Suurin tähtikaukoputki?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Keck ja VLT? Eipä niistä enempää.

Lähinnä kiinnostaisi tietää kuinka suuri kaukoputki on teoriassa mahdollista rakentaa? Voidaanko rakentaa laitos, joka olisi kykenevä tuomaan näkyville muiden aurinkokuntien planeetat? Minka kokoisesta&hintaisesta kapistuksesta silloin puhutaan?

Sivut

Kommentit (18)

Vierailija
JIIKO
Keck ja VLT? Eipä niistä enempää.

Lähinnä kiinnostaisi tietää kuinka suuri kaukoputki on teoriassa mahdollista rakentaa? Voidaanko rakentaa laitos, joka olisi kykenevä tuomaan näkyville muiden aurinkokuntien planeetat? Minka kokoisesta&hintaisesta kapistuksesta silloin puhutaan?




Joku varmaan vastaa tarkemmin, mutta ongelma on sen tähden kirkkaus, joka peittää lähiympäristön, planeetat heijastavat vai murto-osan emotähtensä valosta.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Ongelmia tuollaisen kaukoputken rakentamiseen riittää.
Hinta on yksi, ja ilmakehän häiriöki aiheuttaa isoja ongelmia.

Lisäksi kovin ison peilin hionta täsmälliseksi parabooliksi on vaikeaa.
Sanotaan että lasi on nestettä ja näin ollen peilin pysyvyydestäkin aiheutuu ongelmia.
Eipä taijja homma optisilla välineillä, toistaiseksi onnistua.
Korostan sanaa toistaiseksi.

TERÄS NALLEPUH
Seuraa 
Viestejä5662
Liittynyt31.1.2008

Vaikka lasi onkin nestettä, niin se on hyvin kiinteätä sellaista. Se on kiinteämpää kuin lyijy, eli sillä on todella alhainen viskositeetti(eli hitaampi muodonmuutoksille).

Varmasti kyllä lasin ominaispaino aiheuttaa sen, että miksei kovinkaan suuria putkiapystytä rakentamaan. Mutta nykäänhän ei enää isoja taideta tehdäkkään vaan sellaisia pienemmistä peileistä/laseista koostuvia putkia jotka sitten näkevät yhtä tarkasti mutta eivät romahda oman painonsa alle.

Olen syönyt hunajapurkin ja minusta tuli.. SUPER PUH!! TITTIDII!!
Kaikkien aikojen paras BB asukas: BB-Marika (SBB6)

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Peilin koko on suhteellinen käsite. Nimittäin monen toisistaan etäällä olevan peilin systeemeissä on samoja tarkkuusominaisuuksia kuin vastaavan dimension kuvitteellisella jättipeilillä. Valonkeräyskykyä ei tietenkään ole vaan tuolla haetaan niitä kaarisekunteja.

Ilmakehän häiritsemättä voisi aika tehokkaita teleskooppisysteemeitä rakentaa Kuuhun. Satelliiteilla rakennetulla usean peilin systeemillä on ongelmana jatkuva liikkuminen. Niitäkin silti taitaa olla ainakin kahdella peilillä ja satelliitilla johonkin käyttöön? Muistaakseni etäisyysmittaukseen.

Ja sitten ovat interferensseihin perustuvat usean peilin systeemit. Tekniikasta en tajua mitään mutta havaintotarkkuutta löytyy.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005

Kyllä varmaan kertaluokan saisi helpostikin lisää kokoa suhteellisen nopealla aikataululla, jos käytettävissä olisi suurvallan sotilasbudjetin verran rahaa. Avaruudessa kaukoputki voisi olla hyvinkin suuri, koska peilin muotoa vääristävät häiriöt ovat minimaalisia maan painovoiman vaikutuksiin verrattuna. Ison peilin hionta ja toimittaminen avaruuteen on haastavampi homma.

Eikös nuo optiset interferometrit ole jääneet aika kauas tavoitteistaan. Optisella alueella ei taida olla absoluuttista vaihetta mittaavia detektoreja.

Vierailija

Ainoastaan yksi varma suora eksoplaneettahavainto (valokuva) on tehty. Tämä tehtiin ESO:n VLT kaukoputkella Paranalin Observatoriossa La Sillassa. Kyseinen eksoplaneetta oli reilut 5 kertaa Jupiteria suurempi.

Mutta tulevalla ESAn Darwin avaruusteleskoopilla tullaan todennäköisesti saamaan suoria havaintoja jo maan kokoluokkaa olevista kivisistä eksoplaneetoista. Darwin koostuu siis neljästä infrapuna-alueella toimivasta 3-4 metrin peiliteleskoopista, jotka sijaitsevat 10-20 kilometrin päässä toisistaan. Laukaisu tapahtunee joskus 2016-17.

Vierailija

Ei kaukoputkien koolle ole teoreettista ylärajaa. Yhtenäisestä palasta koostuvia peilejä ei nykytekniikalla kuitenkaan voida hioa noin 8 metriä isommiksi. Siksi suurimmat teleskoopit tehdään nykyään mosaiikkipeileistä. Suurimmat ovat kooltaan n. 10 metriä.

Tällä hetkellä suunnitellaan huomattavasti isompiakin, esim. ESO:n E-ELT, halkaisijaltaan 42 metriä:

http://www.eso.org/sci/facilities/eelt/

Eksoplaneettoja voidaan kuitenkin etsiä jo nykyisilläkin maanpäällisillä teleskoopeilla. Sitä varten on kuitenkin rakennettava ilmakehän häiriöitä tehokkaasti kompensoiva järjestelmä. Tätä tekniikkaa kutsutaan adaptiiviseksi optiikaksi. ESO:n VLT:hen ja Keck-teleskooppeihin on tarkoitus muutamien vuosien sisällä asentaa nimenomaan eksoplaneettojen etsintään suunittellut instrumenttit, joilla onnekkaassa tapauksessa voidaan kuvata jo Jupeterin kokoluokkaa olevia planeettoja.

Uusilla yli 30 metriä olevilla teleskoopeilla eksoplaneettoja toivotaan luonnollisesti löydettävän vieläkin enemmän, mutta maan kaltaisten planeettojen kuvaaminen on niilläkin epätodennäköistä.

Seuraavan sukupolven avaruusteleskoopit ovat siis tärkeitä tähtitieteelle myös jatkossa.

Vierailija

Yhdessä blogissa käydyssä keskustelussa mainittiin maailman suurimmaksi radioteleskoopiksi VLBI. Alla koko kommentti.

Actually, the largest radio telescope array in use today is called global VLBI and involves connecting the VLBA and the European VLBI network (EVN) with telescopes in Australia and several other countries. This gives a telescope the diameter of the planet Earth. At one point it also included the Japanese satellite Halca making a radio telescope effectively three times the diameter of the Earth.

VLBIstä lisää http://en.wikipedia.org/wiki/VLBI

Vierailija

Kiitokset Marko Pyhäjärvelle linkistä. Kehitys menee näköjään eteenpäin niin kovaa vauhtia, että vanha ei pysy perässä...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat