NNR2004 D-vitamiinista , suomennosta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

NNR2004 D-VITAMIINI ss241-250
Luku 17.
1. Johdanto
2. Fysiologia ja aineenvaihdunta
3. D-vitamiinin tarve ja suositeltu saanti
3.1. Vastasyntyneet
3.2. Lapset ja nuoriso
3.3. Aikuiset
3.4. Ikääntyvät
4. Suurin hyväksyttävä päiväsaanti ja myrkyllisyys
5. D-vitamiinin lähteet ja saanti

1. Johdanto

(Terminologiaa:
D3 vitamiini kolekalkiferoli , ihossa UVB vaikutuksesta

D2 vitamiini ergokalkiferoli, ravinnosta

25-OH-D (25- hydroksivitamiini), maksan hydroksyloima muoto, ( ”Vitamiini D status”)

Gc, D-vitamiinia sitova ryhmäspesifinen proteiini

1,25-dihydroksivitamiini D. Tämä muoto on se D-vitamiini, joka on kalsiumia säätelevä hormoni; terve munuainen muuttaa esimuodon täksi muodoksi.

Aktiivi D-vitamiini on tämä 1,25-dihydroksivitamiiniD sitoutuneena D-vitamiinin reseptoriin

PTH paratyreoidea hormoni lisäkilpirauhasesta säätelee myös kalsiumin tasapaiioa.

CT kalkitoniini hormoni )

VITAMIINI D, KOLEKALKIFEROLI, on steroidin kaltainen molekyyliltään ja sitä voi syntetisoitua ihon alla 7-dehydrokolesteroli-molekyylistä, kun ultraviolettisäteily UVB osuu ihoon ( UVB 290 nm-315 nm aallonpituusalue).
Mutta myös ravinnosta voi löytyä D-vitamiinijohdannaisia:
D2-vitamiini, ERGOKALKIFEROLI, muodostuu silloin kun UV-säteily kohdistuu hiivoissa olevaan ergosteroliin ja sitä käytetäänkin lääkevalmisteissa, jotka sisältävät D-vitamiinia.
D3-vitamiinia voi saada aivan pelkästään siten, että iho saa tarpeeksi aurinkoa. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että meidän leveysasteillamme täällä Pohjolassa meidän elinolosuhteissamme voi esiintyä D-vitamiinin puutetta, jos sitä ei saa lisäksi ravinnosta käsin. Vauvoille tulee riisitaudin riskiä ja vanhuksille osteomalasiaa. Tästä syystä D-vitamiini on luettava ravitsemuksellisten hivenaineitten joukkoon. D-vitamiini on myös pro-hormoni, koska siitä muodostuu kehossa. Munuainen muuntaa D-vitamiinia muotoon 1,25-OH-D3 joka on 1,25-dihydroksivitamiini D.

D-VITAMIININ AKTIIVISUUS
Yksi kansainvälinen yksikkö (1 IU) vastaa 0.025 ug D-vitamiinia.
Siis tavallinen 10 ug D-vitamiinia on 400 IU.

2. Fysiologia ja aineenvaihdunta

IHO ja AURINGON . UVB (290-315 nm)
Hyvin kohtalainenkin auringonotto riittää, jotta yksilö saa tarpeellisen määrän D3- vitamiinia muodostumaan ihossaan. Jos altistaa kasvot, käsivarret, kädet ja sääret auringonvalolle 6-8 minuutin ajan 2-3 kertaa viikossa, saa jopa tarvittavaa enemmänkin D3 vitamiinia kehittymään. Ihon D-vitamiinin tuottokyky on vähempi, jos iho on pigmentoitunutta ja iän mukanakin kyky laskee .On yleensä oletettu, että säännöllinen ulkoilu, jolloin kasvot ja kädet altistuvat valolle, on riittävä kattamaan D-vitamiinin tarpeen.
D-vitamiinia varastoitunee kehoon, erityisesti rasvakudokseen. Englannissa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että ne lapset, jotka ovat runsaasti ulkona kesällä saattavat
omata riittävän D-vitamiinistatuksen koko loppuvuoden.

MAKSA ottaa nopeasti D-vitamiinia, jonka iho on muodostanut tai minkä suoli on imeyttänyt , ja maksa hydroksyloi sen ( yhdellä OH ryhmällä 25 - asemaan ) 25- OH- D-vitamiiniksi. Tämä metaboliitti kuljetetaan plasmassa D-vitamiinia sitovassa proteiinissa Gc ( group specific protein).

D-VITAMIINISTATUS. Veressä kiertävä 25-OH-D-vitamiini on hyvä merkki D-vitamiinistatuksesta. Sen määrittämiseksi on olemassa luotettavia metodeja nykyisin. Laboratorioitten väliset mittauserot voivat kuitenkin olla 30 % luokkaa.
Jos seerumin D-vitamiinipitoisuus on < 40 nmol/L, voi olla kyse hypovitaminoosista.
Halutut arvot ovat > 50 nmol/L .

MUNUAISTEN OSUUS. Munuaisissa muutetaan 25-OH-D-vitamiini muotoon 1,25-dihydroksi-D-vitamiini ( siinä on kaksi OH- ryhmää asemassa 1 ja asemassa 25).

AKTIIVI D-VITAMIINI
1,25-dihydroksi-D-vitamiini on kalsiumia säätelevä hormoni, joka aktivoituu, kun se sitoutuu omaan tumareseptoriinsa (NR, nuclear receptor), vitamiini-D-reseptoriin.

PTH ( paratyreoidea hormoni ja CT ( kalsitoniini) yhdessä tämän 1,25 dihydroksi-D-vitamiinihormonin kanssa vastaavat siitä, että plasman kalsium (Ca) ja fosfaatti(P) pitoisuudet pysyttelevät kapeissa normaalirajoissaan.

D-VITAMIININ TEHTÄVÄT
D-vitamiinin pääfunktio on stimuloida kalsiumin imeytymistä suolistosta.
Kuten PTH-hormoni niin sekin vaikuttaa kalsiumin vapautumista luustosta, joilloin plasman kalsiumpitoisuus kohoaa ( Ca++)
D-vitamiini on luuston mineralisaatiolle essentielli, koska se vaikuttaa veren ja solujen ulkopuolisen nesteen kalsiumin ja fosfaatin pitoisuuksien pysyttelemiseen normaalina.

D-VITAMIININ PUUTE johtaa lapsilla riisitautia aiheuttavaan luun puutteelliseen mineralisoitumiseen ja aikuisella ilmenee vastaavasti osteomalasiaa.

D-VITAMIINIRESEPTORI
Koska D-vitamiinireseptoria esiintyy monissa kudoksissa, voidaan epidemiologisista ja kokeellisista tutkimustuloksista päätellä, että D-vitamiinin edellämainittujen tehtävien lisäksi, sillä on osuutta syövässä, autoimmuunitaudeissa, infektioissa ja lihasvoimassa.

D-VITAMIINI ja DIABETES T1-riski
Epidemiologisista tutkimuksista voidaan päätellä, että D-vitamiinin puute vauvoilla voi lisätä I tyypin diabeteksen riskiä. Kuitenkin erääseen laajaan väestötutkimukseen perustuen on havaittu korrelaatiota alentuneeseen diabetesriskiin niillä lapsilla, jotka olivat saaneet ensimmäisen ikävuoden aikana kalanmaksaöljyä ( cod liver oil), mutta muista D-vitamiinivalmisteita ei ollut samaa osoitettavissa.

RIISITAUTI JA MAAHANMUUTTAJAT
Hyvän kansanterveystyön tuloksena ja koska useimmat lapset saavat D-vitamiinitippoja, riisitauti on tullut hyvin harvinaiseksi Pohjoismaissa viimeisten 30-40 vuoden aikana. Mutta viime aikoina on lisääntyvin määrin viety sairaaloihin islamilaisten maahanmuuttajien riisitautisia lapsia.
SUOMESSA diagnosoitiin 90 riisitautitapausta vuosina 1981-1985 ja 245 tapausta vuosina 1986-1990. Mahdollisena syynä tähän oli se, että vauvat eivät saaneet D-vitamiinitippoja; maitoa ja vauvanruokaa ei ollut rikastettu D-vitamiinilla siihen aikaan.

3. D-vitamiinin tarve ja suositeltu saanti

Kun on käytetty vitamiini-D-statuksen kriiteerinä 25-OH-D- muotoa laajoissa epidemiologisissa tutkimuksissa, on voitu tehdä seuraavia johtopäätöksiä:

3.1. Vastasyntyneet ja D-vitamiini

Vastasyntyneillä on D-vitamiinivarastoa, joka riippuu äidillä vallinneesta D-vitamiinistatuksesta. Ensimmäisten kuuden elinviikon aikana tapahtuu nopeaa 25-OH-D-vitamiinin laskua tasoihin, jotka ovat riisitaudille tyypillisiä. Rintamaito ei sisällä riisitaudin estämiseen riittäviä D-vitamiinimääriä, ei, vaikka imettävä äiti itse käyttäisi D-vitamiinilisiä.
Auringonotolla on huomattava merkitys vauvojen vitamiini D-statukseen ja silloin ehkä ei tarvitakaan D-vitamiinilisää, kun aurinkoa saa riittävästi. Pohjoisilla leveysasteilla kuitenkin, kuten Pohjoismaissa, tarvitaan D-vitamiinilisää, jotta varmistuu, ettei vauvalle kehity riisitautia (rickets).
Vauvalle laskee 6 viikkoa syntymänjälkeen seerumin 25-OH-D-pitoisuus alueelle, missä on suuri riisitaudin riski ( <27.5 nmol/L). sen takia D-vitamiinitippojen alkamisen tulisi tapahtua 2-4 viikon iässä.
Riisitautia estää jos D-vitamiinin saanti on 2.5 ug päivässä, mutta erään kiinalaisen tutkimuksen mukaan tällä saannilla ei 25-OH-D- vitamiinipitoisuudet nousseet tyydyttävälle tasolle enimmällä osalla lapsista . Vaikka supplementaatio oli 5 ug päivässä, D-vitamiinipitoisuudet eivät nousseet 30 %:lla lapsista yli tasoon 27.5 nmol/L. Mutta kun supplementaatio oli 10 ug D-vitamiinia, niin 33 tutkitusta lapsesta vain kahdella D-vitamiinipitoisuudet eivät nousseet yllämainitun tason yläpuolelle.
Markestadin tutkimuksessa annettiin 8 vauvalle maitoruokintakaava, joka sisälsi 10 ug/L D-vitamiinia. Kun nämä vauvat olivat 6 viikon ikäisiä, kaikilla oli seerumin 25-OH-D-vitamiini normaalirajoissa. Tästä kävi ilmi, että keskimääräinen D-vitamiinin saanti 7,5 ug ( vastaten 750 ml maitoa) varmisti riittävän D-vitamiinin saannin
Tätä tulosta tukee myös kiinalainen tutkimus, jossa oli mukana 150 pulloruokittua vauvaa, joille annettiin 5 - 8.5 ug D-vitamiinia päivässä 18 kuukauden ikään asti. Siinä iässä kaikilla lapsilla oli 25-OH-D-pitoisuudet yli 50 nmol/ L( normaalit).
Riisitaudin parantamiseen vaadittavat pitoisuudet D-vitamiinia ovat 2.5 - 7.5 ug. Mutta D-vitamiinin saannin ollessa 8.5- 15 ug päivässä vaikutus lineaariseen kasvuun on maksimaalisin.
Näihin tietoihin perustuen suositellaan vauvoille ja lapsille 2-4 viikon iästä 2 vuoden ikään D-vitamiinin päivittäiseksi saanniksi 10 ug päivässä.

RASKAUS

Raskauden aikana on huomattava lisääntyminen plasman 1,25-dihydroksi-D-vitamiinissa. On havaittu myös läheistä korrelaatiota äidin D-vitamiinistatuksen ja vastasyntyneen D-vitamiinistatuksen kesken.
TALVEN aikana on 25-OH-D-pitoisuuksien havaittu olevan erityisen matalia pohjoismaisen ilmastovyöhykkeen raskaina olevilla naisilla, jotka eivät ole ottaneet D-vitamiinilisää, mistä voi päätellä että D-vitamiinilisä tarvitsee varmistaa. Jos päivittäinen saanti raskauden aikana on 10 ug päivässä., tämä johtaa 25- OH-D- pitoisuuksissa yläkantin arvoihin. Näistä syistä suositellaan raskauden ja imetyksen aikana D-vitamiinilisää 10 ug päivässä.

3.2. Lapset, nuoret ja D-vitamiini

D-vitamiinistatuksessa on havaittu laajoja vaihteluja lapsilla ja nuorilla.
POHJOISSKANDINAVIASSA sateisen kesän jäljiltä suurella osalla on aivan epätyydyttävä vitamiini-D-status.
SUOMI. Eräässä äskettäisessa tutkimukessa Suomesta havaittiin, että 9 - 15 vuotiaista tytöistä 13.4 %:lla oli talvella 25-OH-D-vitamiinipitoisuudet niinkin matalia kuin < 20 nmol/L. Eikä D-vitamiinilisällä joka oli 10 ug päivässä, saatu seerumin 25-OH-D-vitamiinipitoisuuksia normaalialueelle. Tässä kohtaa on huomioitava, että D2-vitamiini onkin vähemmän tehokas nostamaan 25-OH-D-pitoisuutta kuin ihosta peräisin oleva D3-vitamiini.
RUOTSI. Samankaltaisesta tutkimuksesta Ruotsissa saatiin tuloksena, että n.15,7 vuotiailla tytöistä 15 % oli D-vitamiinistatukseltaan vajeisia: <20 nmol/L ja 75 % tytöistä omasi seerumin D-vitamiinipitoisuuksia 20-38 nmol/L.
Tälle ikäryhmälle suositellaan D-vitamiininsaantia 7.5 ug päivässä.

3.3. Aikuiset ja D-vitamiini

POHJOISMAAT. Pohjoismaissa syntyneillä aikuisilla asukkailla ( 20 - 60 vuotiailla) on D-vitamiinin puute harvinaista. Meidän ilmasto-olosuhteissamme näyttää auringonsaaminen olevan riittämätöntä, jotta tarpeellinen määrä D3 vitamiinia voisi ihossa muodostua ja vitamiinistatus pysyisi riittävänä yli talven.
POHJOISSUOMI. P-Suomesta tehtiin tutkimus 1980 ja se osoitti vitamiinistatuksen olevan riittävä kesän ajan, muttaa talvikuukausina oli suurella joukolla epätyydyttävä D-vitamiinistatus.
NORJA. Eräs samankaltainen tutkimus Tromsasta Norjasta osoitti toisaalta riittäviä 25-OH-D-vitamiinipitoisuuskia ja vuodenaikavaihteluja aikuisilla, mikä osoitti että 70 asteen pohjoispuolella esiintyvän auringonsäteilyn intensiteetti oli riittävää ja pystyi stimuloimaan ihon D3 - muodostusta.
Ymmärrettävä selitys eroihin näiden tutkimustulosten kesken on se, että Norjassa oli suurempi kalan ja D-vitamiinilla rikastetun margariinin käyttö kuin Suomessa. Nämä tutkimukset osoittavat, että pohjoisilla leveysasteilla ravintoperäinen D-vitamiini on essentielli ( välttämätön) , jotta voi varmistaa riittävän vitamiini D-statuksensa.
KESÄ ja TALVI. Käytännöllisesti katsoen kaikilla aikuisilla on riittävä D-vitamiinistatus kesäkuukausien aikana, mutta talvikuukausina laskee seerumin 25-OH-D-pitoisuudet osalla nuoria aikuisia.
SUOMI. Runsaasti hypovitaminoosi D- tapauksia havaittiin 42- 46 vuotiaissa miehissä ja naisissa eräässä kiertävässä joukkoseulonnassa.
TANSKA. Samaa havaitiin keski-ikäisissä naisissa talven ja kevättalven aikana Tanskassa.

ISLAMILAISET MAAHANMUUTTAJAT. Vitamiini-D-puute on yleinen islamilaisilla pohjoiseen muuttaneilla henkilöillä. Niinpä matalia seerumin 25-OH-D-pitoisuuksia ja sekundääristä hyperparatyreoidismia on todettu raskaana olevilla pakistanilaisilla naisilla. Oslossa. Samoja havintoja on tehty Tanskassa.

RIISITAUDIN JA OSTEOMALASIAN ESTO. Matalin annos D-vitamiinia, jolla voidaan estää riisitautia ja osteomalasiaa, on 2.5 ug D-vitamiinia päivässä. Kuitenkaan tällä saannilla ei voitu saada mitään vaikutusta D-vitamiinistatukseen (seerumin 25- OH-D tasoon) niillä henkilöillä, jotka eivät saaneet aurinkoa. Mutta jos D2 saanti oli 3-4 ug, vaikutus alkoi jo olla merkitsevää luokkaa.
Englantilaisessa tutkimuksessa iäkkäämmillä itsenäisesti asuvilla henkilöillä todettiin seuraavaa: Jos diettäärinen D-vitamiinin saanti oli luokkaa 4-5 ug päivässä, havaittiin talvisaikaan seerumin 25-OH-D-pitoisuuksien kohoavan noin 50 nmol/l tasoon ja kesäaikaan 75 nmol/L tasoon
Eräässä vielä tuoreemmassa tutkimuksessa ravintoperäisen D-vitamiinin vaikutuksista arvioitiin, että talvella tarvitaan 12,5 ug jotta kautta talven pysyisi stabiili D-vitamiinistatus yllä.

MUUTOS EDELLISIIN SUOSITUKSIIN
Niinpä saatetaan olettaa, että aiemmin suositeltu dietäärinen saanti 5 ug päivässä lieneekin riittämätön pitämään yllä hyväksyttävää 25-OH-D plasmapitoisuutta pohjolan talven aikana. Jotta saadaan tämä vuodenajasta johtuva 25-OH-D-putoama hallintaan, suositellaan sen takia ikäryhmille 2-60 vuotta D-vitamiinin saantia 7.5 ug päivässä.

3.4. Ikääntyneet ja D-vitamiini

Lukuisista pohjoismaisista ja muista tutkimuksista päätellen suurella osalla ikääntyneistä on aivan epätyydyttävän matalat D-vitamiinistatukset. Laitoksissa asuvat vanhukset ovat erityisen suuressa D-vitamiinin puutteen riskissä, samoin myös omissa kodeissaan elävät dementiaa potevat vanhukset.
Lie monta syytä vanhusten heikkoon D-vitamiinistatukseen. Kotiovien ulkopuolella vietetetty aika on rajallista. Ihon epidermiksen kolesterolijohdannaista 7-dehydrokolesterolia ( josta D3 voi muodostua) on iän mukana vähenevin määrin. Vanhuksella myös tämän esimuodon muuntuminen D3-vitamiinimuotoon ei ole enää niin tehokastakaan kuin nuoremmilla yksilöillä. On kuitenkin ristiriitoja siinä, mitä asetetaan normaaliksi raja-arvoiksi vanhusten tyydyttävälle 25-OH-D-statukselle. Ehdotettuja raja-arvoja vanhusten D-vitamiinistatukselle ovat 30 nmol/L - 100 nmol/L. Nämä arvot perustuvat lähinnä samaan asiaan liittyvään PTH-statukseen.
Edelleen on havaittu, että PTH nousee 70 ja 95ikävuoden välillä samoilla 25-OH-D tasoilla, erojen ollessa 20 % PTH pitoisuuksissa.
NORJA. Keskimääräinen 25-OH-D-vitamiinipitoisuus norjalaisilla vanhuksilla, jotka saivat 10 ug D-vitamiinia, oli 85-105 nmol/L ( Erittäin hyvä)
Vain marginaalista seerumin 25-OH-D-pitoisuuden nousua ja PTH-hormonin laskua on havaittavissa, jos D3-saanti nousee 10 mikrogrammasta 20 mikrogrammaan.

LONKKAMURTUMAT
Kaikissa Pohjoismaissa on korkea lonkkamurtumien insidenssi. Kuluneen 50 vuoden jakson aikana on ollut todettavissa iän suhteen justeerattuna murtumien 2-3 kertainen lisääntymä.
Murtumia tapahtuu enemmän kaupungeissa kuin maaseudulla. Tämä osoittaa ulkosyntyisten tekijöitten merkittävyyttä.
Ikääntyvillä naisilla postmenopausaalisesti alentuneesta estrogeenintuotosta johtuen on havaittavissa nopeampi luukato ja enemmän murtumia kuin miehillä. Ei ole tiedossa, miten suuresti D-vitamiinin puute ja osteomalasia lisää vanhusten murtumien riskiä. Eräitten tutkimusten mukaan D-vitamiininpuutteen osuus osteoporoottisissa murtumissa puhkeaa esiin vasta kaikkein korkeimmissa ikäryhmissä. Kolme interventiotutkimusta, joissa annettiin vanhuksille sekä kalsiumia että D-vitamiinia, osoittivat osteoporoottisten murtumien vähentymistä.
SUOMESSA ja ENGLANNISSA on tehty tutkimuksia, joissa annettiin vain D-vitamiinia ja osoitettiin , että murtumien kokonaislukumäärä aleni. Vastaavanlaisia tutkimuksia tehtiin ALANKOMAISSA ja NORJASSA, eikä pystytty osoittamaan D-vitamiinilisästä vastaavaa vaikutusta. Eräässä laajassa iäkkäitten naisten prospektiivisessa interventiotutkimuksessa oli havaittavissa käänteistä korrelaatiota D-vitamiinin saannin ja lonkkamurtumien riskin kesken.
Kaikille yli 60 vuotiaille suositellaan D-vitamiinin kokonaissaantia 10 ug päivässä. Jos vanhus saa vain vähän tai ei ollenkaan aurinkoa, hänen pitäisi saada D3-vitamiinilisää 10 ug päivässä sen lisäksi, mitä ravinto antaa.

4. D-vitamiinin suurin hyväksyttävä päiväsaanti ja myrkyllisyys

Isot D-vitamiinimäärät ovat myrkyllisiä ja ne voivat johtaa hyperkalsemiaan, nefrokalsinoosiin ja munuaisten pettämiseen.. Vauvat ja lapset ovat herkempiä kalsiumin myrkyllisyydelle kuin aikuiset. Aikuiset voivat sietää yksittäisen mega-annoksen 7.5 mg
vuodessa, kun taas lapsilla yhdestä sellaisesta annoksesta vuodessa kehittyisi hyperkalsemia.
On useitakin raportteja hyperkalsemiasta, kun ilman arvostelukykyä on vauvojen ruokaan lisätty D-vitamiinia. Myös on raportteja siitä, että maitoa on rikastettu vahingossa liian suurilla D-vitamiiniannoksilla. Mitään selkeää toksista rajaa ei ole määritelty, mutta EU SCF (European Scientific Committee on Food) perustaen seerumin 25-OH-D-pitoisuuksiin ja hyperkalsemian riskiin on ehdottanut seuraavia ylärajoja katoksi D-vitamiinin saannille. Vauvojen ja lasten ( 10 ikävuoteen asti) D-vitamiinin suurin hyväksyttävä päiväsaanti on 25 ug päivässä. Nuorille ja aikuisille tämä suurin hyväksyttävä päiväsaanti on 50 ug päivässä.

5. D-vitamiinin lähteet ja saanti
Rasvaiset kalat ja maito, joka on D-vitamiinilla rikastettua ovat ainoat tärkeät ravintoperäiset D-vitamiinilähteet. Muutamissa makeanveden kaloissa voi olla huomattavat määrät D-vitamiinia. Munissa on pieniä määriä D-vitamiinia, mutta niissä on sen aktiivia muotoa 25-OH-D3.
Ravintotutkimukset ovat paljastaneet, että kaikissa Pohjoismaissa on D-vitamiinin saanti matalaa: 2-6 ug päivässä. Suhteellisen suurella väestömäärällä on saanti sitäpaitsi jopa alle 2.5 ug D-vitamiinia päivässä.”

Suom. Syreeni

Kommentit (2)

Vierailija

http://www.vegaaniliitto.fi/vegaia/2004/syksy/D.html

Vieth (8) suosittelee vähintään 20 µg päivittäistä saantia. Samaan tulokseen päätyy Walsh (9) muotoillessaan suosituksia kasvissyöjille: 20 µg päivittäin suplementtina talvisin. Perusteena Walsh mainitsee muun muassa kasviperäisen D2-vitamiinin heikomman hyväksikäytettävyyden verrattuna D3-vitamiiniin. Vauvoilla käytettävät D-vitamiinitipat (Jekovit ja Devitol) ovat kasviperäistä ja siksi hyvä ja halpa ratkaisu myös vegaanille. Harva meistä syö päivittäin kantarellia, joka on erinomainen D-vitamiinin lähde. Margariinissa mitattuna saisi pistellä noin puoli paketillista Keijua, jos tavoitteena on 20 µg. Käytännössä helpoin tapa saada tuo annos D-vitamiinia on esimerkiksi 10 tippaa Devitolia, joka öljypohjaisena on neutraalimman makuinen kuin etanolipohjainen Jekovit. Kun päivät lyhenevät ja illat pimenevät, on aika aloittaa D-vitamiinilisä. Sitten kesällä suomalainenkin vegaani saa nauttia D-vitamiininsa auringonsäteistä.



jäin miettimään että miksi lapsille annetaan
vegaanista d vitamiinia ?
pitäsköhän alkaa syömään kanttarelleja...
pah.. en uskalla kuitenkaan...

Uusimmat

Suosituimmat