Ekologinen rakentaminen

Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005

Tähän on sitten tultu.

Alkamaisillaan on oman pesän laittaminen. Lähtökohtana on tehdä perheelle omakotitalo maaseutuympäristöön. Tarkoitus on suoriutua hommasta järkevästi ja vastuullisesti, ympäristövaikutukset laajalti huomioiden. Mieluusti myös taloudellisella tasolla maltillisesti.

Hyvän energiatalouden tavoittelu on itsestäänselvyys. Lisäksi haluan kiinnittää huomiota jätevesiasioihin ja rakentamisen epäsuoriin ekologisiin vaikutuksiin. Talosta tulee puurakenteinen ja teemme kappaletavarasta oman ja arkkitehtisuunnittelun pohjalta, joten mitään rajoituksia ei varsinaisesti ole.

Olen perehtynyt energiatehokkaaseen ja ekologiseen rakentamiseen kohtalaisesti viime aikoina. Perusasioista olen perillä, mutta tässä voisi keskustella kuriositeeteistakin ja vertailla syvällisemmin eri vaihtoehtoja. Eri vaihtoehtoja kun markkinoidaan kuitenkin vahvasti ja yksipuolisin argumentein, eikä perustavanlaatuisiakaan päätöksiä ole järin helppo tehdä omin avuin.

Itse esimerkiksi uskon, että lämmityksessä suora sähkö ei ole ollenkaan paha vaihtoehto kun yhdistetään kuvioon aktiivisesti käytetyt varaavat tulisijat ja vähän energiaa hukkaavat rakenteet sekä ilmastoinnin lämmön talteenotto. En lämpene monimutkaiselle ja kalliille teknologiavirittelylle pelkkien hyötysuhteiden valossa. Aurinkokeräimiä ja kaikenlaista on tarjottu, mutta olen skeptinen niiden soveltuvuudesta lämmitykseen. Silloin, kun aurinko paistaa ja ei ole lunta, lämmön saa hyödynnettyä muutenkin. Enimmän aikaa siitä on jopa haittaa. Sitten markkinoidaan ilma- ja maalämpöpumpputekniikkaan perustuvaa viilennystekniikkaa kuumille keleille...

Toinen asia on haja-asutusalueiden jätevesihomma. Vaihtoehtoja on monia, ja kaikilla on puolestapuhujansa ja vastustajansa. Koska kuitenkin paskan lanttaaminen juomavedellä vain jotta siitä muodostuisi massiivinen ongelmallinen liuos joka pitää käsitellä, tuntuu typerältä, olen harkinnut kuivakäymäläratkaisua. Onko jollain kokemusta omakotikelpoisista ratkaisuista ja niiden mahdollisista ongelmista? Harmaavesien käsittely imeytys- tai suodatuskentin tuntuu järkevältä, ja paskan voisi kompostoida lannoitteeksi. Tämä ei välttämättä ole vesivessaa kallimpaa tai vaivalloisempaakaan, huomioiden uusimmat ratkaisut.

Onko näkemystä sisustuksen pintamateriaaleista ja perustuksista? Niissä ehkä oma visio on heikoin. Puuperäisiä materiaaleja kai yleensä kannattaisi suosia, mutta toisaalta kivi- ja tiilimateriaalitkin ovat kestäviä ja luonnonmateriaaleja. Sementti kuulemma on ekologisesti jossain määrin rasittava, mutta taas toisaalta se on käytännössä ikuinen ja enimmäkseen hiekkaa. Terästähän betoniin tarvitaan... toisaalta vähemmän kuin esim. paaluperustuksiin, jotka ovat betonista vähemmän kaivutöitä vaativia.

Nyt saa neuvoa Koshia, käyttäkää harvinainen tilaisuus hyväksi!

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Sivut

Kommentit (40)

Vierailija

Et löydä Suomesta tehdasta, missä palamisen ilma otettaisiin lämmitetystä sisä-ilmasta. Silti se on harmittavan yleistä omakotitaloissa.

Ota ilma takkaan ulkoa, alapohjasta tai koaksiaalihormilla ilmaiseksi esilämmitettynä yläpohjasta (vaatii puhaltimen).

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Jos haluat olla ekologien, älä rakenna uutta. Korjaa vanhaa.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

installer
Seuraa 
Viestejä9908
Liittynyt16.9.2005

Tee pitkät räystäät niin talon seinät eivät kastu tuulella ja sateella.

Nykyisin niin suosittuja sisustuksessa käytettyjä jäljitelmäkiviä voi valmistaa
itsekin betonista tekemällä originaaleista muotin muovivalumassan (esim. Vinamold) avulla,sikäli kun aikataulu antaa myöten näpertelylle.

Betonin kovettuminenhan sitoo hiilidioksidia ja siten pienentää sen ekologista jalanjälkeä.

Paljonko olet varannut aikaa rakennusprojektiin?

"Kenet jumalat tahtovat tuhota, sen he lyövät ensiksi sokeudella. "

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Aweb
Jos haluat olla ekologien, älä rakenna uutta. Korjaa vanhaa.



Filosofisesti ehkä hyvä periaate, muttei sovellu tähän. Tuo itseasiassa oli alunperin tarkoituskin, mutta loppujen lopuksi osoittautui epäkelvoksi vaihtoehdoksi. SIitä ei siis kannata tässä enempää keskustella.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
Kosh:
Itse esimerkiksi uskon, että lämmityksessä suora sähkö ei ole ollenkaan paha vaihtoehto kun yhdistetään kuvioon aktiivisesti käytetyt varaavat tulisijat ja vähän energiaa hukkaavat rakenteet sekä ilmastoinnin lämmön talteenotto.



Tervetuloa kerhoon. Asumme 1800 luvulla rakennetussa talossa, jossa muunlaiseen ratkaisuun ei tällä hetkellä ole muuta mahdollisuuttakaan. Sähkö on pirun kallista nykyään. Pidämme huonelämpötilan varsin alhaisena, lämmitämme puilla niin paljon kuin mahdollista ja naapuriasuntojen lämmitys tukee omaamme, ikkunat ovat hyvät ja eristystä on lisätty, mutta kyllä minä muista lämmitysmuodoista haaveilen jatkuvasti. En esim. ymmärrä ilma- ja maalämpöpumppuihin kohdistamaasi kritiikkiä. Nehän ihan oikeasti säästävät sähköä, näkyy suoraan laskussa. Jos kesällä käytettävä ilmastointi häiritsee, niin laitteenhan saa nappia painamalla kiinni.

Itse taitaisin valita puukeskuslämmityksen mieluiten. Tuettuna sähköllä (ilmalämpöpumput). Maalämpö vaatii lattialämmityksen, ja vanhoihin taloihin sellaista on vaikea ja kallista asentaa. Pelletit voisivat olla OK, mutta jostain syystä en luota tekniikkaan.

Olemme etsiskelleet meille sopivaa omakotitaloa viime aikoina, joten nämä kysymykset ovat itsellenikin tärkeitä.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Lektu-Elli
Et löydä Suomesta tehdasta, missä palamisen ilma otettaisiin lämmitetystä sisä-ilmasta. Silti se on harmittavan yleistä omakotitaloissa.

Ota ilma takkaan ulkoa, alapohjasta tai koaksiaalihormilla ilmaiseksi esilämmitettynä yläpohjasta (vaatii puhaltimen).




Hyvä pointti.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Aweb
Kosh:
Itse esimerkiksi uskon, että lämmityksessä suora sähkö ei ole ollenkaan paha vaihtoehto kun yhdistetään kuvioon aktiivisesti käytetyt varaavat tulisijat ja vähän energiaa hukkaavat rakenteet sekä ilmastoinnin lämmön talteenotto.



Tervetuloa kerhoon. Asumme 1800 luvulla rakennetussa talossa, jossa muunlaiseen ratkaisuun ei tällä hetkellä ole muuta mahdollisuuttakaan. Sähkö on pirun kallista nykyään. Pidämme huonelämpötilan varsin alhaisena, lämmitämme puilla niin paljon kuin mahdollista ja naapuriasuntojen lämmitys tukee omaamme, ikkunat ovat hyvät ja eristystä on lisätty, mutta kyllä minä muista lämmitysmuodoista haaveilen jatkuvasti. En esim. ymmärrä ilma- ja maalämpöpumppuihin kohdistamaasi kritiikkiä. Nehän ihan oikeasti säästävät sähköä, näkyy suoraan laskussa. Jos kesällä käytettävä ilmastointi häiritsee, niin laitteenhan saa nappia painamalla kiinni.

Itse taitaisin valita puukeskuslämmityksen mieluiten. Tuettuna sähköllä (ilmalämpöpumput). Maalämpö vaatii lattialämmityksen, ja vanhoihin taloihin sellaista on vaikea ja kallista asentaa. Pelletit voisivat olla OK, mutta jostain syystä en luota tekniikkaan.

Olemme etsiskelleet meille sopivaa omakotitaloa viime aikoina, joten nämä kysymykset ovat itsellenikin tärkeitä.




En varsinaisetsi kritisoi eri lämmitystekniikoita, mutta pyrin lähtökohtaisesti minimoimaan lämmmitystarpeen minimoimalla lämpöhäviöt mieluummin kuin panostamalla ylempalttisesti teknisiin vimpaimiin. Lämpöpumput kuitenkin toimivat nekin sähköllä. Jos lämmitystarve pienenee riittävästi, häviää lämpöpumppujen sähkönsäästön rahallinen (ja ekologinen) merkityskin vastaavasti. Minimalistinen lähestymistapa houkuttelee myös. Kun ilmastointi on joka tapauksessa pakollinen LVI-systeemi, en mielelläni investoisi rinnakkaisiin tavaraa pumppaileviin vehkeisiin. Siksi yhä näkisin tehokkaat rakenteet ja lämmön talteenoton yhdessä tulisijojen kanssa viisaimpana vaihtoehtona. Lämmityskaudella varmasti tarvitaan myös sähköä joka tapauksessa Mutta tosiaan, minut saa yrittää vakuuttaa parhaasta vaihtoehdosta...

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
Kosh
Siksi yhä näkisin tehokkaat rakenteet ja lämmön talteenoton yhdessä tulisijojen kanssa viisaimpana vaihtoehtona.



Kyllä tämä varmastikin on viisain vaihtoehto. Silti valitsisin suorasähkön sijaan ilmalämpöpumpun.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija

Lämmityksessä kannattaisi harkita vesikiertoista lattialämmitystä. Toki varaavaa takka on lisäratkaisuna toimiva.

Vesikiertoinen lämmitys on siinä suhteessa hyvä, että silloin on mahdollista käyttää vedenlämmittämiseen montaa eri tapaa: Pelletti/puu-kattila lienee hyvä vaihtoehto - tämän lisäksi kiertojärjestelmään myös sähkövastus/ilmalämpöpumppu varalle.

Mikäli tällaiseen ratkaisuun päätyy, on siihen tarvittava tekninen tila ja polttoaineen siilo hieman enemmän tilaa vievä kuin esittämäsi sähkö/takka.

Mikäli aikoo matalaenergiatalosta ottaa vielä askeleen eteenpäin, niin silloin puhutaan jo passiivitalosta, joka ei välttämättä erillistä lämmitystä tarvitse, kuin kovimmilla pakkasilla. Tällöin käyttövedenlämmitys jää ainoaksi. Ilmalämpöpumppuja on myös vesivaraajaakäyttöön tullut, ja se on myös hyvin energiapihi ratkaisu. Käyttöveden lämmityksessä myös aurinkokeräin on yksi vaihtoehto, mutta se ei pelkästään riitä yli 55-asteen lämpötilaan (legionellavaara!).

Toki on hyvä suorittaa jonkinsortin laskuharjoituksia, sillä ilma/maalämpöpumput ovat hankitahinnaltaan kalliimpia, mutta COP on useimmiten ihan hyvä - noin 3. Eli 1/3 vastaavasta sähkövastuksella tapahtuvasta lämmityksestä.

Mitä varsinaisesti perustuksiin tulee, niin rakennusmaasto vaikuttaa siihen hyvin paljon...

Nykyrakentamisessa vierastan hieman muovikalvo/puu-yhdistelmiä, koska se ei anna anteeksi kosteusvaurioita. Entisaikainen hengittävä puurakenne pysyi ongelmattomana, kunhan katto kesti. Moni vanha puurakennus on onnistuttu tuhoamaan liikaeristyksellä ja tiivistyksellä.

sinnipirtti
Seuraa 
Viestejä5161
Liittynyt1.7.2007

tutki sata vuotta vanhojen talojen rakenteita ja tee siltä pohjalta talo, perustukset ja lisää siihen sitten maltillisesti nykytekniikkaa/materiaalia.

itse asun ensivuonna 100-v täyttävässä talossa (sähkölämmitteinen/puu) 120m^2 ja sähkön kulutus on alle 10 000kw (mahdollista tiputtaa tuosta 2000kw tarvittaessa vain kulutusta tarkkailemalla ja vieläkin enemmän jos lämmittää puulla) vaikkei edes puuta paljon polteta. ikkunat on 100-v vanhat. puuta menee vuodessa n. 3 m³.

kun vertaa nykyisiin taloihin joissa sähkönkulutus on helposti yli 10tkw sähkö ja puulämmitteisenä vaikka puuta poltetaan enemmän.

toisen polven pilkkuvirhe

Reiska
Seuraa 
Viestejä5100
Liittynyt6.5.2007

Vai että taloa.. Juu..

Onko ulkovuoraus puuta vai kiveä? Puu on minusta nätimpi ja on enempi eri vaihtoehtoja, pelkästään muurattu kiviseinä voi hyvin kestää 50 vuotta. Puu pitäis kuulemma maalata 5 vuoden välein, tosin riippuu maalista.

Seinän rakenteen minimipaksuus on muistaakseni 150 mm, mutta jos ekologista haluat, niin vähintään 175 mm, tarttis, nyt en tarkempia muista, ehkä jopa 200 mm. Se siinä vaan on, että tuo 150 on kustannustehokkain eristämistapa, lisäpaksuus maksaa enempi, kuin mitä siitä saa hyötyä. Mutta vähentää se silti lämmitystarvetta. Ja argon-ikkunat, myöskin parempi eristävyys pienellä lisäkustannuksella.

Eristeeksi suosittelen puhallusvillaa seiniin ja kattoon, lattiaan kanssa, jos tulee ryömintätila. Lattiat on erittäin suositeltavaa nostaa reilusti maasta irti, ettei maan kosteus nouse rakenteisiin märälläkään kelillä. Muovi on maan ja lattian välissä(ei koske rossipohjaa) jokatapauksessa, mutta muovissa on aina reikiä..

Minä suosittelen seinään laitettavaksi höyrynsulkua. Sen ei tarvitse olla muovia, vaan joku paperi olis aika hyvä. Sitä hankkiesa kannattaa tarkistaa, ettei sitä ole pinnoitettu muovilla.

Lämmityksestä. Lattialämmitys on kaikkein tehokkain lämmitys, koska se jakaantuu tasaisesti joka paikkaan. Maalämpö on helppo asentaa uuteen taloon, koska koko piha myllätään muutenki. Lisäks ilmastointi on helppo rakentaa joko ilma- tai maalämpöpumpuilla, liitettynä koneelliseen ilmanvaihtoon. Yksittäinen ilmastointikone tuottaa kaiken lämmön sähköllä, joten on aika energiasyöppö.

Huh, kerranki aihe, josta miullaki on muuta kun hajanaista tietoa ja mielipide..

Per se

Vierailija
Kosh
Tähän on sitten tultu.

Alkamaisillaan on oman pesän laittaminen. Lähtökohtana on tehdä perheelle omakotitalo maaseutuympäristöön. Tarkoitus on suoriutua hommasta järkevästi ja vastuullisesti, ympäristövaikutukset laajalti huomioiden. Mieluusti myös taloudellisella tasolla maltillisesti.

Hyvän energiatalouden tavoittelu on itsestäänselvyys. Lisäksi haluan kiinnittää huomiota jätevesiasioihin ja rakentamisen epäsuoriin ekologisiin vaikutuksiin. Talosta tulee puurakenteinen ja teemme kappaletavarasta oman ja arkkitehtisuunnittelun pohjalta, joten mitään rajoituksia ei varsinaisesti ole.

Olen perehtynyt energiatehokkaaseen ja ekologiseen rakentamiseen kohtalaisesti viime aikoina. Perusasioista olen perillä, mutta tässä voisi keskustella kuriositeeteistakin ja vertailla syvällisemmin eri vaihtoehtoja. Eri vaihtoehtoja kun markkinoidaan kuitenkin vahvasti ja yksipuolisin argumentein, eikä perustavanlaatuisiakaan päätöksiä ole järin helppo tehdä omin avuin.

Itse esimerkiksi uskon, että lämmityksessä suora sähkö ei ole ollenkaan paha vaihtoehto kun yhdistetään kuvioon aktiivisesti käytetyt varaavat tulisijat ja vähän energiaa hukkaavat rakenteet sekä ilmastoinnin lämmön talteenotto. En lämpene monimutkaiselle ja kalliille teknologiavirittelylle pelkkien hyötysuhteiden valossa. Aurinkokeräimiä ja kaikenlaista on tarjottu, mutta olen skeptinen niiden soveltuvuudesta lämmitykseen. Silloin, kun aurinko paistaa ja ei ole lunta, lämmön saa hyödynnettyä muutenkin. Enimmän aikaa siitä on jopa haittaa. Sitten markkinoidaan ilma- ja maalämpöpumpputekniikkaan perustuvaa viilennystekniikkaa kuumille keleille...

Toinen asia on haja-asutusalueiden jätevesihomma. Vaihtoehtoja on monia, ja kaikilla on puolestapuhujansa ja vastustajansa. Koska kuitenkin paskan lanttaaminen juomavedellä vain jotta siitä muodostuisi massiivinen ongelmallinen liuos joka pitää käsitellä, tuntuu typerältä, olen harkinnut kuivakäymäläratkaisua. Onko jollain kokemusta omakotikelpoisista ratkaisuista ja niiden mahdollisista ongelmista? Harmaavesien käsittely imeytys- tai suodatuskentin tuntuu järkevältä, ja paskan voisi kompostoida lannoitteeksi. Tämä ei välttämättä ole vesivessaa kallimpaa tai vaivalloisempaakaan, huomioiden uusimmat ratkaisut.

Onko näkemystä sisustuksen pintamateriaaleista ja perustuksista? Niissä ehkä oma visio on heikoin. Puuperäisiä materiaaleja kai yleensä kannattaisi suosia, mutta toisaalta kivi- ja tiilimateriaalitkin ovat kestäviä ja luonnonmateriaaleja. Sementti kuulemma on ekologisesti jossain määrin rasittava, mutta taas toisaalta se on käytännössä ikuinen ja enimmäkseen hiekkaa. Terästähän betoniin tarvitaan... toisaalta vähemmän kuin esim. paaluperustuksiin, jotka ovat betonista vähemmän kaivutöitä vaativia.

Nyt saa neuvoa Koshia, käyttäkää harvinainen tilaisuus hyväksi!




Kuule! Unohda koko juttu! Rakenna ennemmin ei-ekologinen asunto, niin ei ongelmia tule! Miksi pitäisi rakentaa ekologinen asunto ja tuhlata ylimääräiset muutamat satatuhatta euroa? Samanlainen asunto se on, paitsi mukavuudessa saattaa "normaalit" asunnot voittaa.

Reiska
Seuraa 
Viestejä5100
Liittynyt6.5.2007

Itseasiassa kustannuksia tulee lisää vaan muutamia prosentteja. Eniten se vaatii suunnitelutyöltä, ja vähän pitää jonku valvoa, että mitä ne tyypit työmaalla tekee..

Per se

Vierailija

Takkalämmitys tulee aikaa myöten todella ärsyttäväksi, tuntuu menevän enemmän vaivaa kuin sen sähkölaskun ylimäärän maksamiseen.

Voihan sen tietty "haudata" jos alkaa rasittamaan ja lämmittää sähköllä, mutta jotkut ovat sellaisia että on pakko käyttää takkaa koska sellainen on.

Vierailija
Kosh
Aurinkokeräimiä ja kaikenlaista on tarjottu, mutta olen skeptinen niiden soveltuvuudesta lämmitykseen. Silloin, kun aurinko paistaa ja ei ole lunta, lämmön saa hyödynnettyä muutenkin. Enimmän aikaa siitä on jopa haittaa. Sitten markkinoidaan ilma- ja maalämpöpumpputekniikkaan perustuvaa viilennystekniikkaa kuumille keleille...



En minäkään välttämättä lämmitykseen aurinkokeräimiä käyttäisi, mutta lämpimän käyttöveden esilämmitys on asia erikseen. Käyttöveden lämmitys kuitenkin kuluttaa huomattavan määrän energiaa. Eikä siinä tarkoituksessa talviaikainen käyttökään ole ihan mahdotonta.

Tosin omasta mielestäni teollisten keräinten suunnittelijat ovat keskittyneet hieman liikaa hyötysuhteisiin, kun olisi pitänyt painottaa enemmän kustannustehokkuutta. Tässä suhteessa viittaan keräimissä käytettyihin erikoislaseihin. Itse olen saanut omilla testivirityksillä ihan lupaavia tuloksia vaikka "lasina" olen käyttänyt pleksikennoa. En tiedä tarkkaan mitä aurinkokeräimissä yleensä käytetyt lasit maksavat, mutta veikkaisin että ovat kuitenkin selvästi perinteistä ikkunalasia tyyriimpiä, ja pleksikenno on ikkunalasiinkin verrattuna todella halpaa. Tietysti pleksikenno häviää optisissa hyötysuhteissa, mutta toisaalta sen lämmöneristävyys on huomattavasti parempi kuin yksikerroslasilla. Ja kaksikerroslaseja ei kuulemma kannata keräimissä käyttää kun parantunut talvitehokkuus ei korvaa toisen lasin hintaa. Kesäkäytössä tosin toisesta lasista on enemmän haittaa kuin hyötyä... Mutta toisaalta laitteistot yleensä mitoitetaankin kesäkäytön ehdoilla, eli periaatteessa sieltä päästä on hyvä karsia hieman jos se sama saadaan takaisin kylmempinä aikoina. Ja kun käyttää halvempia osia, niin mahdollisesti huonontunutta hyötysuhdetta voi kuroa kiinni pinta-alaa lisäämällä.

Ja jos minulta kysytään, niin lämpöpumput voivat toki soveltua lämmitykseen keväisin ja syksyisin, miksei myös talven pikkupakkasillakin... Mutta jäähdytyskäyttö tuntuu näillä leveysasteilla tuhlaukselta. Pahimmillakaan helteillä ei tarvitse kaivaa kuin parin sentin syvyyteen löytääkseen ihan miellyttäviä lämpötiloja. Toki jälkiasennuksena maahan asennettavat lämmönvaihdinputkistot saattavat olla kalliita, mutta jos rakentaa uutta, niin melkein koko tontti kaivetaan auki joka tapauksessa. Muoviputki on halpaa, sitä vaan johonkin sopivaan kuoppaan ja ilmastointi järjestyy hehkulampun kulutuksella. Samalla saattaa muuten säästää myös kylmäkoneiden kulutuksessa, joten tuollaisen ilmastoinnin vaikutukset kokonaisenergiankulutukseen saattavat olla loppujen lopuksi negatiiviset.

Lisäksi samaa putkistoa voisi käyttää talvella vaikkapa tuloilman esilämmitykseen.

Toinen asia on haja-asutusalueiden jätevesihomma. Vaihtoehtoja on monia, ja kaikilla on puolestapuhujansa ja vastustajansa. Koska kuitenkin paskan lanttaaminen juomavedellä vain jotta siitä muodostuisi massiivinen ongelmallinen liuos joka pitää käsitellä, tuntuu typerältä, olen harkinnut kuivakäymäläratkaisua. Onko jollain kokemusta omakotikelpoisista ratkaisuista ja niiden mahdollisista ongelmista? Harmaavesien käsittely imeytys- tai suodatuskentin tuntuu järkevältä, ja paskan voisi kompostoida lannoitteeksi. Tämä ei välttämättä ole vesivessaa kallimpaa tai vaivalloisempaakaan, huomioiden uusimmat ratkaisut.



Itse olen sitä mieltä että nykyiset panospuhdistamot ovat hyvä juttu. Prosessi on pitkälti sama kuin kunnallisissa laitoksissa, ja päästöt rajoittuvat käytännössä lähinnä bakteereihin ynnä muihin, joiden vuoksi käsitelty jätevesi on toki juomakelvotonta, muttei kuitenkaan mikään ympäristömyrkky. Myös tyhjennysvälit ovat aika pitkiä, ja laitteiden huollontarve aika vähäistä. Umpisäiliötä en ainakaan ottaisi.

Imeytys- ja suodatuskenttiin en ole perehtynyt, mutta ainakin puheiden perusteella ne pitäisi ilmeisesti uudistaa tietyin välein, mikä kuulostaa aika isolta urakalta. Ja sitten kun niille keksitään vielä jatkuvasti lisää uusia sääntöjä, voi olla että niitä kenttiä joutuu availemaan... Mikä ei kuulosta ollenkaan kivalta tai edulliselta. Panospuhdistamoja vastaan en ole kuullut oikeastaan mitään, puhdistustulokset ovat likimain samaa tasoa isompien laitosten kanssa, eivätkä edes vihreimmätkään tahot niitä vastusta. Tietysti ne sisältävät koneita ja laitteita, joten jonkinlaista huoltoa tulee väkisinkin. Ainakin kemikaalia joutuu lisäämään. Mutta kaivamaan ei joudu.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat