Suuri kuu

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

http://www.physorg.com/news132931179.html
Niin nyt pitäisi kai kuun näyttää poikkeuksellisen isolta jostain syystä, kun on matalalla.
Onnistuuko Suomessa kuuta havainnoida kovin hyvin tähän aikaan vuodesta?
Mistä kuun kokoon liittyvä illuusio johtuu?

Sivut

Kommentit (63)

Vierailija
taleni kosumyn
http://www.physorg.com/news132931179.html
Niin nyt pitäisi kai kuun näyttää poikkeuksellisen isolta jostain syystä, kun on matalalla.
Onnistuuko Suomessa kuuta havainnoida kovin hyvin tähän aikaan vuodesta?
Mistä kuun kokoon liittyvä illuusio johtuu?
On se Kuu aina suunnilleen samankokoinen. Sen etäisyys maasta vaihtelee vain n. 20.000 km. On elliptisellä radalla.
Se näköharha, että olisi jos isompi johtuu ainakin siitä, että jos on matalalla taivaanrannassa näyttää ispmmalta. Mua jo pentuna neuvottiin, että ottaa kolikon ja peittää käsivarren päässä kuun, niin sama peitto on milloin tahansa. Näyttää silmälle sitten isolta tai pieneltä.
Täältä URSA:n sivuilta lisätietoa kuun vaiheista http://www.ursa.fi/extra/taivaalla/kuu. ... nr=2454636
Kesäkuussa täysikuu on yöllä 18/19.6. ja se on tuolloin Etelä-Suomessakin korkeimmillaan vain kaksi astetta horisontin yläpuolella
Sekä tietenkin täältä http://www.ursa.fi/extra/taivaalla/tahtikartta/ Tosiaan. Nyt on täysikuun aika *ulvoo*

Vierailija

Tuon "Suuri kuu" illuusion tunnistivat jo antiikin matemaatikot näköharhaksi mutta eivät tiettävästi esittäneet ilmiölle sen kummempaa selitystä.

Psykologiassa ilmiötä pidetään usein ns. Ponzon illuusiona tai ainakin hyvin lähisukua sille olevana. Toinen suosittu selitys illuusiolle perustuu siihen, että ihminen kokee taivaankannen olevan litistyneen kalotin muotoinen, mikä siis "suurentaa" horisontissa olevat kohteet. Tätä selitystä puoltaa se, että myös lentäjät kokevat korkealla ilmassa, missä ei maahorisonttia ole näkyvissä, samaisen näköharhan.

Täältä ilmiöstä kiinnostuneet voivat lukea lisää sen eri selitysmalleista:

http://www.pnas.org/cgi/reprint/97/1/500

http://facstaff.uww.edu/mccreadd/intro9.htm

Vierailija
Lassi
Se näköharha, että olisi jos isompi johtuu ainakin siitä, että jos on matalalla taivaanrannassa näyttää ispmmalta. Mua jo pentuna neuvottiin, että ottaa kolikon ja peittää käsivarren päässä kuun, niin sama peitto on milloin tahansa. Näyttää silmälle sitten isolta tai pieneltä.

Toinen keino on ottaa valokuvat "isosta" ja "pienestä" kuusta. Sitten kuvankäsittelyohjelmalla kuut päällekäin ja kas - saman kokoisiahan ne ovat.

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
Lassi

Mua jo pentuna neuvottiin, että ottaa kolikon ja peittää käsivarren päässä kuun, niin sama peitto on milloin tahansa. Näyttää silmälle sitten isolta tai pieneltä.

Tuota nyt en ihan purematta niele. Tuossa avauskuvassa ainakin puut piirtyi puita vasten, eiköhän se kolikon peitto puustoon nähden pysy samana. Kuu taas voi näkyä pienempänä tai suurempana siihen puustoon nähden. Valon taittumisesta ilmakehässä tuo käsittääkseni johtuu.

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005
David
Tuota nyt en ihan purematta niele. Tuossa avauskuvassa ainakin puut piirtyi puita vasten, eiköhän se kolikon peitto puustoon nähden pysy samana. Kuu taas voi näkyä pienempänä tai suurempana siihen puustoon nähden. Valon taittumisesta ilmakehässä tuo käsittääkseni johtuu.



Herra on hyvä ja kokeilee itse, näin se vaan menee, tässä tapauksessa on kyllä ihan turha väittää vastaan Minulla oli aikanaan sellainen avaimenperä jossa oli juurikin tätä tarkoitusta varten porattu pieni reikä, sillä oli hauska hämmästyttää ihmisiä kuun möllöttäessä muka valtavan suurena taivaanrannassa. Kuu - ja aurinko - ovat itse asiassa hämmästyttävän pieniä, ja ne suurenevat korvien välissä valtavasti.

Vierailija

Kuun kulmaläpimitta maasta katsottuna on noin 1/2 astetta riippumatta siitä onko kuu horisontissa vaiko lähellä taivaanlakea. Tämän voi helposti todeta tähtäämällä kuuta ojennetun käsivarren ja pystyssä olevan pikkusormen avulla (tuo pikkurillin pää peittää tällöin noin 1/2 astetta taivaanpallosta).

Valon taittumisella on myös pieni lisäävä vaikutus kuun näennäiseen kokoon sen ollessa horisontissa. Mutta tämä on täysin mitätön verrattuna "psykologiseen" läpimitan kasvuun. Tuon taittumisilmiön aiheuttaman koon kasvun havaitseminen edellyttää jo hyvin tarkkaa kulmaläpimittauslaitetta, siihen eivät sormet tai avaimenperät enää riitä.

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
Heksu
Herra on hyvä ja kokeilee itse, näin se vaan menee, tässä tapauksessa on kyllä ihan turha väittää vastaan.

En epäile, etteikö tuo pitäisi yleisessä mielessä paikkaansa mutta tuossa kuvassa kuu saattaisi näkyä samojen puiden takana noin isona tai paljon pienempänä riipuen ilmakerroksen vaikutuksesta. Miten nuo vakioetäisyydellä olevat puut muka poikkeavat ojennetussa kädessä olevasta mittalaitteesta?

Eri asia on sitten jos se kuu aina samassa paikassa näyttää yhtä suurelta.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Harha on niin vahva että tarkasti mitaten taivaanrannassa olevan Kuun näennäinen halkaisija on pienempi kuin pään yläpuolella olevana. Ero on prosentteja (yli 1 mutta alle 2) johtuen siitä, että kuu on taivaanrannassa keskimäärin etäämpänä kuin pään yläpuolella. Ero on puolikkaan ja koko maapallon halkaisijan välillä. Yli puoli halkaisijaa kuitenkin. Matemaatikot voisivat laskea kuinka lähelle koko halkaisijaa on mahdollista päästä.

Ei nyt veulata sillä että rata on hieman elliptinen. Tarkoitan tilannetta jossa muut parametrit ovat samat mutta näkymä vain vaihtelee.

Ilmakehä ei suurenna eikä pienennä yhtään mitään tuossa.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
Paul M
Harha on niin vahva että tarkasti mitaten taivaanrannassa olevan Kuun näennäinen halkaisija on pienempi kuin pään yläpuolella olevana. Ero on prosentteja.

Ilmakehä ei suurenna eikä pienennä yhtään mitään tuossa.


Ok, hyväksytään mutta sitten se kuu näyttää aina samassa paikassa yhtä suurelta.

Mietin, että olisiko tuo selitettävissä aksonometrisesti. Horisonttiin katoava rautatie kapenee, sen päällä näkyvän kuun pysyessä saman kokoisena. Ylhäällä olevaan kuuhun ei ole vastaavaa vertailukohtaa, joten se vaikuttaa tyhjää taustaa vasten pienemmältä. Eli ns. optinen harha.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Mieli toimii vertailukohtien avulla tuossa. Ja hämääntyy pitämään kohdetta hyvin lähellä olevana kun edustalla on puita tai horisontti.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija
David

Mietin, että olisiko tuo selitettävissä aksonometrisesti. Horisonttiin katoava rautatie kapenee, sen päällä näkyvän kuun pysyessä saman kokoisena. Ylhäällä olevaan kuuhun ei ole vastaavaa vertailukohtaa, joten se vaikuttaa tyhjää taustaa vasten pienemmältä. Eli ns. optinen harha.




Kun tuohon horisonttiin katoavan rautatien päälle heitetään poikittain kaksi yhtä pitkää kapulaa, niin kauempana sijaitseva kapula näyttää huomattavasti leveämmältä. Tämä on nimenomaan se aikaisemmin mainitsemani Ponzon Illuusio, jolla ilmiö yleensä selitetään. Nyt muodostuu ongelmaksi vain se, että lentäjät kokevat saman ilmiön pilvien yläpuolella ilman mitään kiintopisteitä!

http://en.wikipedia.org/wiki/Ponzo_illusion

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
Snaut

Kun tuohon horisonttiin katoavan rautatien päälle heitetään poikittain kaksi yhtä pitkää kapulaa, niin kauempana sijaitseva kapula näyttää huomattavasti leveämmältä. Tämä on nimenomaan se aikaisemmin mainitsemani Ponzon Illuusio, jolla ilmiö yleensä selitetään.

Tuohan pitäisi olla ylempänä sijaitseva kapula, ei välttämättä kauempana oleva, suhteutettuna taustaan.

Snaut
Nyt muodostuu ongelmaksi vain se, että lentäjät kokevat saman ilmiön pilvien yläpuolella ilman mitään kiintopisteitä!

Onko tuo nyt sitten "opittu" havaintoharha vai todellinen havaintoharha jäänee vielä arvoitukseksi.

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005

Tämä on nyt aika paljon mutua, mutta voisiko asia olla niin että horisontti koetaan ikäänkuin suorana viivana, mutta "taivaankansi" kaarena. Tässä tulisi tavallaan pii-kertainen ero maksimissaan tuolle havaitulle koolle.

Vierailija

Kyseessä saattaa olla myös "linssi" vääristys, kun horisontin ja silmän välissä on tiheämpää ilma-massaa, kun suoraan ylöspäin katsoen.. hieman sama vääristys kun pilven takaa loistava kuu, mutta ilmamassa ei kummiskaan peitä/sotke kuun ääriviivoja.

(periaatteessa verrannollinen elokuva kankaaseen, me näemme kuustä suurennoksen).

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005

Joidenkin tulkintojen mukaan illuusio johtuu siitä, että ihminen kuvittelee luonnostaan taivaankannen kellonlasia muistuttavaksi maljaksi, joka kaartuu loivasti kohti horisonttia. Otaksun tämän johtuvan pilvistä ja siitä että maapallo on ihmisen näkökulmasta melkein tasomainen - pään yläpuolella olevat pilvet, linnut yms. kohteet ovat yleensä sangen lähellä, kun taas lähellä horisonttia ollessaan ne ovat yleensä sangen kaukana. Tämän seurauksena horisontin lähellä olevien kohteiden oletetaan ehkä automaattisesti olevan hyvin kaukana, kun taas pään yläpuolella olevat kohteiden tulkitaan olevan huomattavan paljon lähempänä. Horisontissa möllöttävä kuu on siis olevinaan paljon kauempana kuin korkealla oleva kuu, ja koskapa sen kulmaläpimitta on kuitenkin aina yhtä suuri, kuun täytyy siten horisontissa ollessaan olla huomattavasti suurempi.

Optisestihan taivaankansi pitäisi kuvitella ennemminkin puolipallon muotoiseksi, koskapa aurinko, kuu ja muut taivaankappaleet sijaitsevat käytännöllisesti katsottuna ihan yhtä kaukana riippumatta siitä onko kohde horisontissa vaiko pään yläpuolella (tosin kuun tapauksessa etäisyysero on jo jossain määrin merkittävä).

Tätä on muuten hauska testata ulkona käytännössä - käskepä kaveriasi kuvittelemaan horisontin ja zeniitin välille ympyränkaari, ja käske kaveria osoittamaan sormella kuvitellun ympyränkaaren puoliväliä. Geometrisesti ajateltua kaverin käden pitäisi siis sojottaa 45 asteen kulmassa ylöspäin, mutta yleensä kulma arvioidaan vaistonvaraisesti reilusti alakanttiin.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat