Voidaanko tietoinen ja alitajuinen mieli erottaa?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Jos haluamme tutkia tietoisuutta, on myös selvitettävä tie läpi alitajuisen mielen. On hyvin tiedossa, että alitajuinen mieli näkee asioita ennen kuin tulemme niistä tietoiseksi: Väistämme ohi kiitävän auton tai väistämme yllättävän iskun ym. Itseasiassa aivotoiminnasta tapahtuu lähes 90% tiedottomalla tasolla.

Mitä mieltä olette: Pitäisikö ihmisten "saada käyttöönsä" myös alitajuinen mieli, jotta maailman ymmärtäminen voisi olla täysin mahdollista. Itse en usko että selviämme tehtävästä pelkästään tietoisen mielen turvin

Pitänee hieman tarkentaa vielä loppua. Ihmisen aivot eivät kykene käsittelemään kaikkea saapuvaa informaatiota, joten ne muuntavat sensorien vastaanottaman informaation joksikin, mitä tiedemiehet kutsuvat tietoisuuden neuraaleiksi korrelaateiksi, symbolisiksi muodoiksi, joiden käsitteleminen on aivoille huomattavasti helpompaa.

Kommentit (5)

Vierailija
Tinke
Mitä mieltä olette: Pitäisikö ihmisten "saada käyttöönsä" myös alitajuinen mieli, jotta maailman ymmärtäminen voisi olla täysin mahdollista. Itse en usko että selviämme tehtävästä pelkästään tietoisen mielen turvin



Mielestäni ei ole syytä. Tosin tiedostamattoman tiedon parempi jäsentäminen osaksi mieltä, olisi jokaisen henkilön kohdalla toivottavaa. Ihmisellä kun on näet kyky vääristellä negatiiviseksi kokemaansa tietoa. Kyky käsitellä realiteetteja on kunkin henkilön kohdalla yksilöllinen. Käsitän siten, että yksilöstä riippuen, ihminen arvottaa tietoa enemmän tai vähemmän. On kuitenkin olemassa neutraalista tietoa, joka vaatii aina asioiden ymmärrystä, ennen kuin se voi tulla neutraaliksi.

Suurelta osin tieto on kuitenkin arvottunutta, koska sen voi havaita siinä, että mikään ihmisen luoma järjestelmä ei ole täydellinen. Esimerkiksi tiedekään ei ole täydellistä, mutta yrittää kuitenkin toimia parhaansa mukaan saavuttaakseen objektiivisuuden. Tieteessä ei ole annettu millekään yhdelle näkökulmalle absoluuttista valtaa ts. dogmatisoitu, mikä on hyvä asia sinänsä.

Sanotaan etteivät asiat ole koskaan mustavalkoisia, mutta omasta mielestäni ne ovat. Jos ne eivät olisi, luotaisiin paljon täydellisempiä järjestelmiä, jossa ihmiset toimisivat ja puhaltaisivat yhteen hiileen kuin muurahaiset. Käsitys asioiden harmaista sävyistä syntyy mielestäni useamman mielessä vain siksi, koska he eivät ole jäsentäneet puoliakaan siitä tiedosta, jota ovat elämänsä aikana haalineet. Modernilla ihmisellä ei ole siihen aikaa, koska hän on osa suurempaa kokonaisuutta. Sitä varten on kehittynyt lääketiede ja psykiatria, joiden funktio on auttaa jokseenkin yhteiskuntakelpoisia ihmisiä kantamaan oman panoksensa tulevaisuudelle.

Käsitän kuitenkin sillä tavalla, että ihminen pyrkii kokoajan laajempaan kollektiivisuuteen, jossa käsitys henkilön itsenäisestä roolista elämässä menettää yhä enemmän merkitystään. Jossakin tulevaisuudessa ihminen on siis ikään kuin muurahainen, jossa hän on vain osa laajempaa kokonaisuutta vailla omaa mieltä. Koska omat mieltymykset eivät saa häiritä ihmiskunnan tulevaisuutta. Ne jotka eivät sopeudu, suljetaan systeemin ulkopuolelle, diagnosoidaan sairaiksi tai epäkelvoiksi. Tämä on evolutiivisesti ainoa keino selviytyä tulevaisuuden konflikteista, joissa joudumme ottamaan yhdessä vastuuta siitä, kuinka kykenemme toimimaan esim. ilmastomuutosta vastaan ja väestön kasvun hillitsemiseksi.

Ei siis voi olla olemassa demokraattista tulevaisuutta, jossa kukin voisi päättää mitä tekee ja elää hedonismissa. Sellainen ei tule kestämään. Tulevaisuudessa on luvassa todennäköisesti suuria muutoksia tai jos niitä ei ole, demokratia ja talouskasvun ihanne romahduttaa kaiken. Aivan kuten rooman valtion aikana, jolloin pitkäaikainen keskittyminen hupiin ja oman mielihyvän saavuttamiseen, ei ollut yhteiskunnallisesti kestävää.

Tietoisuuden tarkoitus on mielestäni kohdistaa huomiota sellaisiin asioihin, joiden kanssa ihminen askartelee rutiininomaisesti päivittäin. Ihmisen elämä koostuu suurelta osin rutiineista, jotka liittyvät esimerkiksi omaan työhön. Meillä kaikilla on jokin työ, johon lopulta päädymme ja jonka koemme itsellemme miellekääksi. Ihmisen on tarkoitus fakkiutua, koska hän kantaa silloin kortensa kekoon takaakseen ihmisen kollektiivisen menestyksen. Uusavuttomuus on varsin yleinen ilmiö nykyaikana ja kertoo mielestäni tällaisesta kehityssuunnasta. Ymmärtääkseni voisi löytyä muitakin esimerkkejä, jos rupeaisi penkomaan tarkemmin. Yksilön on siis tultava spesifiseksi työkaluksi, joka palvelee muuta yhteisöä. Tosin monimutkaistuva yhteiskunta vaatii yhä erikoistuneempia osaajia, jolloin henkilö panostus muualla osaa elämää, muuttuu yhä pienemmäksi. Tällä viittasin siihen, että tietoisuus(ego) menettää useampien yksilöiden kohdalla merkitystään.

Pitänee hieman tarkentaa vielä loppua. Ihmisen aivot eivät kykene käsittelemään kaikkea saapuvaa informaatiota, joten ne muuntavat sensorien vastaanottaman informaation joksikin, mitä tiedemiehet kutsuvat tietoisuuden neuraaleiksi korrelaateiksi, symbolisiksi muodoiksi, joiden käsitteleminen on aivoille huomattavasti helpompaa.



Tähän jo hiukan vastasinkin ylempänä. En siis usko siihen, että tieto on automaattisesti neutraalia. Ilman sen pureskelua(omaksumista) se ei voi sellaista olla.

Minä en esimerkiksi usko siihen, että kvanttiteoriat tulisivat ikinä selittämään ympärillä olemaamme fysikaalista todellisuutta tarpeeksi selkeästi, jotta mahdollisimman moni kykenisi omaksumaan sellaista tietoa. Tietoa on siis aina redusoitava tarpeen mukaan, jotta yhä suurempi määrä ihmisistä voi sitä omaksua. Käsitän kvanttiteorian syntyneen vain siitä sisäisestä epävarmuudesta, minkä ihminen kokee, koska käsittää aina vain enemmän sitä, että ei kykene yksin saamaan varmaa tietoa. Kukaan yksittäinen ihminen ei voi päättää näin suuren ihmismäärän kohtalosta. Käsitän kvanttiteorian vain tilapäisenä teoreettisena hahmotelmana, jonka tarkoitus on luoda siltaa mahdolliseen seuraavaan redusoituun käsitykseen universumista. Vrt. E=mc2.

Tiedostamattomien ilmiöiden tunnustaminen osaksi säädellä ihmisen käytöstä on vain kyettävä hyväksymään, jolloin ihmisen tietoisuus voi mahdollisesti voittaa sellaisia primitiivisiä käyttäytymisen muotoja, mitkä olisivat ihmisskunnalle muuten kohtalokkaita. Ihmisen on siis tajuttava, että uskonto ei ole koskaan kuollut, vaan se elää ihmisen alitajunnassa. On varottava, ettei tieteestä tule uskonnon jatke. Näin voi mielestäni käydä, jos ihmiset eivät hyväksy tiedostamattoman sielunelämän merkitystä ympärillä olevan maailman havaitsemisessa.

Vierailija
Tinke
Itseasiassa aivotoiminnasta tapahtuu lähes 90% tiedottomalla tasolla.



Näytä edes tutkimus aiheesta. Sen jälkeen rajaa, mikä luetellaan tiedottomaksi toiminnaksi.

Tuo on meinaa täyttä bullshittiä. Ainoastaan mahdollista jos otetaan ihan jokainen pienen hermostopätkän autonominen toiminta lukuun mukaan.

Vierailija

Ehkä on kysymys kuitenkin, tiedostamattomasta toiminnasta. Alitajunta on kyllä käytössä kaiken aikaa, se vain ei tule aina tiedostetuksi.
Eikä voikaan tulla, sillä, tällä hetkellä tärkeät, oleelliset asiat ovat tiedostettuja. Pintamielen, valvetilan taustalla toimii tajunta, joka tuo ja luokittelee tarpeellista informaatiota esiin tilanteen mukaan.

Vierailija
Dark Serenity
Tinke
Itseasiassa aivotoiminnasta tapahtuu lähes 90% tiedottomalla tasolla.



Näytä edes tutkimus aiheesta. Sen jälkeen rajaa, mikä luetellaan tiedottomaksi toiminnaksi.

Tuo on meinaa täyttä bullshittiä. Ainoastaan mahdollista jos otetaan ihan jokainen pienen hermostopätkän autonominen toiminta lukuun mukaan.




Väite on peräisin Pulitzer palkinnon voittaneelta tiede-toimittajalta Ronald Kotulakilta. (artikkelista "All in your head")

Kotulak kirjoittaa: Tietoisuuden alkupiste saattaa olla maailmankaikkeus, jonka monet fyysikot uskovat koostuvan informaatiosta. Asiat, jotka näemme aineena ja energiana ovat todellisuudessa tilasta toiseen virtaavaa informaatiota."

Artikkeli julkaistiin alunperin Chicago tribunessa, mutta en ole onnistunut löytämään sitä netistä. Yllä olevat lainaukset ovat peräisin Brad Warnerin kirjasta Hardcore Zen.

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä26990
Liittynyt13.5.2005
Tinke
Dark Serenity
Tinke
Itseasiassa aivotoiminnasta tapahtuu lähes 90% tiedottomalla tasolla.



Näytä edes tutkimus aiheesta. Sen jälkeen rajaa, mikä luetellaan tiedottomaksi toiminnaksi.

Tuo on meinaa täyttä bullshittiä. Ainoastaan mahdollista jos otetaan ihan jokainen pienen hermostopätkän autonominen toiminta lukuun mukaan.




Väite on peräisin Pulitzer palkinnon voittaneelta tiede-toimittajalta Ronald Kotulakilta. (artikkelista "All in your head")

Kotulak kirjoittaa: Tietoisuuden alkupiste saattaa olla maailmankaikkeus, jonka monet fyysikot uskovat koostuvan informaatiosta. Asiat, jotka näemme aineena ja energiana ovat todellisuudessa tilasta toiseen virtaavaa informaatiota."

Artikkeli julkaistiin alunperin Chicago tribunessa, mutta en ole onnistunut löytämään sitä netistä. Yllä olevat lainaukset ovat peräisin Brad Warnerin kirjasta Hardcore Zen.




Tuo on puhdasta uskonnollista spekulointia.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Uusimmat

Suosituimmat