Ristiretket - rauhankulkueet!?!

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Wikipedia:
"Ristiretket olivat paavin hyväksymiä, uskonnollisesti motivoituja sotaretkiä erityisesti keskiajalla. Aluksi tarkoitus oli vallata Jerusalem takaisin kristittyjen hallintaan, minkä vuoksi ensimmäiset ristiretket kohdistuivat muslimeja vastaan. Myöhemmin ristiretkiä tehtiin myös Euroopassa olevia pakanallisia tai harhaoppisina pidettyjä maita ja kansoja vastaan muun muassa Itämeren etelärannikolle. Tosin Itämeren piirissä tehdyillä sotaretkillä ei läheskään aina ollut paavin antamaa ristiretkijulistusta tukenaan, eivätkä aikalaiset välttämättä muutenkaan pitäneet niitä ristiretkinä: tällöin ristiretki-nimitys on syntynyt vasta myöhemmän historiankirjoituksen yhteydessä. Merkittäviä olivat myös katolisen kirkon kerettiläisiksi katsomia ryhmiä vastaan Etelä-Ranskassa ja Böömissä tehdyt ristiretket."

Lähtökohtaisesti on arveluttavaa ottaa historiasta tutkittavaksi irrallinen tapahtumasarja. Tapahtumilla on aina syynsä ja seurauksensa.
Riittävän pitkällä historiallisella ajanjaksolla katsottuna arabit ja mannereurooppalaiset ovat sotineet toisiaan vastaan ajast'aikaa.
Ovatko nuo sodat olleet uskonsotia muhamettilaisten ja kristittyjen, vai raadollisia anastussotia, jossa uskontoja on käytetty liikkeelle panevana voimana?

Mikä on historiallinen "totuus" ristiretkistä?

Sivut

Kommentit (20)

Reiska
Seuraa 
Viestejä5100
Liittynyt6.5.2007

Nuo Jerusalemin vapauttamiseks tehdyt ristiretket sai alkunsa siiitä, kun muslimit sulki kritityiltä pyhiinvaeltajilta Jerusalemin. Sanoisin, että uskonnollinen valloitussota..

Per se

Vierailija

Reiska:
"Nuo Jerusalemin vapauttamiseks tehdyt ristiretket sai alkunsa siiitä, kun muslimit sulki kritityiltä pyhiinvaeltajilta Jerusalemin. Sanoisin, että uskonnollinen valloitussota.."

Voidaan sanoa myös "Jerusalemin valloittamiseksi" tai "ryöstämiseksi" jne.
Oletetaan, että muhamettilaiset pyrkivät estämään moiset aikeet.
Kumpikin sotiva puoli hakee historioistaan omat oikeutensa sotimiseen ja syitä heille löytynee varmaan kosolti tuon kulmakunnan historiasta.

Vierailija
" Nuo Jerusalemin vapauttamiseks tehdyt ristiretket sai alkunsa siiitä, kun muslimit sulki kritityiltä pyhiinvaeltajilta Jerusalemin. Sanoisin, että uskonnollinen valloitussota. "



Aika ja ajoitus täytyy aina huomioida. Jälkikäteen kirjoitetussa historiassa on paljon myöhempää propagandaa mukana - m.m. käytetään nimiä ja käsityksiä ajassa jolloin niitä ei ollut.

Lord David - Lord Jesus - Lord Christ(ian/in/one)

And Jesus went out, and departed from the temple: and his disciples came to him for to shew him the buildings of the temple. And Jesus said unto them, See ye not all these things? verily I say unto you, There shall not be left here one stone upon another, that shall not be thrown down. And as he sat upon the mount of Olives, the disciples came unto him privately, saying, Tell us, when shall these things be? and what shall be the sign of thy coming, and of the end of the world? And Jesus answered and said unto them, Take heed that no man deceive you. For many shall come in my name, saying, I am Christ; and shall deceive many. (Matteus 24).

And Jesus answered and said, while he taught in the temple, How say the scribes that Christ is the Son of David? For David himself said by the Holy Soul (Ghost), The Lord said to my Lord, Sit thou on my right hand, till I make thine enemies thy footstool. David therefore himself calleth him Lord; and whence is he then his son? (Markus 12)

The scribes don't understand, that Lord David, Lord Jesus and Lord Christ (WhiteStone) are of same Holy Heritage: By The Kingdom of Sous and The Creator - but in different time. Lord David, through Lord Jesus, greets Lord Christ thousands of years forward in time. Understand the secret name of Christ also as "in Christian Time". You can also through your family line, send a message to a relative born year 3000.

el6
Seuraa 
Viestejä1457
Liittynyt12.2.2007
markent
Wikipedia:
"Ristiretket olivat paavin hyväksymiä, uskonnollisesti motivoituja sotaretkiä erityisesti keskiajalla. Aluksi tarkoitus oli vallata Jerusalem takaisin kristittyjen hallintaan, minkä vuoksi ensimmäiset ristiretket kohdistuivat muslimeja vastaan. Myöhemmin ristiretkiä tehtiin myös Euroopassa olevia pakanallisia tai harhaoppisina pidettyjä maita ja kansoja vastaan muun muassa Itämeren etelärannikolle. Tosin Itämeren piirissä tehdyillä sotaretkillä ei läheskään aina ollut paavin antamaa ristiretkijulistusta tukenaan, eivätkä aikalaiset välttämättä muutenkaan pitäneet niitä ristiretkinä: tällöin ristiretki-nimitys on syntynyt vasta myöhemmän historiankirjoituksen yhteydessä. Merkittäviä olivat myös katolisen kirkon kerettiläisiksi katsomia ryhmiä vastaan Etelä-Ranskassa ja Böömissä tehdyt ristiretket."

Lähtökohtaisesti on arveluttavaa ottaa historiasta tutkittavaksi irrallinen tapahtumasarja. Tapahtumilla on aina syynsä ja seurauksensa.
Riittävän pitkällä historiallisella ajanjaksolla katsottuna arabit ja mannereurooppalaiset ovat sotineet toisiaan vastaan ajast'aikaa.
Ovatko nuo sodat olleet uskonsotia muhamettilaisten ja kristittyjen, vai raadollisia anastussotia, jossa uskontoja on käytetty liikkeelle panevana voimana?

Mikä on historiallinen "totuus" ristiretkistä?




En todellakaan tiedä, mutta voin heittää muutaman arvauksen.
Sota on aina jonkin taloudellisen hyvän hankkimista hyökkäävälle osapuolelle. Syyt hyökkäämiseen ovat olleet milloin mitäkin, uskonto, uhkakuvat, vallanhimo, ryöstösaaliin toivo ja kansallisviha( vasta uudemmalla ajalla) näin muutamia mainitakseni.

Nämä ovat olleet helposti perusteltavissa tavalliselle rahvaalle(enkä tarkoita olla nyt ylimielinen)
Kyseessä kuitenkin oli ja on eliitin hillitön vallanhinku.

Taloudesta tässä on lopulta kyse.
Kannattaa lukea Nicola Macchiavellin klassikko Ruhtinas.
Myös von Clausewish sanoi sodan olevan epäonnistuneen diplomatian jatke.

.

Vierailija
markent
Mikä on historiallinen "totuus" ristiretkistä?

Oma lainauksesi Wikipediasta antaa vastauksen:

Aluksi tarkoitus oli vallata Jerusalem takaisin kristittyjen hallintaan...
Vierailija

Tämän esseen kärjessä on muutamia faktoja ristiretkistä, liittyen sen rahoittamiseen juutalaisten ryöstömurhilla pitkin Reinin laaksoa. On harhaluulo, että kristinusko on länsimainen historialtaan. Täällä se on ollut politiikkaa, elävää se on ollut lähinnä vain köyhissä maissa, tuohonkin aikaan painopiste oli idässä:
http://www.helsinki.fi/~pjojala/Nollaveri.html

Vierailija
Aluksi tarkoitus oli vallata Jerusalem takaisin kristittyjen hallintaan...



Kristinusko (Christianity) ja kristinuskoon pakolla käännetyt (Christians) on eri asia. Eli ''kristittyjen hallintaan'' on väärin.

Vierailija
markent
Wikipedia:
"Ristiretket olivat paavin hyväksymiä, uskonnollisesti motivoituja sotaretkiä erityisesti keskiajalla. Aluksi tarkoitus oli vallata Jerusalem takaisin kristittyjen hallintaan, minkä vuoksi ensimmäiset ristiretket kohdistuivat muslimeja vastaan. Myöhemmin ristiretkiä tehtiin myös Euroopassa olevia pakanallisia tai harhaoppisina pidettyjä maita ja kansoja vastaan muun muassa Itämeren etelärannikolle. Tosin Itämeren piirissä tehdyillä sotaretkillä ei läheskään aina ollut paavin antamaa ristiretkijulistusta tukenaan, eivätkä aikalaiset välttämättä muutenkaan pitäneet niitä ristiretkinä: tällöin ristiretki-nimitys on syntynyt vasta myöhemmän historiankirjoituksen yhteydessä. Merkittäviä olivat myös katolisen kirkon kerettiläisiksi katsomia ryhmiä vastaan Etelä-Ranskassa ja Böömissä tehdyt ristiretket."

Lähtökohtaisesti on arveluttavaa ottaa historiasta tutkittavaksi irrallinen tapahtumasarja. Tapahtumilla on aina syynsä ja seurauksensa.
Riittävän pitkällä historiallisella ajanjaksolla katsottuna arabit ja mannereurooppalaiset ovat sotineet toisiaan vastaan ajast'aikaa.
Ovatko nuo sodat olleet uskonsotia muhamettilaisten ja kristittyjen, vai raadollisia anastussotia, jossa uskontoja on käytetty liikkeelle panevana voimana?

Mikä on historiallinen "totuus" ristiretkistä?


Ainakin Itämeren alueella nämä "ristiretket" meille ja balttiaan olivat lähinnä valloitusretkiä Euroopan viimeisiin valloittamattomiin pakanamaihin. Eikä voi myöskään vähätellä Itämeren alueen kohtalaisen kukoistavaa kaupankäyntiä näiden "pakanamaiden" tuotteilla, jonka mm. Saksalaiset ja skandit halusivat saada itselleen.

Ruotsalaisten "ristiretket" alkoivat varmasti jo kauan ennen niitä historian kirjoituksista tuttuja reissuja ihan perinteisillä ryöstöretkillä. Ruotsalaiset olivat itse vieraan vallan alla (Tanska), josta pääsivät irti vähän ennen noita tunnettuja retkiään Suomeen ja Viroon. Kun ruotsalaiset vihdoin aikanaan saavuttivat jonkin näköisen kansallisen itsenäisyyden tunteen heillä heräsi ilmeisesti himo laajentaa alueitaan ilmeisen houkuttelevilla meidän esi-isiemme mailla. Merkillistä sinällään on se, etteivät silti juurikaan kiinnostuneet nykyisen Ruotsin alueen pohjoisemmasta puoliskosta ennen 1700-lukua. Ruotsalaiset itse katsovat kansansa olleen suunnilleen täysin kristittyjä vasta 1300-luvun lopulla, joten sekin murentaa tuota ristiretki-teoriaa.

Vierailija

Jatkanpa vielä sen verran, että muistelen vähän tietojani noista Välimeren alueen retkistä. Tuhatluvulle mennessä keskiaikaisessa Euroopassa oli syntynyt jo kansallisvaltioita, joita johtivat feodaalikuninkaat. Lukuisten sotien ja itse feodaalisen yhteiskunnan synnyssä oli syntynyt suuri aatelisten joukko, jotka todellisuudessa vastasivat suurehkoista armeijoista ja kuninkaiden maiden puolustamisesta.

Feodaalikuninkaiden asema perustui puhtaasti lähimpien alaisten aatelointiin ja sen avulla saavutettuun aseelliseen voimaan. Kuitenkin vuosituhannen vaihteen tienoilla esim. Ranskassa oli pidempi rauhan jakso, joka sai kuninkaat varmasti hermostumaan. Koko joukko sotimaan koulittuja ja omia armeijoitaan johtavia aatelisia oli pitkiä aikoja vailla tekemistä. Aatelisten tärkeimmät tulonlähteet olivat tuolloin sodista saatavat saaliit ja maa-alueet, joten kun ei ollut sotia ei tullut omaisuutta (meni sitäkin enemmän). Kuninkaiden tuli keksiä aatelisille sotia ennenkuin joku tai jotkut heistä saisi päähänsä että hänestä tulisikin parempi johtaja valtiolle kuin nykyinen.

Tämän tarpeen Ranskan kuningas tietääkseni teki tietääkseni tiettäväksi paaville (sopivan harkintalahjan kera, toki) ja kah, yllättäen paavi koki suuren tarpeen vallata "pyhä maa" takaisin "vapaaksi". Palestiina ei muistaakseni ollut koskaan ollut katolisten kristittyjen vallassa, eikä sinne mitään pyhiinvaelluksia suuremmalti tehty. Keskiajalla turismi oli muutenkin aika tuntematon käsite ihmisille. Keski-Euroopankin väestö oli kauppiaita lukuunottamatta hyvin sidottuja asuinpaikkaansa ja matkustus edellytti merkittävää vaurautta.

Vierailija

Eiköhän kaikissa sotaretkissä ole kauempana takana se taloudellinen hyöty.

Etusijalla on useimmiten sisäpolitiikka, pomo saa vahvistettua asemansa aloittamalla sodan, mikä yhtenäistää kansaa ja saa aikaan poikkeustilan, mikä ohittaa opposition vaikutusmahdollisuudet. Tulos: Pomon paikka pysyy. Lopputuloksesta ei useinkaan ole väliä, ovat nuo johtajat niin usein niin jalat irti maasta.

Vielä aiemmista keskusteluista, ei kait ristiretkiä tehty, jotta saataisi Jerusalem takaisin kristittyjen hallintaan. En muista, että aiemmin kristityt olisivat hallinneet Jerusalemia, eikä jälkeenkään.

Vierailija
jpv
markent
Wikipedia:"Ristiretket olivat paavin hyväksymiä "

AMOR : Ennen "sivistystä ja kristinuskoa"
ROMA : "Sivistyksen ja kristinuskon" jälkeen

Silloin kun AMOR muuttui ROOMAksi, Rooma tuhottiin (Ateenan tuhoamisen jälkeen), ja Roomaa hallitsi nykyisin tunnettua nimeä käyttäen Gootit. Eli nykyään esitetyt Roomalaiset ei ole Roomalaisia, vaan Gotteja.

Vierailija
markent
Wikipedia:
"Ristiretket olivat paavin hyväksymiä, uskonnollisesti motivoituja sotaretkiä erityisesti keskiajalla. Aluksi tarkoitus oli vallata Jerusalem takaisin kristittyjen hallintaan, minkä vuoksi ensimmäiset ristiretket kohdistuivat muslimeja vastaan. Myöhemmin ristiretkiä tehtiin myös Euroopassa olevia pakanallisia tai harhaoppisina pidettyjä maita ja kansoja vastaan muun muassa Itämeren etelärannikolle. Tosin Itämeren piirissä tehdyillä sotaretkillä ei läheskään aina ollut paavin antamaa ristiretkijulistusta tukenaan, eivätkä aikalaiset välttämättä muutenkaan pitäneet niitä ristiretkinä: tällöin ristiretki-nimitys on syntynyt vasta myöhemmän historiankirjoituksen yhteydessä. Merkittäviä olivat myös katolisen kirkon kerettiläisiksi katsomia ryhmiä vastaan Etelä-Ranskassa ja Böömissä tehdyt ristiretket."

Lähtökohtaisesti on arveluttavaa ottaa historiasta tutkittavaksi irrallinen tapahtumasarja. Tapahtumilla on aina syynsä ja seurauksensa.
Riittävän pitkällä historiallisella ajanjaksolla katsottuna arabit ja mannereurooppalaiset ovat sotineet toisiaan vastaan ajast'aikaa.
Ovatko nuo sodat olleet uskonsotia muhamettilaisten ja kristittyjen, vai raadollisia anastussotia, jossa uskontoja on käytetty liikkeelle panevana voimana?

Mikä on historiallinen "totuus" ristiretkistä?




Kun arvioi historiallisia tapahtumia niin pitää ymmärtää sen aikaista maailmaa, eikä moralisoida tai peilata tapahtumia nykyajan mittapuun mukaan.
Ristiretket alkoivat siitä kun bysantin keisari pyysi paavilta apua taistelussa islamisteja vastaan, kirkolliskokouksessa paavi vaatikin kaikkia kansoja lähtemään sotaretkelle Jerusalemiin jota hallitsivat silloin turkkilaiset.

Nyt pitää ottaa huomioon sen ajan historia, sillä islamistit olivat valloittaneet pohjois-afrikan ja espanjan, vasta ranskalaiset pystyivät pysäyttämään islamin etenemisen. Paavi Urbanus II joka julisti ristiretket alkaneeksi oli ranskasta kotoisin, sillä on myös varmaan ollut merkitystä tehdessä päätöstä.
Puheessan paavi korosti espanjan olevan jo islamilais valloittajien hallussa, lisäksi paavi toi esille sen että jopa romaniassa soditaan islamilais valloittajia vastaan.
Kun katsoo vallitsevaa tilannetta niin ei ole ihme että paavi kokosi sotajoukon. Mielestäni jerusalemin vapautus on vain tekosyy jolla paavi sai koko euroopan yhtenäisesti sotimaan. Sillä siihen aikaan euroopassa oli vain pieniä kuningaskuntia jotka olivat lisäksi vielä eripuraisia keskenään, jälkikäteen miettien paavin ratkaisu oli oikea, ei jerusalemin valloitus vaan eräänlaisen yhteisen sotajoukon kokoaminen. Jos näin ei olisi menetelty niin melko varmasti islamistit olisivat valloittaneet koko euroopan palapalalta.

Paavin päätöksen vaikuttivat varmasti tieto siitä että arabit olivat tappaneet kaikki kristityt jotka olivat olleet valloitetuilla alueilla. Aleksandriassa pelkästään tapettii kymmeniä tuhansia kristittyjä. Valloitetuilla alueilla juutalaisia säästettiin koska koraani kieltää taistelemasta juutalaisia vastaan.
Monet juutalaiset olivat jo nousseen hyvin korkeisin asemiin islamistien hallitsemissa alueissa, myös tällä on oma merkityksensä paavin päätöksiin, varskinkin kun paavi Urbanus oli erittäin antisemitistinen.

Urbanus laittoikin alulle mittavat juutalaisvainot. esim, kun ristiretkeläiset palasivat jerusalemin valloituksesta niin kulkiessaan euroopan läpi he tappoivat kiinni saamiaan juutalaisia, heillä oli oma kannustushuuto. Hep Hep, latinan kielisestä sanoista Hierosolyma est perdita, Jerusalem on kukistunut.
Eli sieltä on peräisin nykyäänkin käytössä oleva kannustushuuto.

Vierailija

jpv:
"Feodaalikuninkaiden asema perustui puhtaasti lähimpien alaisten aatelointiin ja sen avulla saavutettuun aseelliseen voimaan. Kuitenkin vuosituhannen vaihteen tienoilla esim. Ranskassa oli pidempi rauhan jakso, joka sai kuninkaat varmasti hermostumaan. Koko joukko sotimaan koulittuja ja omia armeijoitaan johtavia aatelisia oli pitkiä aikoja vailla tekemistä. Aatelisten tärkeimmät tulonlähteet olivat tuolloin sodista saatavat saaliit ja maa-alueet, joten kun ei ollut sotia ei tullut omaisuutta (meni sitäkin enemmän). Kuninkaiden tuli keksiä aatelisille sotia ennenkuin joku tai jotkut heistä saisi päähänsä että hänestä tulisikin parempi johtaja valtiolle kuin nykyinen."

Jotain tuollaista olen itsekin ajatellut. Kun aatelisten pojilla ainoastaan esikoisella oli oikeus arvoon ja perintöön oli muilla miesperillisillä ainoa kunniallinen uravalinta ryhtyä ritariksi tai papiksi/munkiksi. Muodostui kristillisiin valtioihin hallitsijoille vaarallinen joutilas sotilasluokka.
Tämän sotilaallisen ylijäämän valjastaminen sotilaallisia tarkoitusperiä palvelevaksi voimaksi muhamettilaista maailmaa vastaan oli sen aikaisten hallitsijoiden suorittama valtapoliittinen teko, joka myös sopi hyvin katolisen kirkon tavoitteisiin.

Mielenkiintoinen tällainen ristiretkeläisten liittoarmeija. Tulee mieleen NATO.

Pseudohippi
Seuraa 
Viestejä13828
Liittynyt27.11.2006
TPa
En muista, että aiemmin kristityt olisivat hallinneet Jerusalemia, eikä jälkeenkään.

Jerusalem oli osa Rooman valtakuntaa yhtäjaksoisesti vuodesta 70 vuoteen 614 asti. Rooma puolestaan oli virallisesti kristitty valtio noin vuodesta 300 alkaen, joten kaupungin kristitty historia on sen islamilaista historiaa vanhempi. Juutalaisten kapinan jälkeen (v. 135) muuten juutalaisilta oli satojen vuosien ajan pääsy kielletty kaupunkiin. Juutalaisten sallittiin palata kaupunkiin vasta kun se siirtyi persialaisten hallintaan vuosiksi 614-629. Muslimiarabit puolestaan valtasivat kaupungin 638 josta alkoi islamilainen kausi.

Tiedot kaupungin merkittävimmän kirkon tuhoamisesta ja kristittyjen pyhiinvaeltajien tappamisesta olivat tärkeitä motiiveja ensimmäisille ristiretkille. Muslimivallan ensimmäisinä vuosisatoina kaupunkiin olivat päässeet myös kristityt vapaasti, mutta 1000-luvun alussa ahdasmielisempi suuntaus oli saanut kalifaatissa vallan ja kirkot tuhottiin.

Ensimmäisen ristiretken (1099) taisteluihin liittyy sellainenkin mielenkiintoinen kuriositeetti, että Jerusalemia puolustivat kristittyjä vastaan muslimit ja juutalaiset rinta rinnan, ja kaupungin kukistuttua ristiretkeläiset mm. polttivat synagoogan johon juutalaisia oli paennut turvaan.

Ristiretkiaikana seuraavan parin sadan vuoden mittaan kaupunki vaihtoi omistajaa useasti ollen esim. jonkin aikaa rauhanomaisella sopimuksella Saksan kuninkaan Frederik II:n hallinnassa. Lopullisesti kristittyjen hallinta päättyi 1200-luvun puoliväissä Egyptin malmukkien vallattua sen.

Ristiretkiä järjestettiin varmaan monestakin eri syystä, eivätkä sisä- tai valtapoliittiset syyt olleet niitä vähäisimpiä. Alun perin kyseessä lienee ollut kuitenkin aito huoli muslimien kasvavasta paineesta kristikuntaa kohtaan ja halusta saada uskonnon syntypaikka kristikunnan haltuun. Tilannetta voisi verrata siihen mitä muslimit mahtaisivat ajatella, mikäli jotkut vääräuskoiset valtaisivat Mekan.

Ihmiset tekevät tulevaisuuden.

Vierailija
Pseudohippi

Jerusalem oli osa Rooman valtakuntaa yhtäjaksoisesti vuodesta 70 vuoteen 614 asti.
Paitsi, että Rooma lakkasi olemasta jo kauan ennen sitä. Jakautui ja läntinen puoli (eli sen varsinaisen Rooman jatke) lakkasi lopullisesti jo 500-luvun lopussa.
Pseudohippi
Rooma puolestaan oli virallisesti kristitty valtio noin vuodesta 300 alkaen, joten kaupungin kristitty historia on sen islamilaista historiaa vanhempi.
Nii-in, Rooman historia. Sen sijaan Välimeren itärannikon historia on hyvinkin vaiherikas varsinasen Rooman heikentymisestä ja vetäytymisestä (300-400 luku) lähtien.
Pseudohippi

Tiedot kaupungin merkittävimmän kirkon tuhoamisesta ja kristittyjen pyhiinvaeltajien tappamisesta olivat tärkeitä motiiveja ensimmäisille ristiretkille. Muslimivallan ensimmäisinä vuosisatoina kaupunkiin olivat päässeet myös kristityt vapaasti, mutta 1000-luvun alussa ahdasmielisempi suuntaus oli saanut kalifaatissa vallan ja kirkot tuhottiin.
Juuei, ei näin. Jonkin kirkon tuhoaminen ja niiden parin hassun kristityn vainoaminen ei varmasti olisi riittänyt saamaan varsin maallisiin asioihin keskittyneen paavin mielenkiintoa heräämään, varsinkin kun jo keskiajalla oli varsin selvä ero eri kristittyjen välillä. Paavia ei olis voinu vähempää kiinnostaa joidenkin gnostilaisten tms. kärsimys, puhumattakaan idän kirkosta, hehän olivat harhaoppisia ja siten vain hitusen pakanoita ylempänä.

Toisaalta siihen aikaan Palestiinassakin valtaa piti turkkilaiset, joilla EI ollut mitään vimmaa hyökätä kristittyjä vastaan. Kristityillä päin vastoin oli heidän valtakunnassaan varsin hyvä asema, joskin ei yhtä hyvä kuin muslimeilla. Sen sijaan ristiretkeläiset tunnetusti murhasivat kristittyjä aivan surutta niin halutessaan ja ryöstivätpä Bysantinkin kertaalleen.

Pseudohippi

Ensimmäisen ristiretken (1099) taisteluihin liittyy sellainenkin mielenkiintoinen kuriositeetti, että Jerusalemia puolustivat kristittyjä vastaan muslimit ja juutalaiset rinta rinnan, ja kaupungin kukistuttua ristiretkeläiset mm. polttivat synagoogan johon juutalaisia oli paennut turvaan.
Ylipäätään ristiretkiin liittyi varsin vahvasti kristittyjen puolelta ääretön raakuus ja ylimielinen fanatismi (olkoonkin, että on olemassa pari esimerkkiä tilanteen normalisoitumisesta pitkäaikaisemman miehityksen aikana). Heille oli varsin itsestään selvää tappaa antautuneet viimeiseen mieheen, naiseen, lapseen ja eläimeen. Vastapuoli sen sijaan näki koko tilanteen normaalina sotatilanteena, jossa voitiin neuvotella tilannekohtaisesti. Koko nykypäivänäkin tunnettu Jihad-ilmiö sai alkunsa ristiretkistä, siitä kun mamelukit alkoivat pelaamaan samaa peliä kuin kristityt, ei armoa vaan uskonnollista vihaa. Tästä historiankirjoituskin tuntee esimerkkejä.
Pseudohippi

Ristiretkiä järjestettiin varmaan monestakin eri syystä, eivätkä sisä- tai valtapoliittiset syyt olleet niitä vähäisimpiä. Alun perin kyseessä lienee ollut kuitenkin aito huoli muslimien kasvavasta paineesta kristikuntaa kohtaan ja halusta saada uskonnon syntypaikka kristikunnan haltuun. Tilannetta voisi verrata siihen mitä muslimit mahtaisivat ajatella, mikäli jotkut vääräuskoiset valtaisivat Mekan.
Tästä olen eri mieltä, kyse oli nimenomaan lähinnä sisäpolitiikasta, eiväthän kristityt (katoliset) olleet tuhanteen vuoteen oleet kiinnostuneita koko kaupungista. Eikä sinne oikeasti mitään suurta pyhiinvaellusaaltoa ollut tapahtunut, keskiajan ihmiselle muutaman tuhannen kilometrin matka oli sama kuin matka kuuhun.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat