkin, niin kannattaa hieman tehdä muutoksia elämässään.

Kuka mitäkin viitsii tehdä. Tossa on reseptejä, mutta ymmärrän jos ne vituttaa.

TERÄS NALLEPUH
Seuraa 
Viestejä5662
Liittynyt31.1.2008
Häirikkö
Olen jo pidemmän aikaa huomannut kärsiväni epämiellyttävästä piirteestä.
Saan hetkellisiä silmittömän aggression kohtauksia aivan mitättömistä asioista. Esimerkiksi esineen putoaminen maahan saattaa sumentaa ajatuksen täysin ja johtaa hallitsemattomaan tavaroiden paiskomiseen. Kohtauksia on alkanut tulla yhä lisääntyvässä määrin, joten kaipaisin asiantuntijoilta apua.

Kohtaukset eivät juurikaan kohdistu muihin ihmisiin (paitsi ehkä liikenteessä ) vaan enemmänkin omiin kompurointeihini.

Suunniltelmissani on mennä lääkärin (tai vast.) puheille, ainoana huolena on etten halua rauhoittavia litkuja verenkiertoon.

Kiitos vastaajille.


Parasta olisi mennä psykologin puhutteluun, ennen kuin se pahenee tai kun jos menet suhteeseen ja murhaat vaimosi vihaissasi.

Olen syönyt hunajapurkin ja minusta tuli.. SUPER PUH!! TITTIDII!!
Kaikkien aikojen paras BB asukas: BB-Marika (SBB6)

Vierailija

Lothar kirjoitti:

Suosittelen, että käyt juttelemassa ammattilaiselle, niin eiköhän tuohon apu löydy.

Ammattiauttajat ovat ihan kivoja, itsekin käyn muutaman kerran kuukaudessa avautumassa ammattilaiselle "ennaltaehkäisevänä hoitona". Eikös tämä ole vähän sama, kuin katolisen kirkon tarjoama "ripittäytyminen" siellä kopissa - tietenkin ilman niitä jonninjoutavia liirumlaarumeita.

Hyvä olisi ihmisella olla joku luotettava taho jolle puhua, ammattiauttajaa sentään sitoo ammattietiikka mukanaan vaitiolovelvollisuus - en voi sanoa, että samat velvoitteet sitoisivat "normaalia" kahden ihmisen välistä vuorovaikutusta. Ilkeää olisi, jos haavoittuvuutensa myöntäisi ja toinen sitä hyväksensä käyttäisi niljakkaalla tavalla - eipä se vielä mitään, mutta kun olisin vastatoimiin "pakotettu" ja nämä todennäköisesti johtaisivat kohdallani jonkinasteisiin oikeudellisiin seuraamuksiin.

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Minä en raivostu nykyään juuri mistään. Olen suorastaan ärsyttävän rauhallinen ja tyyni, tapahtui mitä tapahtui. Jotenkin en osaa enää raivostua, ajatus raivostumisesta tuntuu niin tyhmältä ja turhalta. Ei tämä elämä niin vakavaa ole, ei mikään ole raivostumisen arvoista minulle. Pikkuveli tiputti lasilautasen jossa oli iso kasa jäätelöä, kivilattialle ja se hajosi atomeiksi. Samalla hän vielä astui koiran vesiastian päälle niin että koko jäätelölasinsirukomeus lainehti siinä lattialla vedessä. Minä sanoin hänelle että hyvin tehty, menepäs nyt siitä ja aloin itse siivoamaan. Ei vihastuttanut. Ehkä vähän jopa nauratti. Niin kaaoottista että oli hassua. Otan kaikki vastoinkäymiset kokemuksina, joille voi nauraa jälkeenpäin tai ihan vaan karaistua. Tosin elämäni on tällä hetkellä niin huoletonta ja vetelää että se saattaa hyvin johtua siitäkin: minulla ei ole kiire minnekään, ei hoppua, yritän ottaa kaikesta irti itse kokemuksen, oli se mitä tahansa. Niistä voi jollain sairaalla tavalla nauttia. Suhtautua mielenkiinnolla, oppia. Ehkä se on toista sitten kun joudun töihin ja tulee kamala stressi ja kaikkea. Siitä pääsenkin nyt seuraavaan asiaan.

Eli uskon, että elämäntilanne vaikuttaa tuohon. Helppo uskoa että suuttuu kaikesta jos vituttaa kokoajan, jos on vaikkapa stressiä tai huolia. Sellainen että ei jaksaisi nyt mitään lisävastoinkäymisiä kun on muutenkin rankkaa. Voi hyvin johtua siitä. Mutta siinäkin uskoisin olevan mahdollisuus asennemuutokseen. Se voi viedä aikaa ja olla vaikeaa, mutta se lienee mahdollista. En tiedä. Omat aivoni on alkoholilla sekoitettu jo sen verran että depersonalisaation ja muun jatkuvan pöhnän takia en ole ihan messissä aina muutenkaan siitä mitä ympärilläni tapahtuu. Olen vain utelias tarkkailija havainnoimassa mihin ongelmiin kehoni minut viekään.

Minä en suhtaudu elämään vakavasti. Se on minulle vain jonkinlaista leikkiä, peliä, jossa yritän säilyä hengissä mahdollisimman pitkään. Siitä saa pisteitä. Vastoinkäymisistäkin saa pisteitä.

Jos minut hakattaisiin, ryöstettäisiin, jätettäisiin ojanpohjalle makaamaan jossain hevonkuusessa ilman rahaa, uskon että vain nauraisin. Ehkä olen sairas, en tiedä.

くそっ!

Vierailija

Minäkin kehotan jonkinlaista lääkärissä käyntiä, ettei kohta lentele ihmiset huonekalujen sijasta.

Minullekkin noita sattuu, mutta ne on helppo kontrolloida, ajattelen aina päässäni että murskaan vaikka koko maapallon, niin heti tuntuu jo rauhottavammalta, että sain edes tuhottua jotain, vaikka olisi minun mielessäni tapahtunutta.

Niitä voi käyttää hyväkseen aina jos tulee fight or flight vaihtoehdot, ja valitset fight.

Vierailija
Lothar
Olen jo pidemmän aikaa huomannut kärsiväni epämiellyttävästä piirteestä.
Saan hetkellisiä silmittömän aggression kohtauksia aivan mitättömistä asioista.



Suosittelen urheilua.

Sehä pahentaa asiaa.

Vierailija
Häirikkö

Urheilen säännöllisesti ja käyn myös aktiivisesti punttisalilla.
Olen huomannut mahdollisesti pienen korrelaation aktiivisen punttitreenin ja kohtausten välillä.



Entäpä jos kroppasi raivarin avulla varmistaa että stressihormonien syöttyminen jatkuu - voimailuhan tuottaa omaan kehoon endorfiineja, morfiinintapaisia aineita?

Petu
Seuraa 
Viestejä2287
Liittynyt17.3.2005

Minulla tavara lentää , kun tulee oikein kunnollinen pultti. Saan valitettavasti raivokohtauksia.En koskaan kohdista niitä mihinkään elolliseen.Kannattaa katsoa, missä riehuu.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat