Seuraa 
Viestejä2875

Tieteen etusivulla oli uutinen jonka olen kyllä MuTu -tasolla tiennyt jo lapsesta saakka:
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3393

Esimerkiksi meillä on töissä yksi kaveri jonka kasvot ovat sen malliset että hän näyttää aina myrtsiltä ja pahantuuliselta. Ja esimerkkejä lapsuuden koulukavereista sun muista löytyy iso liuta. Ja vietnamilaiset näyttävät mielestäni aina vihaisilta.

Mutta tämä kai riippuu aika lailla myös tulkitsijasta? Voiko olla että joillain ihmisillä on enemmän taipumusta tulkita kasvonpiirteet ilmeinä kuin toisilla? Itselläni olen havainnut aika paljonkin sitä taipumusta.

Kommentit (16)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mielenkiintoinen aihe muuten. On totta että joillain tuntuu tulevan automaattisesti tuo että kasvojen piirteitä tulkitaan joko sitten vihamielisiksi, surullisiksi taikka sitten ihan iloisiksi, riippumatta siitä onko todellista tunteen ilmaisua kasvoilla laisinkaan.Tulee mieleeni paremminkin se että jos kasvojen piirteitä tulkitaan kovin hanakasti ilmeinä, että onko kyse paremminkin tulkitsijan omasta tulkintankyvyn puutteesta eli kyvyttömyydestä nähdä aitoja tunnetiloja?

Stinger
Seuraa 
Viestejä4720
Kuparikuu
Mielenkiintoinen aihe muuten. On totta että joillain tuntuu tulevan automaattisesti tuo että kasvojen piirteitä tulkitaan joko sitten vihamielisiksi, surullisiksi taikka sitten ihan iloisiksi, riippumatta siitä onko todellista tunteen ilmaisua kasvoilla laisinkaan.Tulee mieleeni paremminkin se että jos kasvojen piirteitä tulkitaan kovin hanakasti ilmeinä, että onko kyse paremminkin tulkitsijan omasta tulkintankyvyn puutteesta eli kyvyttömyydestä nähdä aitoja tunnetiloja?



Itse olen tullut siihen tulokseen, että ihmiset toisinaan näkevät toisten ilmeissä sitä mitä haluavat eli tulkitsevat omien odotustensa mukaisesti. Jos alunperinkin on henkilöä kohtaan tietyn tyyppinen asenne niin tämä näkyy myös sitten ko. henkilön ilmeiden arvioinnissakin. Eli jos odottaa negatiivista vastaanottoa toiselta, niin herkemmin tulkisee vastapuolen normaalin vakavamielisenkin ilmeen jotenkin negatiivisempaan suuntaan ja tietenkin myös sitten positiiviset odotukset myös vaikuttavat siihen miten vastapuolen ilmeet otetaan.

”Tietämättömyys antaa ihmiselle paljon luultavaa.”
-George Eliot

Stinger
Kuparikuu
Mielenkiintoinen aihe muuten. On totta että joillain tuntuu tulevan automaattisesti tuo että kasvojen piirteitä tulkitaan joko sitten vihamielisiksi, surullisiksi taikka sitten ihan iloisiksi, riippumatta siitä onko todellista tunteen ilmaisua kasvoilla laisinkaan.Tulee mieleeni paremminkin se että jos kasvojen piirteitä tulkitaan kovin hanakasti ilmeinä, että onko kyse paremminkin tulkitsijan omasta tulkintankyvyn puutteesta eli kyvyttömyydestä nähdä aitoja tunnetiloja?



Itse olen tullut siihen tulokseen, että ihmiset toisinaan näkevät toisten ilmeissä sitä mitä haluavat eli tulkitsevat omien odotustensa mukaisesti. Jos alunperinkin on henkilöä kohtaan tietyn tyyppinen asenne niin tämä näkyy myös sitten ko. henkilön ilmeiden arvioinnissakin. Eli jos odottaa negatiivista vastaanottoa toiselta, niin herkemmin tulkisee vastapuolen normaalin vakavamielisenkin ilmeen jotenkin negatiivisempaan suuntaan ja tietenkin myös sitten positiiviset odotukset myös vaikuttavat siihen miten vastapuolen ilmeet otetaan.




Tämän takia onkin tärkeämpää mitä ihmiset sanovat, nykyään kun joka ikinen kotipsykologi etenee välillä naurettavuuksiin näillä naistenlehdistä sovelletuilla 'asennoilla ja eleillä'.

ittelläni on pienet pupillit...
siis todella pienet...
lääkäritkin jaksaa siitä huomauttaa...

"onkos sulla jokin lääkitys.. ajattelin vaan kun on näin pienet pupillit"....

ja siitä johtuen olen pienestä pitäen joutunut
väärin ymmärretyksi...
ja usein minun pelätään olevan äkänen
vaikka olisin iloinen...

itsekkin katson ihmisiä silmiin kun
yritän saada selvää heidän tunnetilastaa...

Stinger
Itse olen tullut siihen tulokseen, että ihmiset toisinaan näkevät toisten ilmeissä sitä mitä haluavat eli tulkitsevat omien odotustensa mukaisesti. Jos alunperinkin on henkilöä kohtaan tietyn tyyppinen asenne niin tämä näkyy myös sitten ko. henkilön ilmeiden arvioinnissakin.



Tuo voi hyvinkin pitää paikkansa..Ehkä kysymys on ainakin joissain tapauksissa myös siitä että jotkut jopa peilaavat toisiin ihmisiin omia negatiivisia tunnetilojaan eli toisin sanoen niitä tuntoja mitä itseasiassa itse tuntevat ja siksi ovat taipuvaisia etsimään kasvojen perusilmeistä vihaisia, iloisia,surullisia jne ilmeitä, vaikka kasvot ovat aivan peruslukemilla lepotilassa.Eli pyrkivät siis hakemaan sinällään neutraaleistakin kasvoista heijastetta omille tuntemuksilleen.

Mulle on kouluajoista asti sanottu, etta olen ylpean, ylimielisen tai vihaisen nakoinen. Kulmakarvoista kai se johtuu osittain, mutta myos siita, etta olen aina vasynyt valvoessani oita. Myos ryhtini, joka on suora, ja kavelen kai hieman nokka pystyssa, saa minut nayttamaan ylimieliselta. Paremmin tutustuttuani ihmisten kanssa he ovat pyydelleet anteeksi sita, etta heilla oli sellaiset ennakkokasitykset minusta.

Ja baareissa, tyytyvaisena livemusaa kunnellessani, kaikenlaiset urpot tulevat haastamaan "hei, miksi olet noin kypsan nakoinen, eiko sulla ole hauskaa?" tai "miksi olet noin surullinen"...joo siksi, kun missaan ei paase naita urpoja karkuun. Ehka olen sittenkin hieman ylimielinen, oikeasti...

Jos jonkun perusilme tulkitaan toistuvasti positiiviseen suuntaan, ei kaiketi häiritse se vaikka tulkinta olisikin sinällään väärä, mutta jos esimerkiksi kulmakarvojen asennosta johtuen kuulet toistuvasti olevasi myrtsi taikka vihainen jopa niin varmasti alkaa jurppimaan, uskon kyllä.Kenties joillakin on tarve hakea vihaisia kasvoja väkijoukosta ja tämä tarve perustuu samaan kuin mustetahratestitkin, eli ihminen näkee myös mitä haluaa nähdä.

Toope
Seuraa 
Viestejä28535
Kathy
Mulle on kouluajoista asti sanottu, etta olen ylpean, ylimielisen tai vihaisen nakoinen. Kulmakarvoista kai se johtuu osittain, mutta myos siita, etta olen aina vasynyt valvoessani oita. Myos ryhtini, joka on suora, ja kavelen kai hieman nokka pystyssa, saa minut nayttamaan ylimieliselta. Paremmin tutustuttuani ihmisten kanssa he ovat pyydelleet anteeksi sita, etta heilla oli sellaiset ennakkokasitykset minusta.

Tiedän tunteen. Erityisesti baarissa minulle on monesti sanottu, että miksi murjotat tms., vaikka oleilen ihan normaalilla tavalla.

Olen myös huomannut tuon seikan kulmakarvoista. Olen itse joskus erehtynyt pahasti sellaisten ihmisten kohdalla, joilla on vahvat ja kasvoja hallitsevat kulmakarvat, vaikka itsellänikin on. Silmät ja silmienympärystä on kuitenkin se paikka ihmisessä, johon aina ensin kiinnitetään huomiota (miehetkin). Vanhoissa mykkäleffoissa (esim. Chaplin ja Laurel&Hardy) pahiksilla oli aina erityisen voimakkaat kulmakarvat...

"Ruotsikin oli pirullinen maa ennen kuin tajusivat tuon monikulttuurin. Peppit ja Lindgrenit ovat niin eilispäivää." Pommit ja etnojengit? Uusi normaaliko?
"Ei ole tärkeää, kuka tai mikä hallitus lopettaa huonon maahanmuuton Suomeen. Pääasia on se, että joku sen lopettaa."
"Minä kun tyhmänä luulin, että median moniarvoisuus olisi arvokasta, eikä valtamedian samanmielisyys?"

Siksipä olisikin tärkeä ettei anna minkään ulkoisen asian haitata, se kun voi olla vain silmänlumetta, vaan paremminkin se mitä toinen puhuu ja miten puhuu voivat viedä lähemmäs totuutta (tosin ei aina).Monasti kovin visuaaliset henkilöt unohtavat tyystin sen auditiivisen puolen ja se sitten näkyy noissa ennakkoasenteissa.Kaikenlainen ulkonäköön perustuva arviointi on kyllä hivenen yksioikoista, mutta siihen on helppo syyllistyä itse kunkin.Kunhan se visuaalinen puoli ei hallitsisi liikaa asenteitamme.

Totta. Vastaavasti olen todennut olevani surkea tulkitsemaan ihmisten ilmeita ilman voimakkaita kulmakarvoja tai muita piirteita ja siksi usein hieman ymmallani ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa ollessani. Olenkin oppinut olemaan tekematta liian nopeita johtopaatoksia heidan mielentiloistaan tai mielensisalloistaan.

PeterH
Seuraa 
Viestejä2875
Toope
Vanhoissa mykkäleffoissa (esim. Chaplin ja Laurel&Hardy) pahiksilla oli aina erityisen voimakkaat kulmakarvat...

Sama oli Paul Murryn piirtämissä Mikki Hiiri -sarjakuvissa. Jos pahis ei ollut Musta Pekka, sen tunnisti joka tapauksessa jo ekassa ruudussa kulmakarvoista.

Heh, ei kun nyppimään niitä kulmakarvoja sit vaan jos ei tykkää tulla tulkituksi vihaisena..no joo...ei vaan, oikeesti siitähän vois olla itseasiassa hyötyäkin ettei ole liian luoksekutsuva kasvojen perusilme, pysyy ainakin iso osa vitsiniekoista kaukana

Olen kyllä sitä mieltä että hymyily on mukava tapa kompensoida sitä jos kasvojen perusilme on joidenkin mielestä myrtsi, varsinkin jos haluaa lähentyä toista osapuolta jostakin syystä.Muutenkin miehet hymyilevät mielestäni aivan liian vähän ihan noin keskimäärin.Itseeni naisena vaikuttaa suuresti se jos mies hymyilee kivasti katsoessa, kunhan siinä ei ammuta yli.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat