Seuraa 
Viestejä45973

Mitä älykkyys on? Minusta se on vain muistamista. Muistissa on kaksi osaa, tallennus ja muistaminen. Tallennus on aika automaattinen toimenpide, kyllähän tieto on siellä aivoissa, eri asia sitten muistaako sitä. Aistielimet tuottavat tietoa ympäristöstä koko ajan suunnattomat määrät, mutta vain osa tallentuu pitkäkestoiseen muistiin. Esimerkiksi kun elää arkipäivän, silmät näkevät, korvat kuulevat ja nenä haistaa ja ruumis tuntee koko ajan teitä ja toimiston käytäviä, mutta eihän niitä ole tarpeellista muistaa ellei vastaan tullut joku mielenkiintoinen henkilö. (Näistä on omat ketjut...)

Jos taas keskittyy johonkin muuhun, ei välttämättä tallennus toimi. Tämä tapahtuu esimerkiksi kun on masentunut. Silloin ajattelee koko ajan eri asioita eikä havannoi ympäristöä. Ajan tajuaminen on myös tähän yhteydessä. Aika "kiitää" hyvässä seurassa koska ei havannoi aikaa. Masennus aiheuttaa muistihäiriöitä koska silloin murehtii eikä taaskaan havannoi ympäristöään.

Vauvalla ei ole vielä tuo tallennus toimiva kun eihän kukaan syntymäänsä muista kuin 2 minuuttia. Lapsuusmuistot alkavat kehittyä kun aivoihin alkaa tarttumaan tavaraa, inputti varmasti toimii kun kaikki aistitkin toimivat. Vauva tuntee, näkee, kuulee, haistaa ja maistaa.

Älykkyydeksi lasketaan myös päättely. Mitä on päättely? Kokeilua. On se varmasti muutakin.

Tunnistamisen esimerkkinä biisi joltain bändiltä, vaikka Metallicalta. Et ole koskaan kuullut sitä, mutta tunnistat James Hetfieldin äänen ja sointukuviot jne. ja tunnistat kappaleen Metallican biisiksi. Sama asia Dalin piirroksessa. Tunnistat tyylin vaikka et olisi koskaan nähnyt kyseistä maalaiusta. Tunnistaminen on muistamista.

Älykäs on myös utelias. Joku kirurgi haluaa tulla taitavaksi ja opettelee alansa joka on laaja. Minua ja kaikkia muita ei-kirurgeja ei voisi asia vähempää kiinnostaa. Joku taas osaa ohjelmoida C++ -kieltä täysin suvereenisti koska on siihen intoa ja on opetellut sen. Tyhmää ei jaksa kiinnostaa uuden oppiminen, sanotaanhan että nörtit istuvat kirjastossa nenä kiinni kirjassa. Älykäs siinä opiskelee. Nykyisin tietysti lukee suurelta osin netistä.

Miksiköhän ihminen kiinnostuu sitten jostain? Se aine koulussa, mistä on kiinnostunut, on helppoa ja siitä saa hyviä numeroita. Minulla olivat biologia ja historia.

Mitä muita asioita lasketaan älykkyydeksi?

Sivut

Kommentit (52)

deepndark
Seuraa 
Viestejä2652

Osittain se on muistamista, mutta tietoviisas ei ole niin älykäs jos se ei osaa yhdistää eri asioita keskenään ja tehä omia päätelmiä ilman opittua tietoa. Eli jotkut osaa lukea rivien välistä ja nähdä asioita eri näkökulmista. Muistaminen ei ole minusta niin iso ominaisuus kuin päättelykyky.

Halki, poikki, pinoon - pois mielestä.

H
Seuraa 
Viestejä2622

Luin joskus määritelmän, että älykkyys = toiston havaitsemista. (Se kiteyttää älyn olemuksen, kun asian tulkitsee laajasti. Esim. "havaitsee toistoa" eri fysiikan aluella ja ymmärtää soveltaa hyväksi havaittua ratkaisumallia uuteen kohteeseen.) Toiston havaitseminen vaatii tietenkin muistia, mutta on enemmän.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaari
Seuraa 
Viestejä3331

Kiinnostava avaus, josta ensimmäisenä tulee mieleen, että muistaminen ei ole aina älykästä. Mistä tulee mieleen, että kyky hyödyntää ominaisuutta jota kutsumme alitajunnaksi on kytköksissä ominaisuuteen jota kutsumme älykkyydeksi.

Emme aktiivisti muista suurinta osaa siitä mitä mieleemme on painunut. Se itsessään on jo älykästä. Huippuälykästä siitä saa kun alitajuisesta mieleen palautuvien muistifragmenttien valikoima palvelee tiedostettua. Regressio egon palveluksessa on siistiä.

Tarkoituksenmukainen, aktiivi ja hyvin rasvattu tiedonhaku, liike tietoisen ja tiedostamattoman muistin välillä säästää levytilaa ja vapauttaa prosessorin tilanteen kannalta optimaalisiin tehtäviin.

Minä uskon että älykkyys on kykyä unennäköön, ja että älykkäimmillään se ilmenee siinä mitä kutsumme taiteeksi. Taiteellisessa, esteettisessä kokemuksessa ratkaisematon, tarkkaan arvoonsa puettu äly paiskaa kättä vertaiselleen.

Lähes rajatonta älyä osoittaa kiistatta myös kyky myöntää omien oivallustensa rajallisuus. Tai osoittaisi.

"Jos sanon olevani väärässä siinä että Jumala on olemassa, väitän samalla Jumalan olevan väärässä, mitä hän taas ei voi olla. Olen siis oikeassa m.o.t." (LivingHeart)

Älykkyys ei välttämättä ole pelkästään muistamista. Pelkästään jo opittujen asioiden ja toimintamallien taitaminen ei toimi, kun vastaan tulee uudenlainen tilanne. Älykäs ihminen osaa kehittää kokonaan uusia toimintatapoja tai ainakin soveltaa vanhoja uusin tavoin. Esimerkkeinä toimikoon vaikkapa Caesar ja Pompeius. Pompeius oli tavallaan kelpo sotapäällikkö; hän tunsi hyvin tuon ajan sotataidot ja strategiat. Caesar taas paitsi tunsi kaikki nuo, osasi myös keksiä uusia tarpeen mukaan ja iskeä silloin kun Pompeius sitä vähiten odotti. Siksi hän voitti sisällissodan.

Älykkyyttä on nähdä asiat kokonaisuuksina (ihmisillä on aivojen assosiaatioalueet huomattavan suuret) ja luoda uutta opitun pohjalta. Älykkyyttä on myös monenlaista. Esimerkiksi henkilö, joka kehittelee uusia kemikaaleja ja lääkkeitä yhtä helposti kuin runoilija säkeitä, on nero ehkä matematiikassa ja kemiassa, mutta ihmisten käyttäytyminen ja tunteet voivat olla hänelle täysi mysteeri. Sensijaan joku matematiikassa surkea ihminen saattaa tajuta keskustelukumppaninsa mielenliikkeet hienoisesta äänensävyn tai ilmeen muutoksesta tai tuskin havaittavissa olevasta eleestä, ja jatkaa kommunikointia havaitsemansa muutoksen mujaisesti, ollen huomaamattaan erittäin tunneälykäs...

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14249

Aivan. Vipo puheevuoro kieteytti omat ajatukseni suhteelliseen kompaktiin pakettiin.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Mutta mitä on päättely ihan tarkkaanottaen? Ensinnäkin pitää muistaa edelliset päättelykerrat ja sitten kokeillaan. Onko kokeilu älykkyyttä? Entäpä keksinnöt? Sanotaan, että suurin osa on syntynyt vahingossa. Monasti taitavat olla vain havainnointia. Siihen pystyy torakkakin. Kokeilua sekin, kokeillaan yhdistää eri asioita. Muutkin eläimet kokeilevat. Lintu nokkii vaikka pieniä kiviä jos vaikka se olisi syötävää.

Entäs luovuus? Säveltäminen? Minusta sekin on kokeilua. Kaikki kappaleet ovat olemassa, niitä ei ole vain otettu käyttöön. Maalaaminen on opittua.

Minä siis väitän, että älykkyys on muistamista ja kokeilua. Luova henkilö kokeilee enemmän. Älykäs muistaa paremmin ja kerää tietoa. Vanhuksilla aivot rappeutuvat ja he muistavat huonommin lähiasioita ja tulevat yksinkertaiseksi ja sitten heitä huijataan. Voivat kyllä muistaa paljon vanhoja asioita kun ne ovat jääneet muistiin. Oppiminen alkaa heikentyä 26 vuoden jälkeen, näin olen jostain lukenut.

Älykkyys on taito osata käyttäytyä (löytää toimintamalli) täysin uudessa, ennen kokemattomassa tilanteessa luovasti ja adekvaatisti.

Tietenkin tuohon vaikuttaa jo syntyneet neuroniyhteydet ja kyky käyttää niitä, mutta tiedostamattomalla tasolla, ei aktiivisessa muistissa olevaa tietoa hyödyntäen.

Älykkyys on kova pähkinä purtavaksi. Ennen kuin edetään niin pitkälle, osaako joku sanoa, mitä on ajattelu - tai siis mistä ajatus lähtee? Jos ajattelen esim. koiraa, niin, jotta ajatus koirasta ilmestyisi mieleeni, on minun täytynyt ajatella koiraa aivojeni perukoissa jo ennen tätä ajatusta - ja niin edespäin. Miten siis määräytyvät mieleen ilmestyvät ajatukset? "Kuka" ne valitsee ja miksi?

"Onnellisuusprofessori" Markku Ojanen tuumailee älykkkyydestä näin:

1. Älykkyyden määrittely on vaikeaa, mutta ydinasiana pidetään ongelmaratkaisun kykyä sekä kykyä oppia ja sopeutua ympäristöön.

2. Älykkyys voidaan määrittää sekä laajasti että kapeasti.
Esimerkiksi Howard Gardner erottaa kielellisen, matemaattisen, spatiaalisen, musikaalisen, kinesteettisen, itseä ymmärtävän, sosiaalisen ja naturalistisen älykkyyden. Robert Sternberg erottaa analyyttisen, käytännöllisen ja luovan älykkyyden. Hiljattain Gardner erotti vielä eksistentiaalisen älykkyyden. Robert Emmons puhuu spirituaalisesta älykkyydestä.

3. Analyyttinen älykkyys on sitä, mitä älykkyystestit yleensä mittaavat. Käytännöllinen älykkyys näkyy ympäristöön sopeutumisessa, työtehtävien ja työkalujen hallinnassa. Luova älykkyys tuottaa uusia ratkaisuja, välineitä ja keinoja. Elämässä tarvitaan näitä kaikkia.

Mielenkiintoista??? I think so.

Asimov
Mitä älykkyys on? Minusta se on vain muistamista.

Mistäs tämmöinen ajatus on päähäsi tullut?

Kaikkihan tietävät että älykkyys on hieno juttu. Se että vain muistaa taas ei ole hienoa.

Eli siis voimme päätellä että olet väärässä.

jartsa
Asimov
Mitä älykkyys on? Minusta se on vain muistamista.


Mistäs tämmöinen ajatus on päähäsi tullut?

Kaikkihan tietävät että älykkyys on hieno juttu. Se että vain muistaa taas ei ole hienoa.

Eli siis voimme päätellä että olet väärässä.

Entäpä luovuus? Luovuuden täytyy olla kytköksissä älykkyyteen, muistamiseen ja edellisten oppien uuteen soveltamiseen. Otetaan esimerkiksi musiikki. Sävellettäessä uutta teosta, muusikko hallitsee musiikin teorian aikaisemmin opitun pohjalta, muistaa sen ja soveltaa sitä uudelleen. Säveltäminen on varmasti myös hyvin paljon kokeilua (pois suljettuna kuuro säveltäjämme).

Kysymys. Voiko kuuro säveltäjä kokeilla eri variaatioita sävellykseensä?

konna
Sävellettäessä uutta teosta, muusikko hallitsee musiikin teorian aikaisemmin opitun pohjalta, muistaa sen ja soveltaa sitä uudelleen. Säveltäminen on varmasti myös hyvin paljon kokeilua (pois suljettuna kuuro säveltäjämme).

Kysymys. Voiko kuuro säveltäjä kokeilla eri variaatioita sävellykseensä?


Jos viittaat Beethoveniin, niin kyllä. Hänen tasoisensa säveltäjät olivat niin rautaisia ammattilaisia, että tiesivät tarkalleen, miltä jokin kappale tulisi kuulostamaan. Hän kuitenkin kuuroutui vain hiljalleen, mutta esim. yhdeksännen sinfoniansa hän sävelsi täysin kuurona. Ja loistavaa jälkeä tuli. Eivätpä taida moiseen nykypäivän rappiopopparit kyetä, kun eivät kuulevinakaan saa aikaan mitään musiikkiin viittaavaakaan.

Sopeutuminen on opettelua ja opettelu taas havainnointia ja muistamista, muistiin laittamista siis. Torakka on oikein hyvä sopeutumaan ja rotta myös. Niillä on älykkyyttä.

Nuo kielelliset ja spiritualistiset (wtf?) älykkyydet ovat filosofisia termejä, jaotteluita ja laajakirjoisia käsitteitä. Minä puhun nyt ihan neurologiasta. Muutkin eläimet kuin ihmiset ovat älykkäitä. Esimerkiksi Koko-gorilla joka osaa kommunikoida viittomalla. Koirat osaavat temppuja ja monet muutkin. Eläimet osaavat myös laskea. Rottakin osaa muistaakseni laskea kolmeen. Ei tällä ole mitään tekemistä filosofian kanssa.

Aivoissa on muistijälkiä joihin on tallennettu tietoa. Miten siellä voisi olla jotain muuta? Menee yliluonnollisen puolelle. Tietokoneen prosessori käsittelee vain tallennettua dataa, ohjelmat (esim. käyttöjärjestelmä) ovat tallennettuja. Se voi vaikuttaa fiksulta, mutta on vain tiedon käsittelyä. Samoin toimivat aivot. Tallennettua tietoa käsitellään.

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210

Variskin osaa laskea kolmeen! Älkäämme halveksiko siivekkäitä.

Tosin kana osaa "laskea" vain kaksi lukua: liian vähän ja liian paljon. Siksi se munii epäsäännöllisiä määriä, kun alla tuntuu olevan liian vähän tai liian paljon munia... Sitä oli helpompi hyödyntää kuin tarkkoja määriä munivia lintuja.

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Asimov
Mitä älykkyys on? Minusta se on vain muistamista.

Muistikykyä, tietomäärää ja älykkyyttä voi tietysti testata erikseen. Älykkyystestejä on tehty paljon, tietokilpailut ovat yleisiä, mutta muistitestejä ei kai ole paljon teetetty ihmisillä. Olisi kiinnostava tietää, millainen korrelaatio muisti-, tieto- ja älykkyystestituloksilla on yksilötasolla.

Asimov
Muutkin eläimet kuin ihmiset ovat älykkäitä. Esimerkiksi Koko-gorilla joka osaa kommunikoida viittomalla. Koirat osaavat temppuja ja monet muutkin. Eläimet osaavat myös laskea. Rottakin osaa muistaakseni laskea kolmeen. Ei tällä ole mitään tekemistä filosofian kanssa.

Lisää älykkyyden määritelmiä:
"Tarkoituksenmukainen toiminta uudessa tilanteessa. Toiminta ei kuitenkaan saa olla vaiston aiheuttama tai mekaanisen harjoittelun tulos." Näitä älykkyyden määritelmiähän on yhtä paljon kuin psykologian tutkijoitakin.. Joka tapauksessa älykkyyttä on se, että tietoa muokaamalla ja sisäisiä malleja hyväksi käyttämällä tietoa voidaan joustavasti hyödyntää uusissa tilanteissa, ei vain reagoida tiettyihin ärsykeolosuhteisiin.

Temppuja tekevien koirien ym. eläinten kohdalla ei ole niinkään kysymys varsinaisesta älykkyydestä, kuin väline-ehdollistumisesta eli yrityksen ja erehdyksen kautta tapahtuvasta oppimisesta jossa onnistumiset palkitaan ja näin tuetaan toivottua käytöstä. Väline-ehdollistumista on Skinner tutkinut eläimillä ns. skinner-häkissä. Voidaan puhua myös oivaltamisesta.

ÄLykkyyden koostuminen eri faktoreista (kielellinen ja visuaalinen, jne.) ei ole filosofiaa, vaan oleelllinen osa esim. amerikkalaisen tutkijan Thrustonen monifaktoriteoriaa.

Jos taas halutaan keskustella älykkyydestä vain neurologiselta katsantokannalta, en usko tietotason kenelläkään täällä siihen riittävän ja keskustelu tyrehtyy näin alkuunsa.

jk. Niin, se torakan ja rotan älykkyys. Näiden otusten sopeutumiskyvyllä ei ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa. Puhutaan mm. sensorisesta adaptaatiosta, joka viittaa aistijärjestelmissä tapahtuvaan mukautumiseen. Rotan kohdalla voidaan puhua myös vaistotoiminnoista, jotka viriävät tietysisä olosuhteissa avainärsykkeiden herättäminä (unohtamatta väline-ehdollistumista). Nämä käyttäytymismallit eivät ole sidoksissa älykkyyteen tai vaadi älykkyyttä.

AnssiH
Seuraa 
Viestejä429
Asimov
Sopeutuminen on opettelua ja opettelu taas havainnointia ja muistamista, muistiin laittamista siis. Torakka on oikein hyvä sopeutumaan ja rotta myös. Niillä on älykkyyttä.

Nuo kielelliset ja spiritualistiset (wtf?) älykkyydet ovat filosofisia termejä, jaotteluita ja laajakirjoisia käsitteitä. Minä puhun nyt ihan neurologiasta. Muutkin eläimet kuin ihmiset ovat älykkäitä. Esimerkiksi Koko-gorilla joka osaa kommunikoida viittomalla. Koirat osaavat temppuja ja monet muutkin. Eläimet osaavat myös laskea. Rottakin osaa muistaakseni laskea kolmeen. Ei tällä ole mitään tekemistä filosofian kanssa.

Aivoissa on muistijälkiä joihin on tallennettu tietoa. Miten siellä voisi olla jotain muuta? Menee yliluonnollisen puolelle. Tietokoneen prosessori käsittelee vain tallennettua dataa, ohjelmat (esim. käyttöjärjestelmä) ovat tallennettuja. Se voi vaikuttaa fiksulta, mutta on vain tiedon käsittelyä. Samoin toimivat aivot. Tallennettua tietoa käsitellään.

Niin, aivan. Hyvä perusmääritelmä biologisten olentojen älykkyydelle on se että älykkyys on semanttista. Kyse on semanttisesti oppivasta koneesta. Oppimisprosessi sinänsä voi olla (ja uskon että on) täysin mekaaninen, ja periaatteessa myös virtuaalisesti toistettavissa (eli itsetietoinen AI voidaan luoda)

Syy miksi eläimet oppivat, on siinä että se on hyvä selviytymiskeino dynaamisessa maailmassa. Kyse on siitä että tehdään oletuksia maailman toiminnasta, ja siitä sitten yritetään tehdä ennustuksia. Jos kivi vierii kohti, voitaneen olettaa että paree väistää, kunhan ollaan opittu jotain fysiikasta. Näin yksinkertaistettuna

Tietysti kapasiteetin loppuessa ollaan helkutin tyhmiä:
http://www.compfused.com/directlink/833/
Eikä välttämättä kyetä edes olettamaan että ollaan itse olemassa:
http://www.compfused.com/directlink/838/

Tässä on suuri ero tyypillisten keinotekoisten neuroverkkojen toimintaan. Ne toimivat aivan liian korkealla tasolla kyetäkseen oppimaan semanttisia asiayhteyksiä, ja rakentaakseen sellaisen maailmankuvan jota tulkitsemalla voitaisiin todeta että tässä sitä ollaan ja ajatellaan. (Tai olla edes missään mielessä luovia)

Näkemykseni mukaan ihmisaivoissa tapahtuvat prosessit ovat vain sellaisia jotka systemaattisesti keräävät informaatiota kaikilta aisteilta, ja pyrkivät kasaamaan niistä järkevän oloisen maailmankuvan. Ihmiset eivät koskaan ymmärrä yhtään mitään ehdoitta, vaan kaikki informaatio tulkitaan maailmankuvaa vasten. Ihmiskommunikaatiota ei voi ymmärtää, kun taas tietokoneiden välistä kommunikaatioita voi VAIN ymmärtää; siinä ei ole mitään semanttista.

Tämä aisteilta tulevan informaatiovirran tulkitseminen tapahtuu todennäköisesti erittäin matalalla tasolla. Esimerkiksi visuaalinen informaatio joka on verkkokalvollamme ylösalaisin, käännetään aivoissa siksi että silloin se tuntuu olevan enemmän linjassa muiden aistien informaation kanssa. Jos käytät tarpeeksi pitkään sellaisia peililaseja jotka kääntävät maailman silmissäsi ylösalaisin, tulevat aivot lopulta kääntäneeksi maailman tietoiselle tajunnallesi taas oikein päin. (kunnes sitten taas poistat ne lasit...)

Oletan että tässä tämä tiedon tulkitsemisprosessi vain muuttuu, ja vaikka se maailman "kääntäminen" mielessä on aluksi tietoinen prosessi, niin se muuttuu tiedostamattomaksi kun siinä ollaan tarpeeksi harjaantuneita. Samalla tavalla kuin mikä tahansa tehtävä putoaa tietoisuuden alapuolelle. Kun olemme oppineet kävelemään, emme tietoisesti mieti mitä lihaksia liikuttamalla niitä jalkoja saa liikuteltua.

No, joka tapauksessa, minulla on tästä asiasta niin paljon sanottavaa etten tiedä mistä aloittaisin. Tämä kuva selittää täysin koherentisti vauva-ajan muistamattomuuden, autistiset savantit, itsetietoisuuden, qualian, miksi koemme olevamme kontrollissa vaikka olemme fundamentaalisesti luonnonvoimien orjia, ja miksi itsetietoisuus on edes kehittynyt evoluutiossa. Ja vaikka mitkä muut aivoihin ja tajuntaan liittyvät asiat.

Kirjoittelin asiasta enemmän vähän aikaa sitten jonnekin uutisryhmään, löytyy täältä:

http://tinyurl.com/c8cht
(Lue ainakin se infant amnesia osio, poikkeaa hieman sinun näkemyksestäsi. Ja disclaimer että tällä hetkellä kirjoittaisin hieman eri muotoon monen asian tuolta)

Se mitä kaikesta tästä jää käteen älykkyyden määritelmässä on ainakin sellainen tosiseikka, että perinteiset älykkyystestit eivät testaa ihan pelkkää ihmisen oppimiskykyä, vaan sitä onko henkilö sattumoisin harjaantunut ajattelemaan sellaisia ongelmia mitä testataan. Eli nykymaailmassa se tarkoittaa sitä, että käytännössä testataan koulutustasoa (vaikka voihan itsekin kouluttautuneita olla).

Tästä johtuen "tyhmät" tutkijat ovat kautta historian tehneet idioottimaisia päätelmiä näiden testituloksien perusteella mm. siitä että eri rotuiset ihmiset omaisivat eri tasoisen älykkyyden. Jos mitataan kehitysmaassa asuvan, koskaan kouluja käymättömän tasoa siinä miten hyvin tämä hahmottaa 3-ulotteisia geometrisia muotoja, niin onko yllätys että hän pärjää heikommin kuin koko ikänsä Quake pelannut länsimaalainen pikkupoika? Siis haloo...

Oma mittani ihmisen älykkyydelle oikeastaan kattaa aina kerralla vain yhden aihealueen, ja riippuu siitä kuinka monella tavalla ihminen osaa jotain asiaa käsitellä. Olen sitä mieltä että kuka tahansa voi oppia ymmärtämään mitä tahansa täysin triviaalisti, kunhan viettää asian kanssa tarpeeksi aikaa, vaikka tuntuisi kuinka mahdottomalta aluksi. Oppiminen tapahtuu luonnostaan kun jotain vain tekee tai jotain asiaa miettii. Ei niin että luetaan kirjoista ulkoa, kuten kouluissa.

Vaari
Seuraa 
Viestejä3331

Tykkäsin tästä! No niin. Mitäs nyt sanotte?

"Jos sanon olevani väärässä siinä että Jumala on olemassa, väitän samalla Jumalan olevan väärässä, mitä hän taas ei voi olla. Olen siis oikeassa m.o.t." (LivingHeart)

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat