Suomalaista mytologiaa

Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

http://www.salakirjat.net/pakanallinen_ ... velus.html

Vanhoja kirjoja näköjään saa uudelleen julkaisuna.

Kommentit (7)

Marssilainen
Seuraa 
Viestejä3337
Liittynyt29.3.2005

Pitääpä käydä kirjastossa katsomassa, jos tuo löytyisi. Ainakin pohjoissuomessa on paikoin taikausko yhä vahvoilla. Taikauskonkin harjoittaminen on osa kulttuuria.

Siinä se taas nähtiin, kuinka vilunki rehellistä huiputtaa...

Vierailija

Kyllähän se propagandan, tai ainakin virheellisen tiedon, puolelle näyttäis kallistuvan kun eräässäkin lainauksessa puhuttii Thorin temppelistä.

Musta raamattukin näkyis löytyvän, kas kun ei "Malleus".

Vierailija

" Epejumalat monet tesse muinen palveltin cauan ja lesse. Neite cumarsit Hemelaiset seke Miehet ette Naiset. Tapio Metzest Pydhyxet soi ja Achti wedhest Caloja toi. Äinemöinen wirdhet tacoi Rachkoi Cuun mustaxi jacoi. Lieckiö Rohot jwret ja puudh hallitzi ja sencaltaiset mwdh. Ilmarinen Rauhan ja ilman tei ja Matkamiehet edhes-wei. Turisas annoi Woiton Sodhast Cratti murhen piti Tavarast. Waan Carjalaisten Nämet olit Epejumalat cuin he rucolit. Rongoteus Ruista annoi Pellonpecko Ohran casvon soi. Wirancannos Cauran caitzi mutoin oltin Caurast paitzi. Egres hernet Pawudh Naurit loi Caalit Linat ja Hamput edestoi. Köndös huchtat ja Pellot teki quin heiden Epeuskons näki. Ja quin Kevekylvö kylvettin silloin ukon Malja jootijn. Sihen haetin ukon wacka nin joopui Pica ette Acka. Sijtte paljo Häpie sielle techtin quin seke cwltin ette nechtin. Quin Rauni Ukon Naini härsky jalosti Ukoi pohjasti pärsky. Se sis annoi Ilman ja WdhenTulon käkri se liseis Carjan casvon. Hiisi Metzeleist soi Woiton Wedhen Eme wei calat vercon. Nyrckes Oravat annoi Metzast Hittavanin toi Jenexet Pensast. Eikö se Cansa wimmattu ole joca neite wsko ja rucole. Sihen Piru ja Syndi weti heite Ette he cumarsit ja wskoit neite. Coolludhen hautijn Rooca wietin joissa walitin parghutin ja idketi. Mennin-geiset mös heiden Wffrins sai coska Lesket hoolit ja nait. Palveltin mös paljo muuta Kivet Cannot Tädhet ja Cwu-ta.Tontu Honen menon hallitzi quin Piru monda wil-litzi. Capeet mös heilde Cuun söit Calevanpojat Nijttut ja mwdh löit. "

(http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaiset_jumalat)

Ajoittuu tasan tarkalleen 1800 -luvulle.

Suomen kieli on jatkomuotoisuutensa vuoksi monella eri tasolla erittäin erikoinen ja arvokas kieli. Suomen kielen voi m.m. voi ajoittaa +-100 vuoden tarkkudella.

Riippumatta siitä mitä "suomen kirjakielen isästä" on tarinoitu ja mitä kirjan kanteen on präntätty vuosiluvuksi, niin kirjaimet, sanat, kieli ja kielioppi paljastaa, että "Mikael Agricolan" kirjoitukset ovat 1800 -luvulta. "Mikael Agricolaa" ei ole koskaan ollut olemassa, vaan on Lutherilaisen uskonnon levittämää propagandaa.

" Quin Rauni Ukon Naini härsky jalosti Ukoi pohjasti pärsky. "

iisakka
Seuraa 
Viestejä848
Liittynyt30.9.2005

Kirjastoista löytyy muutama vuosikymmen sitten julkaistu teos nimeltä "Suomalainen mytologia", tekijää en muista, mutta tuolla nimellä varmaan löytyy. Ihan mielenkiintoinen oli. Kyseessä on siis eri teos kuin tuo Gananderin 1700-luvulla julkaistu ruotsinkielinen.

Uusimmat

Suosituimmat