Suomen historia ennen itsenäisyyttä

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Yhdellä venäläisillä foorumilla ihmiset pohtivat ja keskustelevat tästä tekstistä. Olisi mielenkiintoista kuulaa teidän kommentteja ja viestejä Suomen historia pohtiville venäläisille/venäjäkielisille (he osaavat suomea)

http://www2.edu.fi/ymmarrasuomea/index. ... &teksti=19

20. Suomen historia ennen itsenäisyyttä.
Lue ensin teksti kokonaan ja tutustu myös tekstin sanastoon. Tämän jälkeen voit käydä tekstin läpi lyhyissä jaksoissa ja vastata monivalintatehtäviin.

SUOMEN HISTORIA ENNEN ITSENÄISYYTTÄ

Jokaiselle maalle kansakunnan synty, kansakunnan juurien etsiminen, on sen itsetuntemuksen keskeisiä kysymyksiä.

Suomalaisten varhaisimmat esi-isät muuttivat Suomenniemelle jo varhain esihistoriallisena aikana. Asutus oli hyvin harvaa alkuaikoina, mutta se sai uutta verta vuosisatojen ja -tuhansien aikana idästä, etelästä ja lännestä. Muuttajat toivat myös mukanaan uusia tapoja. Suomalaiset oppivat tuntemaan pronssin ja raudan. Ja tärkeintä oli, että he oppivat viljelemään maata. Kun historiallinen aika alkoi 1100-luvulla, kiinteää asutusta oli jo Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Hämeessä ja Karjalassa ja uusia asukkaita siirtyi myös Pohjanmaalle.

Samaan aikaan koko Itämeren maailma koki suuria muutoksia. Vähitellen alkoi syntyä valtioita. Läntinen Suomi kuului alusta alkaen Ruotsiin, joka sitten levitti valtaansa aina Itä-Suomeen asti. Myös Tanska ja Novgorod olivat kiinnostuneita Suomesta.

Samaan aikaan oli kristinusko tullut Suomeen. Katolinen kirkko ulotti vaikutuksensa maahan, mutta idässä esiintyi myös ortodoksisia piirteitä. 1200-luvulla Itämeren alueella alkoi voimakas saksalainen kausi ja kaupunkeja perustettiin. Keskiajalla asutus alkoi levitä sisämaahan ja maahan muutti myös runsaasti ruotsinkielistä väestöä varsinkin rannikoille. Suomesta muodostui vähitellen Ruotsin valtakunnan tukialue yhtenäistä ja voimakasta Venäjää vastaan. Yhteispohjoismainen unioni Tanskan johdolla päättyi Kustaa Vaasan aikana, jolloin Ruotsi-Suomi erosi liitosta. Kustaa Vaasa katkoi myös siteitä Saksaan ja katoliseen kirkkoon.

Saksasta levinnyt uskonpuhdistus toi mukanaan myös kansallisen kirjallisuuden. Mikael Agricola julkaisi ensimmäiset suomenkieliset teokset. Uusi keksintö, kirjapaino, avasi kokonaan uudet mahdollisuudet.

Ruotsi joutui 1500-luvulla sotiin Venäjän kanssa. Taistelut levisivät Baltiaan ja 1600-luvulla Saksaan. Myös suomalaisia joukkoja osallistui näihin taisteluihin, kuten kaikkiin muihinkin Ruotsin sotiin. Seurauksena oli, että maa köyhtyi, mutta samalla saatiin Keski-Euroopasta uusia kulttuurivaikutteita. Ruotsi nousi suurvallaksi, jolloin hallintoa ja koululaitosta kehitettiin voimakkaasti. 1649 Turkuun perustettiin yliopisto, josta tuli tärkeä henkisen elämän keskus. Uusia kaupunkeja perustettiin jatkuvasti ja rannikkojen talonpojat veivät tuotteitaan suuriin keskuksiin Tukholmaan ja Tallinnaan.

Suuria sotia seurasi monen vuosikymmenen rauhan aika, mutta 1600-luvun lopulla se päättyi ankariin nälkävuosiin ja Suureen Pohjan sotaan. Se merkitsi suurvalta-aseman loppua ja Suomesta osa joutui Venäjän hallintaan. Venäjästä alkoi tulla yhä suurempi uhka Suomelle. Pietarista kasvoi eurooppalainen suurkaupunki. Venäjän vaaran takia alkoi Suomessa esiintyä ensimmäisiä suunnitelmia muodostaa itsenäinen valtio.

Vaikeuksien jälkeen seurasi jälleenrakennuksen aika ja varsinkin taloudellisia oloja yritettiin parantaa. Turun akatemia aloitti laajat tutkimukset oman maan oloista. Tutkijat olivat ennen kaikkea kiinnostuneita Suomen omasta historiasta, muinaisrunoudesta ja maantieteestä. Tajuttiin, että Ruotsinkin yhteydessä Suomi oli aina ollut oma kokonaisuutensa.

Napoleonin ajan monista sodista johtui, että Suomi siirtyi 1809 Venäjän yhteyteen. Suomi sai Venäjän keisarilta sisäisen itsehallinnon. Suomi oli valtio, jolla oli oma hallinto ja talous. Pääkaupunki siirrettiin Turusta Helsinkiin, jonne rakennettiin upea yhtenäinen keskusta. Myös yliopisto siirtyi Helsinkiin.

Suomi alkoi etsiä omaa identiteettiään, Suomi halusi olla nimenomaan suomalainen maa. Taustaa haettiin muinaisrunoudesta ja sukukansoista. Suomalaisista luotiin kuva sitkeinä työntekijöinä ja urhoollisina sotilaina. Syntyi vähitellen aktiivinen kansallispolitiikka. 1860-luvulla alkoi laaja uudistustoiminta. Maa alkoi teollistua ja rautatie yhdisti aivan uudella tavalla maan eri osat toisiinsa. Suomalaisuusliike sai yhä suurempaa merkitystä ja kielitaistelu suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä oli kiivas. Kummatkin ponnistelivat tavoitteidensa puolesta; yhteiskunnan kehitys nopeutui.

1800-luvun lopussa venäläiskansalliset pyrkimykset voimistuivat ja ne johtivat Suomessa ns. sortovuosiin, jolloin yritettiin kaventaa Suomen itsehallintoa. Tämä johti Suomessa voimakkaaseen vastarintaan ja poliittiset olot vaikeutuivat. Vaikka välillä oli rauhallisia aikoja, ristiriita jatkui Venäjän kanssa aina vallankumousvuoteen 1917 saakka. Työväenliike nousi uutena tekijänä Suomen yhteiskunnassa vuosisatojen vaihteessa. Ensimmäisissä valtiollisissa vaaleissa 1907 työväenliike oli ylivoimaisesti suurin puolue. Itsenäistymisvaiheessa suomalaiset jakautuivat veriseen sisällissotaan keväällä 1918.

Suomi viettää itsenäisyyspäiväänsä joulukuun 6. päivänä. Tuona päivänä 1917 eduskunta antoi itsenäisyysjulistuksen.

Kommentit (9)

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007

Suomea puhuvan kansan alue oli siis 1900-luvun alkuun muiden valtioiden siirtomaa, ensin länsinaapurin, sitten itänaapurin. Suureksi osaksi tämä johtui suomenkielisen yläluokan puuttumisesta, ts kansalla ei ollut omasta takaa johtajia. Vanha suomalainen yläluokka tuhottiin 1500-luvun lopulla ruotsalaisten toimesta. Kun maassa ei omasta takaa ollut hallintoluokkaa, tämä tyhjiö täyttyi ensin lännestä, sitten idästä.

Vasta 1800-luvulla maan ruotsinkielinen sivistyneistö kiinnostui suomenkielisten asemasta ja itsekin alkoi oppia kieltä. Siitä syntyi se kansallinen identiteetti, joka johti valtion syntyyn.

Yläluokan puuttumisella oli hyviäkin vaikutuksia. Suomalainen talonpoika on aina ollut itsenäinen ja suhteellisen vapaa. Feodaalijärjestelmää täällä ei ole ollut, vaikka torpparilaitos olikin periaatteessa lähellä sitä. Torpparilaitos syntyi kuitenkin enemmän väestönkasvun ja viljelymaan puutteen vuoksi, viljelymaata ei asutuskeskusten lähellä riittänyt kaikille, eikä tiloja haluttu pirstoa. Se ei johtanut esimerkiksi Venäjällä käytössä olleen maaorjuuden kaltaiseen tilanteeseen. Ts. "herrojen" puuttuminen johti itsenäiseen työtätekevien luokkaan.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

el6
Seuraa 
Viestejä1457
Liittynyt12.2.2007

Testi oli naurettavan helppo nain Suomalaiselle.
Siinä oli vaan muutamia silmiinpistäviä virheitä.
Käsittääkseni kristinusko jossain muodossa on tullut Suomeen ja 800-900 luvuilla.
Hautalöytöjen mukaan.

Voipi olla jopa aikaisemminkin.
Euran Luistarinmäen hautalöydöt kertovat omaa tarinaansa.
Olivatko he Frankkeja vai muita germaaneja keski-Euroopasta, sitä en tiedä.
Mutta heidan geeninsä vaikuttavat yhä Satakunnassa ja Hämeessä.

Kysy Moses Leonelta. Hän ja Sigfrid tietävät asiasta eniten.

.

Vierailija

Lalli ja Erik -ketjussa aihetta muistaakseni sivutaan paljonkin, joten kyseistä ketjua ehkä kannattaisi vilkaista tähän aiheeseen liittyen.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007
el6
Testi oli naurettavan helppo nain Suomalaiselle.
Siinä oli vaan muutamia silmiinpistäviä virheitä.
Käsittääkseni kristinusko jossain muodossa on tullut Suomeen ja 800-900 luvuilla.
Hautalöytöjen mukaan.

Voipi olla jopa aikaisemminkin.
Euran Luistarinmäen hautalöydöt kertovat omaa tarinaansa.
Olivatko he Frankkeja vai muita germaaneja keski-Euroopasta, sitä en tiedä.
Mutta heidan geeninsä vaikuttavat yhä Satakunnassa ja Hämeessä.

Kysy Moses Leonelta. Hän ja Sigfrid tietävät asiasta eniten.




Tuosta varhaiskristillisyydestä on hyvä kirja: Unto Salon Risti ja Rauta. Asia on kuitenkin kiistanalainen, eivätkä kaikki historiantutkijat sitä (vielä) hyväksy.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Vierailija

Kristinusko on varmaan vaikuttanut varhain, mutta pysyvän jalansijan vieminen vei kauan, vielä 1200-luvulla heimouskonto jylläsi kun papit päänsä käänsi. Myös Ruotsin valta oli vielä 1100-1200-luvulla varsin epämääräistä sorttia.

Vierailija
bdbdbd
Lalli ja Erik -ketjussa aihetta muistaakseni sivutaan paljonkin, joten kyseistä ketjua ehkä kannattaisi vilkaista tähän aiheeseen liittyen.

Kyllä, mutta pyysin kommentteja just nimenomaan tähän "koulu"-tekstiin.

Vierailija
el6

Siinä oli vaan muutamia silmiinpistäviä virheitä.

Mitä virheistä? Mitä sinä tarkoitat konkreettisesti?
Virheistä puhuvat venäläisetkin...

Uusimmat

Suosituimmat