Sähköllä kulkeva auto ja muut vermeet

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kuten olemme kuulleet useita kertoja jo aiemmin "sähköllä kulkevista ihmeautoista", että kun sähköautonsa tuppaa jollekkin "sähköhuoltamolle", saa käyttöönsä vaihtamalla vanhan akun uuteen täyteen ladattuun akkuun, ja matka taittuu taas kuin tyhjää vaan. Ihan luottokorttia vaan vilauttamalla "Accu-Stationin" tiskillä.

Mutta mitähän on unohtunut pelkästään sähköakuilla käyvien autojen maailmassa -> Ilmastointi ja lämmitys !

Kuinkahan moni erityisesti lämpimissä taikka kylmissä maissa olisi valmis ajamaan yli 50 km matkan, josko autossa ei ole ilmastointia taikka lämmitystä.

Esim. Jenkit monissa paikoissa Pohjois-Amerikkaa ovat tottuneet käyttämään ilmastointia ja lämmitystä autoissaan kun matkaavat työhön ja työstä pois -> akussa ei ole riittävästi tuotamaan tehoa jäähdyttämään auton sisällä olevaa lämpötilaa -> tarvitaan polttomoottori.

Että, kuinkahan olisi josko joutuisivat matkaamaan työmatkansa sähköautolla joko täydessä auringon paahtamassa autossaan lämpötilan ollessa liki 60 astetta C:eetä taikka sitten kylmemmällä puolella auton sisälämpötilan olessa n. -20 astetta C:eetä.

Suomalaiset ovatkin tässä sähköauton käytön yhteydessä paremmassa asemassa kuin Jenkit. Meillähän ei ole kuin vasta viime vuosikymmenninä saatu käyttöön ihmiselle suotuisia automalleja, joissa on käytettävissä ilmastointi kesällä ja lämmitys talvella.

Wolkkari ja Fiiatti oli kova sana 1960- ja 1970-luvulla, kun tuolloisilla autoilla ei voinut kuvitellakaan matkustavansa kovinkaan pitkiä matkoja ilman auton sisälllä tapahtuvia kovia koettemuksia ulkosia lämpöolosuhteita vastaan, joko auton sisällä palelemalla taikka hikoilemalla.

Mutta eihän Jenkit ole tottuneet palelemaan taikka hikoilemaan nykyisissä bensa-autoissaan.

Että, kuinkahan Jenkkien työmatkojen kävisi, josko ryhtyisivät tekemään työmatkoja sähköautoilla, joissa ei olisi polttomoottoria tuottamaan ilmanvaihtoa ja lämmitystä.

Kommentit (11)

Vierailija

Ilmalämpöpumppu.

Se tosin kuluttaa sitä samaa sähköä, jota tarvitaan ajamiseen. Eli lyhentää toimintasädettä.

Vierailija

Mutta jokin muu systeemi kuin akku, vaikka sitten se tuttu kaasulla toimiva ilmastointi. Voisi pitää auton ilmastoituna, vaikka ei olisi kone käynnissä. Tai joku kemiallinen reaktio pitämään lämmöt haluttuina. On noita varmasti kehitetty, tuskin yksikään autotehdas noita ominaisuuksia unohtaa.

Vierailija

Lämmitys ja jäähdytys kuluttaa suhteessa aika pienen osuuden akusta.

Riittääkö esimerkiksi 2 kW teho lämpöpumppuun joka tuottaa sillä 3 - 5 kW lämpöä kabiiniin? Pikkupakkasilla tuskin tarvitaan niinkään paljoa.

Sen vaikutus kokonaiskulutukseen on tavanomaisessa henkilöautossa noin 10%, eli 200 kilometrin akkukapasiteetista lohkeaa 20 kilometriä pois.

Vierailija

Joo, kyllä Italiassa, Espanjassa, Kreikassa ja Portugalissa on toiset olosuhteet kesällä
kuin Suomessa, että kuinka he sitten pärjäisivät +25-+30 asteen helteessä sähköautoissaan.
Että ajomatkan pituus siellä yhdellä akullisella olisi rajoittuneempi kuin täällä.

Mutta mitenkä noiden akkujen lataus hoidettaisiin ja millä energian muodolla.
Josko akkuja ladattaisiin 16A verkkovirralla ja 230 voltin verkkojännitteellä ja kun tiedetään,
että Suomessa oli vuonna 2005 n. 2 500 000 henkilöautoa ( http://www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/10517.PDF), ja 150 km matkaa varten tarvitaan
30kW energiaa latausajan ollessa 8h, niin tännehän pitäsi rakentaa helevetin monta uutta voimalaitosta lisää.

Sähkötekniikkaa tunnen sen verran vähän, että kuinka paljon lisäenergiaa tulisi Suomeen rakentaa,
että :

2 500 000 henkilöautoa ladattaisiin
8 h tunnin aikana
230 AC-jännitteellä
16 A virralla
30kW tehoon

ja tällä energiamäärällä sitten voitaisiin ajaa 150 km matkan. Tosin ilmastointi ja lämmitys
vähentäisivät matkan määrää. Varmaankin yläkanttiin arvioitu että ajettaisiin keskimäärin
150 km vuorokaudessa per auto, ja oletetaan että kaikki 2005 rekisteröidyt polttomoottoriautot olisivat sähköautoja.

Vierailija

16 A sulakkeet
8 tuntia aikaa ladata

---> 3,7 kW * 8 = 29,6 kWh

2,5 miljoonaa autoa yhtäaikaa latauksessa

---> 9,25 GW sähköteho.

Noin 6 kertaa olkiluoto kolmosen teho menee jos kaikki suomen autot muutettaisiin sähköisiksi ja lyötäisiin yhtä aikaa tolpan nokkaan. Tai eihän niiden tarvitse olla tasan yhtäaikaa kiinni, koska latausaika on kuitenkin niin pitkä että jossain vaiheessa kaikki ovat joka tapauksessa yhtä aikaa linjoilla.

Sitä kuormaa vastaan pitää alkaa järjestämään paikallisia "sähkösiiloja" joissa pyörii jotain vauhtipyöriä tai superkondensaattoreita, tai vanadiiniakkuja jotta hommassa olisi jotain järkeä. Esimerkiksi tällä hetkellä koko maan käyttämä sähköteho on hieman yli 8 GW. Täällä ei riittäisi säätövoima eikä ostettukaan teho siihen kulutukseen.

Nyky-infrastruktuuri kestäisi että korkeintaan viidesosa autokannasta muutetaan sähkötoimiseksi. Siitä tulee sellainen yhden ydinvoimalan suuruinen heilahdus kulutukseen.

Vierailija
Veikko
16 A sulakkeet
8 tuntia aikaa ladata

---> 3,7 kW * 8 = 29,6 kWh

2,5 miljoonaa autoa yhtäaikaa latauksessa

---> 9,25 GW sähköteho.

Noin 6 kertaa olkiluoto kolmosen teho menee jos kaikki suomen autot muutettaisiin sähköisiksi ja lyötäisiin yhtä aikaa tolpan nokkaan. Tai eihän niiden tarvitse olla tasan yhtäaikaa kiinni, koska latausaika on kuitenkin niin pitkä että jossain vaiheessa kaikki ovat joka tapauksessa yhtä aikaa linjoilla.

Sitä kuormaa vastaan pitää alkaa järjestämään paikallisia "sähkösiiloja" joissa pyörii jotain vauhtipyöriä tai superkondensaattoreita, tai vanadiiniakkuja jotta hommassa olisi jotain järkeä. Esimerkiksi tällä hetkellä koko maan käyttämä sähköteho on hieman yli 8 GW. Täällä ei riittäisi säätövoima eikä ostettukaan teho siihen kulutukseen.

Nyky-infrastruktuuri kestäisi että korkeintaan viidesosa autokannasta muutetaan sähkötoimiseksi. Siitä tulee sellainen yhden ydinvoimalan suuruinen heilahdus kulutukseen.




HöpötiHöpöti. Kaikkia autoja ei ladata samaan aikaan koska kaikkia akkuja ei ajeta joka päivä tyhjäksi. Lisäksi suuri osa latauksesta tapahtuu yöllä jolloin muu sähkön kysyntä on pientä.

Eli ehkäpä ei tarvitse lainkaan uutta voimala kapasiteettia, vaan lataus onnistuu nykyisellä.

Vierailija

HöpötiHöpöti. Kaikkia autoja ei ladata samaan aikaan koska kaikkia akkuja ei ajeta joka päivä tyhjäksi. Lisäksi suuri osa latauksesta tapahtuu yöllä jolloin muu sähkön kysyntä on pientä.

Otappa huomioon se, että kun sähköverkkoa mitoitetaan, on se mitoitteva siten, että kaikkia laitteita on pystyttävä syöttämään yhtäaikaa. Se pahinkin tapaus on nimittäin huomioita, eli kun kaikki sähköä kuluttavat laitteet ovat kytketty sähköverkkoon yhtäaikaa.

Jos näin ei tehtäisi, niin jonain onnettomana päivänä kuitenkin kävisi niin, että sähköverkko ei voisikaan syöttää sitä määrää laitteita mitä todellisuudessa on kuluttamassa tehoa.

Vertaappa tilannetta siihen, että kun sähkön kulutuksen kysyntä kovilla talvipakkasilla on suurimmillaan, niin mitä tarkoittaisi se, että kaikille sähkön kuluttajille ei voitaisikaan syöttää tarvitsemiaan tehoja -> alkaisi paikat kylmenemään nurkissa.

Vierailija
tuomari

HöpötiHöpöti. Kaikkia autoja ei ladata samaan aikaan koska kaikkia akkuja ei ajeta joka päivä tyhjäksi. Lisäksi suuri osa latauksesta tapahtuu yöllä jolloin muu sähkön kysyntä on pientä.

Eli ehkäpä ei tarvitse lainkaan uutta voimala kapasiteettia, vaan lataus onnistuu nykyisellä.




Vaikka ei ajetakkaan tyhjäksi, niin jokainen auto ottaa silti sen 3,7 kW kun sen kytkee tolppaan kiinni täyttämään akkua. Tällöin on ihan realistinen mahdollisuus että kun suurin osa tulee klo. 16 - 17 töistä kotiin ja laittavat auton tolpan nokkaan, kulutus pompsahtaa 3 - 4 GW ylöspäin että hups vaan.

Ongelma pahenee jos kaikki odottavat yösähköä ladatakseen, koska pienelläkin kulutuksella autoja pitää ladata vähintään tunti tai pari täyteen, josta muodostuu aika-ikkuna jossa on mahdollista että kaikki tai suurin osa autoista on yhtäaikaa latauksessa. Yösähkön kytkentä itseasiassa varmistaa sen synkronoimalla kaikki autot lataamaan samaan aikaan eli yöllä.

Jotta näin ei tapahtuisi, pitäisi kehittää joku sivistynyt latausjärjestelmä jossa käyttäjän on pakko aina syöttää tietokoneelle arvioitu lähtöaika, josta kone sitten laskisi vaadittavan lataustehon. Jos sitä ei pakoteta, suurin osa käyttäjistä laittaa nupin kaakkoon ja unohtaa koko asian.

Aikaisempaa viestiä kirjoittaessa kello oli jo yötä ja silloin meni 8,2 GW. Nyt päivällä menee 9,3 GW eli ero päivä ja yökulutuksen välillä ei ole järin suuri. 1 GW vastaa noin 1/9 koko maan autokannasta, eli yösähköllä ei hirvittävän pitkälle julhilta.

Vierailija

Kuormituksen tasaamiseen on keinonsa. Kaikki laturit voivat kuulua ohjattuun verkoon joka tarjoaa latausvirtaa tarpeen mukaan josta voi esittää pyynnön ja maksaa lisähintaa, jos sen ajoitus tai teho aiheuttaa järjestelyjä.
Normaalirutiineilla lataus voi sujua mihin aikaan tahansa auton seisontajaksoilla. Ennakkoon tietettyä ylim. ajokertaa varten voi ostaa latausta vaikka kännypalveluna. Oman käyttöprofiilinsa voi kertoa tai se tiedonkeruun kautta selviää muutenkin, kuten kauppojen bonusjärjestelmässä on jo laajasti käytetty.

Autosta voidaan automaattisesti selvittää sen varaustila ja akun kuormitusprofiili. Jopa energiapulan sattuessa voitaisiin autojen tehoa alentaa, jotta toimintasäde kasvaisi samalla varausmäärällä.
Sähköautoja voidaan säätää reaaliaikaisesti vaikka tiekohtaisesti jos jokin sitä vaatii tekemään.

Uusimmat

Suosituimmat