Seuraa 
Viestejä45973

Keck ja VLT? Eipä niistä enempää.

Lähinnä kiinnostaisi tietää kuinka suuri kaukoputki on teoriassa mahdollista rakentaa? Voidaanko rakentaa laitos, joka olisi kykenevä tuomaan näkyville muiden aurinkokuntien planeetat? Minka kokoisesta&hintaisesta kapistuksesta silloin puhutaan?

  • ylös 0
  • alas 0

Kommentit (18)

JIIKO
Keck ja VLT? Eipä niistä enempää.

Lähinnä kiinnostaisi tietää kuinka suuri kaukoputki on teoriassa mahdollista rakentaa? Voidaanko rakentaa laitos, joka olisi kykenevä tuomaan näkyville muiden aurinkokuntien planeetat? Minka kokoisesta&hintaisesta kapistuksesta silloin puhutaan?




Joku varmaan vastaa tarkemmin, mutta ongelma on sen tähden kirkkaus, joka peittää lähiympäristön, planeetat heijastavat vai murto-osan emotähtensä valosta.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

Ongelmia tuollaisen kaukoputken rakentamiseen riittää.
Hinta on yksi, ja ilmakehän häiriöki aiheuttaa isoja ongelmia.

Lisäksi kovin ison peilin hionta täsmälliseksi parabooliksi on vaikeaa.
Sanotaan että lasi on nestettä ja näin ollen peilin pysyvyydestäkin aiheutuu ongelmia.
Eipä taijja homma optisilla välineillä, toistaiseksi onnistua.
Korostan sanaa toistaiseksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
TERÄS NALLEPUH
Seuraa 
Viestejä5662

Vaikka lasi onkin nestettä, niin se on hyvin kiinteätä sellaista. Se on kiinteämpää kuin lyijy, eli sillä on todella alhainen viskositeetti(eli hitaampi muodonmuutoksille).

Varmasti kyllä lasin ominaispaino aiheuttaa sen, että miksei kovinkaan suuria putkiapystytä rakentamaan. Mutta nykäänhän ei enää isoja taideta tehdäkkään vaan sellaisia pienemmistä peileistä/laseista koostuvia putkia jotka sitten näkevät yhtä tarkasti mutta eivät romahda oman painonsa alle.

Olen syönyt hunajapurkin ja minusta tuli.. SUPER PUH!! TITTIDII!!
Kaikkien aikojen paras BB asukas: BB-Marika (SBB6)

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Peilin koko on suhteellinen käsite. Nimittäin monen toisistaan etäällä olevan peilin systeemeissä on samoja tarkkuusominaisuuksia kuin vastaavan dimension kuvitteellisella jättipeilillä. Valonkeräyskykyä ei tietenkään ole vaan tuolla haetaan niitä kaarisekunteja.

Ilmakehän häiritsemättä voisi aika tehokkaita teleskooppisysteemeitä rakentaa Kuuhun. Satelliiteilla rakennetulla usean peilin systeemillä on ongelmana jatkuva liikkuminen. Niitäkin silti taitaa olla ainakin kahdella peilillä ja satelliitilla johonkin käyttöön? Muistaakseni etäisyysmittaukseen.

Ja sitten ovat interferensseihin perustuvat usean peilin systeemit. Tekniikasta en tajua mitään mutta havaintotarkkuutta löytyy.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Neutroni
Seuraa 
Viestejä39412

Kyllä varmaan kertaluokan saisi helpostikin lisää kokoa suhteellisen nopealla aikataululla, jos käytettävissä olisi suurvallan sotilasbudjetin verran rahaa. Avaruudessa kaukoputki voisi olla hyvinkin suuri, koska peilin muotoa vääristävät häiriöt ovat minimaalisia maan painovoiman vaikutuksiin verrattuna. Ison peilin hionta ja toimittaminen avaruuteen on haastavampi homma.

Eikös nuo optiset interferometrit ole jääneet aika kauas tavoitteistaan. Optisella alueella ei taida olla absoluuttista vaihetta mittaavia detektoreja.

Suurin toistaiseksi rakennettu yksittäinen kaukoputki löytyy täältä:

http://www.astro.caltech.edu/palomar/

Ilmakehän aiheuttamien häiriöiden vuoksi tätä isompia ei kannata enää rakentaa. Kuten Paul M taisi tuossa mainitakin, jatkossa keskitytään useiden peilien yhdistelmiin.

Ainoastaan yksi varma suora eksoplaneettahavainto (valokuva) on tehty. Tämä tehtiin ESO:n VLT kaukoputkella Paranalin Observatoriossa La Sillassa. Kyseinen eksoplaneetta oli reilut 5 kertaa Jupiteria suurempi.

Mutta tulevalla ESAn Darwin avaruusteleskoopilla tullaan todennäköisesti saamaan suoria havaintoja jo maan kokoluokkaa olevista kivisistä eksoplaneetoista. Darwin koostuu siis neljästä infrapuna-alueella toimivasta 3-4 metrin peiliteleskoopista, jotka sijaitsevat 10-20 kilometrin päässä toisistaan. Laukaisu tapahtunee joskus 2016-17.

Ei kaukoputkien koolle ole teoreettista ylärajaa. Yhtenäisestä palasta koostuvia peilejä ei nykytekniikalla kuitenkaan voida hioa noin 8 metriä isommiksi. Siksi suurimmat teleskoopit tehdään nykyään mosaiikkipeileistä. Suurimmat ovat kooltaan n. 10 metriä.

Tällä hetkellä suunnitellaan huomattavasti isompiakin, esim. ESO:n E-ELT, halkaisijaltaan 42 metriä:

http://www.eso.org/sci/facilities/eelt/

Eksoplaneettoja voidaan kuitenkin etsiä jo nykyisilläkin maanpäällisillä teleskoopeilla. Sitä varten on kuitenkin rakennettava ilmakehän häiriöitä tehokkaasti kompensoiva järjestelmä. Tätä tekniikkaa kutsutaan adaptiiviseksi optiikaksi. ESO:n VLT:hen ja Keck-teleskooppeihin on tarkoitus muutamien vuosien sisällä asentaa nimenomaan eksoplaneettojen etsintään suunittellut instrumenttit, joilla onnekkaassa tapauksessa voidaan kuvata jo Jupeterin kokoluokkaa olevia planeettoja.

Uusilla yli 30 metriä olevilla teleskoopeilla eksoplaneettoja toivotaan luonnollisesti löydettävän vieläkin enemmän, mutta maan kaltaisten planeettojen kuvaaminen on niilläkin epätodennäköistä.

Seuraavan sukupolven avaruusteleskoopit ovat siis tärkeitä tähtitieteelle myös jatkossa.

Yhdessä blogissa käydyssä keskustelussa mainittiin maailman suurimmaksi radioteleskoopiksi VLBI. Alla koko kommentti.

Actually, the largest radio telescope array in use today is called global VLBI and involves connecting the VLBA and the European VLBI network (EVN) with telescopes in Australia and several other countries. This gives a telescope the diameter of the planet Earth. At one point it also included the Japanese satellite Halca making a radio telescope effectively three times the diameter of the Earth.

VLBIstä lisää http://en.wikipedia.org/wiki/VLBI

Kiitokset Marko Pyhäjärvelle linkistä. Kehitys menee näköjään eteenpäin niin kovaa vauhtia, että vanha ei pysy perässä...

Antarktiksen olot ovat hyvin suopeat tähtitaivaan tutkimiseen. Talvella ei juurikaan häiritsevä aurinko paista ja ilma on kirkas ja kuiva ja ennenkaikkea tyyni.
Etelämantereella on kolme todella ihanteellista teleskoopin sijoituspaikkaa. Dome A, joka sijaitsee aikalailla keskellä Etelämannerta lähes 4km korkeudessa. Dome C, joka sijaitsee paljon lähenpänä merenpintaa ja Dome F.
Dome A on luultavasti kaikista ihanteellisin teleskoopin sijoituspaikka, mutta Dome C on ainoa johon tähän asti on rakennettu tutkimusasema. Dome C on jopa kuivempi kuin Chilen autiomaa joten se sopisi myös erinomaisesti yhdeksi jättiteleskoopin sijoituspaikaksi. Dome F:ää ei ole juurikaan tutkittu.

Ensivuonna Dome C:hen rakennetaan PILOT (Pathfinder for an International Large Optical Telescope). Sen peilin läpimitta tulee olemaan 2,4 metriä. Pääasiallisena tehtävänä on tutkia eri mahdollisuuksia ja raivata tietä uusille teleskoopeille.

Vuonna 2014 Dome C:hen rakennetaan myös toine teleskooppi LAPCAT (Large Antarctic Plateau Clear-Aperture Telescope). Se tulee olemaan maailman herkin infrapuna-aluetta havannoiva teleskooppi. Peilin läpimitta 8,4m. Suotuisissa oloissa se pystyy ottamaan jopa parempia kuvia kuin Hubble.

Vuonna 2020 rakennetaan GMTA (Giant Magellan Telescope Antarctica). Seitsemän LAPCATin peiliä liitettynä yhteen. Tämä valtava, 21,5-metrin peilin omaava jättiteleskooppi pystyy ottamaan jopa 10 kertaa niin tarkkoja kuvia kuin Hubble. Tämänkin sijoituspaikka tulee olemaan Dome C.

Radioteleskoopeilla interferometria on helpomaa kuin optisilla teleskoopeilla, koska aaltojen vaihe täytyy säätää yhteensopivaksi nanometrien sijasta vain senttimetrien tarkkuudella. Siksi valtavia yhdistelmäteleskooppeja radiotaajuuksilla on saatu aikaiseksi ennen mosaiikkipeilien yleistymistä optisissa teleskoopeissa.

Eksoplaneettojen kuvaamiseksi ja tutkimiseksi tarvitaan kuitenkin optisia ja infrapuna-alueen kaukoputkia.

Seuraavan sukupolven optisia teleskooppeja, kooltaan yli 20 metriä, on suunnitteilla vain kourallinen. Tälläisen rakentaminen vaatii miljardiluokan panostuksen ja suorituskyky infrapuna-alueella on 10 kertaa Hublea parempi. Vakavasti otetettavat hankkeet ovat:

- GMT (Giant Magellan Telescope), rakennetaan seitsemästä 8.4-metrisestä peilistä samaan tapaan kuin LBT (large binocular telescope), sijainti tulee olemaan Chilen vuoristossa. Kaavailtu valmistuminen 2017.

- TMT (Thirty Meter Telescope), halkaisijaltaan 30 metriä, rakennetaan mosaiikkipelinä samaan tapaan kuin Keck.

- E-ELT (European Extremely Large Telescope), halkaisija tämän hetken suunnitelmien mukaan 42 metriä, rakennetaan 1.2 metrien kokoisista mosaiikkipeileistä. Kaavailtu valmistuminen 2017.

Kahden jälkimmäisen sijainti ei ole vielä varmistunut. Myös rahoitus on vielä varmistamatta.

Tälläisten uusinta tekniikkaa käyttävien laitosten sijoittaminen Etelämantereelle on ongelmallista, sillä olosuhteet siellä ovat ankarat ja miehittäminen sekä huoltaminen talven aikana hyvin haasteellista. GMT:n kopion rakentaminen sinne on nähtävästi ollut joskus esillä, sen toteutuminen voi sitten olla toinen juttu.

Barbaari
Seuraa 
Viestejä13621

Lähitulevaisuuteen on useita mielikuvituksellisia ehdokkaita. Toissapäivänä löysin mm tällaisia visioita.

11 000 km radioteleskooppijärjestelmä.
http://www.tekniikkatalous.fi/tk/avaruu ... =-25062008

50 metrinen kuuteleskooppi.
http://www.tekniikkatalous.fi/tk/avaruu ... 112097.ece

Jameswebbistäkin voi tulla aika tehokas.
http://www.tekniikkatalous.fi/tk/article28475.ece

Hubblekin vielä jaksaa.
http://www.tekniikkatalous.fi/tk/avaruu ... t-20022008

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat