Millainen yhteys on ilmanpaineella ja sateilla?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Ennenvanhaan monissa taloissa oli ilmapuntari. Kuinka usein ilmanpaineella todellisuudessa oli merkitystä sateiden ennustamisen kannalta? Ei kai sentään jokainen matalapaine aina tuo sateita tullessaan. Jos omistaisin ilmapuntarin ja havaitsisin matalapaineen, niin kuinka suurella varmuudella (noin suurinpiirtein) voisin odottaa sadetta?

Sivut

Kommentit (29)

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007

Kyllä niillä jonkinmoinen yhteys on. Nytkin tuo ilmapuntari näyttää 1010 mbar ollen samalla "vaihtelevan" alueen keskiosassa. Ikkunasta näkyy lähes pilvetön taivas.

Kun tuo neula painuu 980 mbarin alapuolelle, alkaa sateen todennäköisyys kasvaa sitä enemmän, mitä alemmas neula painuu.

TERÄS NALLEPUH
Seuraa 
Viestejä5662
Liittynyt31.1.2008

Miksi ilmapuntareissa on kosteusprosentti maksimissaan 100%? Mitäjärkeä niin suurta laittaa, kun kyllähän jokainen idioottikin tajuaa milloin on vedessä tai millonka ilmassa.

Olen syönyt hunajapurkin ja minusta tuli.. SUPER PUH!! TITTIDII!!
Kaikkien aikojen paras BB asukas: BB-Marika (SBB6)

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
TERÄS NALLEPUH
Miksi ilmapuntareissa on kosteusprosentti maksimissaan 100%? Mitäjärkeä niin suurta laittaa, kun kyllähän jokainen idioottikin tajuaa milloin on vedessä tai millonka ilmassa.

Minun ilmapuntarissani ei ole kosteusmittaria. Toiseksi kyllä ilman suhteellinen kosteus voi olla 100 % ilman, että ollaan vedessä.

Vierailija
Syd
Matalapaine ennustaa epävakaista eli sataa tai voi olla satamattakin.
Korkeapaine toisaalta tarkoittaa melkein poikkeuksetta sateetonta säätä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Matalapaine



Näin on ja absoluuttisia painelukemia tärkeämpi tieto sään ennustamisessa on ilmanpaineen muutosnopeus. Mitä nopeammin ja enemmän paine tippuu, sitä todennäköisemmin on sadetta odotettavissa.

Ennen vanhaan esim. laivojen kapteenit pitivät tapanaan koputtaa säännöllisen välein barometrin lasia nähdäkseen paljonko neula liikkui. Tästä pystyi karkeasti arvioimaan paineen muutosnopeuden. Mekaanisissa ilmapuntareissahan on yleensä tietty vastus ja neula ei paineen muutoksiin heti reagoi.

Vierailija

Ilmapuntareista kun on puhe, niin niistä muutama asia:

Eli puodista ostettuna halvahkon ilmapuntarin kalibrointi on yleensä enemmän tai vähemmän pielessä. Pahimmassa tapauksessa se on reippaasti pielessä eikä puntarissa ole kalibrointiruuvia - silloin siitä on lähinnä seinäkoristeeksi.

Ilmapuntarin voi kalibroida niin, että katsoo netistä lähimmän paikallissääaseman ilmanpaineen. Koska nämä meteorologiset ilmanpaineet aina normalisoidaan meren pinnan tasoon nähden on lukemasta vähennettävä 1 mbar jokaista 8 metriä minkä oma puntari sijaitsee meren pinnan yläpuolella. Siis jos netistä saadaan paikallissään ilmanpaineeksi vaikkapa 1000 mbar ja oma mittari sijaitsee 80 metriä merenpinnan tason yläpuolella, niin oman mittarin neula säädetään lukemaan 990 mbar. Tuo oman mittarin (asunnon) korkeus merenpinnasta selviää vaikkapa maastokartasta.

Ja vielä helpompaa on tietty ottaa mittari mukaan ja mennä johonkin pienlentoasemalle vertaamaan ja siellä säätämään oma mittari. Esim Malmilta löytyy tällainen mittari ja se ei ole normalisoitu merenpinnan tasoon.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
Snaut
Ja vielä helpompaa on tietty ottaa mittari mukaan ja mennä johonkin pienlentoasemalle vertaamaan ja siellä säätämään oma mittari. Esim Malmilta löytyy tällainen mittari ja se ei ole normalisoitu merenpinnan tasoon.

Ja vielä siitäkin helpompaa on soittaa sinne lennonjohtoon ja pyytää QNH. Se tarkoittaa ilmanpainetta merenpinnan tasolla. Silloin asunnossa säädetään puntari näyttämään QNH:n mukaista arvoa, jolloin ilmapuntari "luulee" olevansa merenpinnan korkeudella.

Vierailija
Ertsu
Snaut
Ja vielä helpompaa on tietty ottaa mittari mukaan ja mennä johonkin pienlentoasemalle vertaamaan ja siellä säätämään oma mittari. Esim Malmilta löytyy tällainen mittari ja se ei ole normalisoitu merenpinnan tasoon.

Ja vielä siitäkin helpompaa on soittaa sinne lennonjohtoon ja pyytää QNH. Se tarkoittaa ilmanpainetta merenpinnan tasolla. Silloin asunnossa säädetään puntari näyttämään QNH:n mukaista arvoa, jolloin ilmapuntari "luulee" olevansa merenpinnan korkeudella.



Joo totta edellyttäen, että suostuvat sen kertomaan. Aikoinaan tuota yritin Malmin kanssa mutta pyysivät vain tulemaan käymään asemalla lukemaan seinästä se paine. Oman seinäpuntarini olen kyllä kalibroinut ihan sen sijoituskorkeudelle mutta Suunnon rannekellon puntarin olen todennut olevan kätevämpi pitää meren pinnan tasolla.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007

Kyllä Tampereen lennonjohto kertoo sen mukisematta ja kyselemättä, mihin sitä tarvitsen. Olen kysellyt sitä useammankin kerran. Jokaisen muuton jälkeen.

Vierailija

Ehkäpä sitten Malmin operaattorilla oli vain huono päivä tai sitten olin sen päivän 10´s soitteleva ja ilmanpainetta uteleva "maallikko".

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10598
Liittynyt16.3.2005

Varmaan eivät viitsineet Malmilla vastata, kun soitit väärään numeroon. Oikea numero on 09-8277 4034, ATIS.
Useimmilla miehitetyillä kentillä on on ATIS, jossa pyörii puolen tunnin välein ajantasaistettava automaattinen tiedoitus.

Niin, ja onhan se kuultavissa VHF:lläkin. En nyt juuri muista Malmin, enkä muidenkaan kenttien ATIS-taajuksia. Äkkiä nuo tärkeät tiedot unohtuvat. Kolmessakymmenessä vuodessa. Heh.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

salai
Seuraa 
Viestejä7264
Liittynyt17.3.2005

Eikö paineetkin löydy nykytekniikalla (Helsingin ympäristössä) nopeiten tuolta:
Air pressure (at sea level)

EDIT: Noista kartoista voi tutkailla myös 5 minuutin välein, miten paineen vaihtelu korreloi sadekuurojen kanssa. Lämpötila ainakin tippuu sadekuuron kohdalla monta astetta.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007

Matalapainealue syntyy ilmakehän liikkeiden seurauksena siten, että matalapaine on ikääkuin ison pyörteen keskellä, josta pyörre "heittää" ilmaa pois. Vrt vesipyörteen kuoppa, siinä on vähemmän vettä. Matalapaine siis ennustaa tuulia, jotka kietävät aina samansuuntaisesti matalan ympärillä, pohjoisella pallonpuoliskolla vastapävään.

Edellä perusmekanismi. Ilmiö kokonaisuudessaan on monmutkainen, mutta matalapaineeseen liittyy yleensä saderintama. Sateeseen tarvitaan vettä, sitä matalapaineen tuulet tuovat SUomeen Atlantilta. Vesi siirtyy kosteutena, vesihöyrynä Atlantilta tänne. Kosteuden tiivistyminen sateeksi edellyttää ilman kylmenemistä. Tämä taas on seurausta matalapaineisen, siis kevyen ja nyt myös lännestä kosteana tulleen ilmamassan noustessa raskaamman korkeapaineisen ilmamassan päälle, jolloin korkeammalla oleva kylmyys tiivistää vesihöyrin sateeksi.

Tässä yksi selitys. Pilvien alareuna on ns. kastepistekorkeudella, jossa ilman lämpötila on jo laskenut riittävän alas vesihöyryn tiivistymiselle. Pilvi on tiivistynyttä vesihöyryä. Itse vesihöyry on kaasua, eikä näy silmillä, sitä mitataan kosteusmittarilla. Tiivistyneen höyryn noustessa ylöspäin se lopulta kerääntyy riittävän suuriksi pisaroiksi tippuakseen ilmavirrasta alas sateena.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007

Muuten oli ihan järkeenkäypä selitys, mutta tässä yhdessä kohdassa vähän tökkii:

Sigfrid
...jolloin korkeammalla oleva kylmyys tiivistää vesihöyrin sateeksi ja samalla vesihöyryn tiivistyminen johtaa ilman viilenemiseen.

Vesihyöryn tiivistyminen ei jäähdytä. Päin vastoin, haihtuminen (höyrystyminen) jäähdyttää.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat