Psykologiset tutkimukset

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Minut on testattu ensimmäisen kerran ala-asteikäisenä, jolloin katselin musteläiskäkortteja, ja kaikissa niissä näin silloin muistaakseni eläimiä.

Toisen kerran olen joutunut tekemään psykologisen testin (käsittääkseni suppea luonnetesti?) armeijan kutsunnoissa. Sitten alokasaikana oli vielä päättely-/matemaattinen testi. Kutsunnoissa ollut testi ja matemaattinen testi olivat käsittääkseni pisteytetty, mutta omia pisteitäni en ikinä kysellyt.

Kolmannen kerran minulle tehtiin melko kattavat psykologiset tutkimukset, kun olin psykoosin seurauksena hoidossa Pitkäniemen sairaalassa. Niemessä minulle tehtiin ainakin Waissin älykkyys-/lahjakkuustesti, musteläiskätesti ja luonnetesti. Lisäksi tutkimuksiin kuului haastattelu, jossa kerroin oman tarinani psykoosin vääristämästä ajattelusta huolimatta.

Mitä mieltä tiede.fi -palstan jengi on psykologisen testauksen merkityksestä? Kuinka paljon psykiatrinen diagnostiikka perustuu nähdäksesi psykologiseen testaukseen?

Kommentit (3)

Vierailija

Psykologisia tutkimuksia käytetään psykiatriassa usein diagnostisesti epäselvissä tapauksissa. Käytännössä psykologisen tutkimuksen painoarvo diagnoosia määritettäessä vaihtelee kovasti. Joskus se on ratkaisevassa asemassa, kun taas joskus sen tuoma lisäarvo on pieni, mikäli vaikkapa löydöksissä ei ollut mitään olennaisesti uutta.

Psykiatriassa psykologisia tutkimuksia käytetään myös suunniteltaessa hoitoa. Psykiatriassa kun pelkkä diagnoosi ei riitä sopivan hoidon määrittämiseen, vaan tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, miten potilaan psyyke on rakentunut, mikä on hänen kykytaso, itsetiedostuksen aste, jne. ja tämän tiedon avulla päätetään hänelle parhaiten sopiva kuntoutus-/hoitomuoto sekä alueet, joihin hoidon on tärkeää kohdentua.

Vierailija

Tässä aiemmin toiselle palstalle kirjoittamani tasokas kirjoitus älykkyyden pakkotestaamisesta:

Tietääkseni ei ole olemassa mitään älykkyyden "massatestejä", sillä toteutus olisi varmaankin vaikeaa. Yleisesti kyllä oletetaan, että älykkyys korreloi ainakin länsimaissa suoraan pärjäämiseen yhteiskunnassa.

Tietysti peruskoulussa laitetaan oppilaita jonoon, mutta arvosanat eivät välttämättä kerro paljoakaa oppilaan älykkyysosamäärästä. Koulumaailmassa pärjäämiseen vaikuttaa ehkä eniten ahkeruus, sillä onhan presidentti Koivistokin todennut 1950-luvun tohtorismiehenä, että tässä maassa kaikki tutkinnot tohtorin tutkintoa myöten ovat suoritettavissa keskivertoälyllä.

Itse älykkyyden testaushan perustuu tässä maassa aika paljon vapaaehtoisuuteen (Mensa). Mensan testeissä käy käsittääkseni kansalaisia lähes jokaisesta ammattiryhmästä ja yhteiskuntaluokasta, mutta selvä asia on, että yhteiskunnan vähäosaiset ovat Mensan testeissä aliedustettuja.

Motiivit testata oma älykkyys tietty vaihtelevat, mutta käsittääkseni moni lähtee Mensan testeihin itsevarmasti hakemaan jäsenkirjaa, mutta moni joutuu silti pettymään. Onneksi mensalaiset yleisesti pitävät matalaa profiilia, sillä mikään ei ole ärsyttävämpää ja tyhmempää kuin älyllä kerskailu varsinkin, jos korkea älyykkystaso ei ole heijastunut mitenkään arkipäivän toimintaan.

Älykkyttä myös "pakkotestataan" tässä maassa psykologisissa tutkimuksissa. Pakkotestauksen huono puoli on se, että osa porukkaa vetää testit ihan "lekkeriksi", jolloin psykologisten testien pistemääriin pitäisi suhtautua varauksella. Toisaalta kattavat psykologiset tutkimukset läpikäyneet mielenterveyskuntoutujat tarjoavat mielenkiintoista tutkimusmateriaalia eri mielen sairauksien vaikutuksesta potilaiden älykkyystasoon, vaikka potilastestaukseen pitäisikin suhtautua varauksella.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007

Armeijassa kävin kahdet testit, toiset pyrkiessäni erikoisjoukkoihin. Työnhaussa olen käynyt kolme kertaa psykologisissa testeissä, kahdesti yhden päivän ja kerran kahden päivän. Lisäksi kävin viimeisellä työnantajalla päivän psykologiset testit, joissa testattiin soveltuvuutta johtamistehtäviin. 35-vuotiaana kävin Mensan testeissä ja sain tulokseksi 163 pistettä, en enää uskalla mennä, koska todennäköisesti iän mukana suurin osa aivomassasta on jo tuhoutunut Sen toteaminen olisi kova pala ja tuhoisaa itsetunnolle, koska olen aika kilpailuviettinen. Pidän kaikkia testejä haasteena ja pyrin nujertamaan testaajien menetelmät Olen yleensä oikeassa, mutta myönnän kyllä auliisti jos olen joskus väärässä, koska tuntuu hyvältä joskus alentaa itsensä. Olen tällainen psykologinen keskiverto, kapitalistisen yhteiskunnan kasvatti.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Uusimmat

Suosituimmat