Seuraa 
Viestejä45973

Ennenvanhaan monissa taloissa oli ilmapuntari. Kuinka usein ilmanpaineella todellisuudessa oli merkitystä sateiden ennustamisen kannalta? Ei kai sentään jokainen matalapaine aina tuo sateita tullessaan. Jos omistaisin ilmapuntarin ja havaitsisin matalapaineen, niin kuinka suurella varmuudella (noin suurinpiirtein) voisin odottaa sadetta?

Sivut

Kommentit (29)

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7546

Kyllä niillä jonkinmoinen yhteys on. Nytkin tuo ilmapuntari näyttää 1010 mbar ollen samalla "vaihtelevan" alueen keskiosassa. Ikkunasta näkyy lähes pilvetön taivas.

Kun tuo neula painuu 980 mbarin alapuolelle, alkaa sateen todennäköisyys kasvaa sitä enemmän, mitä alemmas neula painuu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
TERÄS NALLEPUH
Seuraa 
Viestejä5662

Miksi ilmapuntareissa on kosteusprosentti maksimissaan 100%? Mitäjärkeä niin suurta laittaa, kun kyllähän jokainen idioottikin tajuaa milloin on vedessä tai millonka ilmassa.

Olen syönyt hunajapurkin ja minusta tuli.. SUPER PUH!! TITTIDII!!
Kaikkien aikojen paras BB asukas: BB-Marika (SBB6)

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7546
TERÄS NALLEPUH
Miksi ilmapuntareissa on kosteusprosentti maksimissaan 100%? Mitäjärkeä niin suurta laittaa, kun kyllähän jokainen idioottikin tajuaa milloin on vedessä tai millonka ilmassa.

Minun ilmapuntarissani ei ole kosteusmittaria. Toiseksi kyllä ilman suhteellinen kosteus voi olla 100 % ilman, että ollaan vedessä.

Syd
Matalapaine ennustaa epävakaista eli sataa tai voi olla satamattakin.
Korkeapaine toisaalta tarkoittaa melkein poikkeuksetta sateetonta säätä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Matalapaine



Näin on ja absoluuttisia painelukemia tärkeämpi tieto sään ennustamisessa on ilmanpaineen muutosnopeus. Mitä nopeammin ja enemmän paine tippuu, sitä todennäköisemmin on sadetta odotettavissa.

Ennen vanhaan esim. laivojen kapteenit pitivät tapanaan koputtaa säännöllisen välein barometrin lasia nähdäkseen paljonko neula liikkui. Tästä pystyi karkeasti arvioimaan paineen muutosnopeuden. Mekaanisissa ilmapuntareissahan on yleensä tietty vastus ja neula ei paineen muutoksiin heti reagoi.

Ilmapuntareista kun on puhe, niin niistä muutama asia:

Eli puodista ostettuna halvahkon ilmapuntarin kalibrointi on yleensä enemmän tai vähemmän pielessä. Pahimmassa tapauksessa se on reippaasti pielessä eikä puntarissa ole kalibrointiruuvia - silloin siitä on lähinnä seinäkoristeeksi.

Ilmapuntarin voi kalibroida niin, että katsoo netistä lähimmän paikallissääaseman ilmanpaineen. Koska nämä meteorologiset ilmanpaineet aina normalisoidaan meren pinnan tasoon nähden on lukemasta vähennettävä 1 mbar jokaista 8 metriä minkä oma puntari sijaitsee meren pinnan yläpuolella. Siis jos netistä saadaan paikallissään ilmanpaineeksi vaikkapa 1000 mbar ja oma mittari sijaitsee 80 metriä merenpinnan tason yläpuolella, niin oman mittarin neula säädetään lukemaan 990 mbar. Tuo oman mittarin (asunnon) korkeus merenpinnasta selviää vaikkapa maastokartasta.

Ja vielä helpompaa on tietty ottaa mittari mukaan ja mennä johonkin pienlentoasemalle vertaamaan ja siellä säätämään oma mittari. Esim Malmilta löytyy tällainen mittari ja se ei ole normalisoitu merenpinnan tasoon.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7546
Snaut
Ja vielä helpompaa on tietty ottaa mittari mukaan ja mennä johonkin pienlentoasemalle vertaamaan ja siellä säätämään oma mittari. Esim Malmilta löytyy tällainen mittari ja se ei ole normalisoitu merenpinnan tasoon.

Ja vielä siitäkin helpompaa on soittaa sinne lennonjohtoon ja pyytää QNH. Se tarkoittaa ilmanpainetta merenpinnan tasolla. Silloin asunnossa säädetään puntari näyttämään QNH:n mukaista arvoa, jolloin ilmapuntari "luulee" olevansa merenpinnan korkeudella.

Ertsu
Snaut
Ja vielä helpompaa on tietty ottaa mittari mukaan ja mennä johonkin pienlentoasemalle vertaamaan ja siellä säätämään oma mittari. Esim Malmilta löytyy tällainen mittari ja se ei ole normalisoitu merenpinnan tasoon.

Ja vielä siitäkin helpompaa on soittaa sinne lennonjohtoon ja pyytää QNH. Se tarkoittaa ilmanpainetta merenpinnan tasolla. Silloin asunnossa säädetään puntari näyttämään QNH:n mukaista arvoa, jolloin ilmapuntari "luulee" olevansa merenpinnan korkeudella.



Joo totta edellyttäen, että suostuvat sen kertomaan. Aikoinaan tuota yritin Malmin kanssa mutta pyysivät vain tulemaan käymään asemalla lukemaan seinästä se paine. Oman seinäpuntarini olen kyllä kalibroinut ihan sen sijoituskorkeudelle mutta Suunnon rannekellon puntarin olen todennut olevan kätevämpi pitää meren pinnan tasolla.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Varmaan eivät viitsineet Malmilla vastata, kun soitit väärään numeroon. Oikea numero on 09-8277 4034, ATIS.
Useimmilla miehitetyillä kentillä on on ATIS, jossa pyörii puolen tunnin välein ajantasaistettava automaattinen tiedoitus.

Niin, ja onhan se kuultavissa VHF:lläkin. En nyt juuri muista Malmin, enkä muidenkaan kenttien ATIS-taajuksia. Äkkiä nuo tärkeät tiedot unohtuvat. Kolmessakymmenessä vuodessa. Heh.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

salai
Seuraa 
Viestejä8276

Eikö paineetkin löydy nykytekniikalla (Helsingin ympäristössä) nopeiten tuolta:
Air pressure (at sea level)

EDIT: Noista kartoista voi tutkailla myös 5 minuutin välein, miten paineen vaihtelu korreloi sadekuurojen kanssa. Lämpötila ainakin tippuu sadekuuron kohdalla monta astetta.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Vierailija

Matalapainealue syntyy ilmakehän liikkeiden seurauksena siten, että matalapaine on ikääkuin ison pyörteen keskellä, josta pyörre "heittää" ilmaa pois. Vrt vesipyörteen kuoppa, siinä on vähemmän vettä. Matalapaine siis ennustaa tuulia, jotka kietävät aina samansuuntaisesti matalan ympärillä, pohjoisella pallonpuoliskolla vastapävään.

Edellä perusmekanismi. Ilmiö kokonaisuudessaan on monmutkainen, mutta matalapaineeseen liittyy yleensä saderintama. Sateeseen tarvitaan vettä, sitä matalapaineen tuulet tuovat SUomeen Atlantilta. Vesi siirtyy kosteutena, vesihöyrynä Atlantilta tänne. Kosteuden tiivistyminen sateeksi edellyttää ilman kylmenemistä. Tämä taas on seurausta matalapaineisen, siis kevyen ja nyt myös lännestä kosteana tulleen ilmamassan noustessa raskaamman korkeapaineisen ilmamassan päälle, jolloin korkeammalla oleva kylmyys tiivistää vesihöyrin sateeksi.

Tässä yksi selitys. Pilvien alareuna on ns. kastepistekorkeudella, jossa ilman lämpötila on jo laskenut riittävän alas vesihöyryn tiivistymiselle. Pilvi on tiivistynyttä vesihöyryä. Itse vesihöyry on kaasua, eikä näy silmillä, sitä mitataan kosteusmittarilla. Tiivistyneen höyryn noustessa ylöspäin se lopulta kerääntyy riittävän suuriksi pisaroiksi tippuakseen ilmavirrasta alas sateena.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7546

Muuten oli ihan järkeenkäypä selitys, mutta tässä yhdessä kohdassa vähän tökkii:

Sigfrid
...jolloin korkeammalla oleva kylmyys tiivistää vesihöyrin sateeksi ja samalla vesihöyryn tiivistyminen johtaa ilman viilenemiseen.

Vesihyöryn tiivistyminen ei jäähdytä. Päin vastoin, haihtuminen (höyrystyminen) jäähdyttää.

sigfrid
Ilmiö kokonaisuudessaan on monmutkainen, mutta matalapaineeseen liittyy yleensä saderintama.

Totta, sääilmiöt ovat monimutkaisia. Tarkentaisin sen verran että matalapaine syntyy kylmän ja lämpimän ilmamassan rajalla olevasta polaaririntaman aaltohäiriöstä. Korkealla ilmakehässä puhaltavat suihkuvirtaukset muutavat suuntaansa jonkin häiriötekijän vuoksi ja saavat näin aikaan aaltohäiriön. Matalapaineen kiertyessä kylmä ja lämmin rintama yhtyvät okluusiorintamaksi joka aiheuttaa sateet ja ukkoset.

Snaut

Näin on ja absoluuttisia painelukemia tärkeämpi tieto sään ennustamisessa on ilmanpaineen muutosnopeus. Mitä nopeammin ja enemmän paine tippuu, sitä todennäköisemmin on sadetta odotettavissa.


Haa! Tästä syystä siis joissain puntareissa on erillinen viisari, jonka voi asettaa mieleiseensä kohtaan. Sillähän pystyy näppärästi seuraamaan ilmanpaineen muutosta. Pitäisi vielä olla semmoinen, joka suoraan näyttäisi vaikka kuvaajaa ilmanpaineesta ja sen derivaatasta. Semmoisessa LCD härpäkkeessä ei tietenkään ole sitä vanhaan lautaan ruuvvatun viisarin retro tunnelmaa, eikä se varmaan olisi kummoinen sisustuselementtikään, mutta saattaisi hoitaa paineensaurantahomman paremmin.

Mikä muuten mahtaa olla kun forecasta katselin Joensuun täsmäsäätä, eikä se täsmää ollenkaan siihen mitä meillä täällä Enossa on. (35,3 km Joensuusta koilliseen) Monta kertaa on foreca iskenyt kirveensä kiveen, kun täällä paikallissää on jotain aaaaaaaivan muuta kuin Joensuussa. Forecan arvaukset sitäpaitsi vaihtelevat päivän mittaan melkein laidasta laitaan.

Minulla 'ilmapuntarina' toimii satelliittivastaanotin. Jos signaali heikkenee huomattavasti heikommilla kanavilla tai kuva häviää kokonaan, niin muutaman minuutin päästä sataa.

Vierailija
Ertsu
Muuten oli ihan järkeenkäypä selitys, mutta tässä yhdessä kohdassa vähän tökkii:
Sigfrid
...jolloin korkeammalla oleva kylmyys tiivistää vesihöyrin sateeksi ja samalla vesihöyryn tiivistyminen johtaa ilman viilenemiseen.

Vesihyöryn tiivistyminen ei jäähdytä. Päin vastoin, haihtuminen (höyrystyminen) jäähdyttää.



Jep, ehdit ennenkuin korjasin tekstin, vaikka siihen ei mennyt montaa minuuttia. Tällaista tapahtuu kun ei ole ollut asian kanssa tekemisissä pitkiin aikoihin.

Vierailija
MarsMan
sigfrid
Ilmiö kokonaisuudessaan on monmutkainen, mutta matalapaineeseen liittyy yleensä saderintama.

Totta, sääilmiöt ovat monimutkaisia. Tarkentaisin sen verran että matalapaine syntyy kylmän ja lämpimän ilmamassan rajalla olevasta polaaririntaman aaltohäiriöstä. Korkealla ilmakehässä puhaltavat suihkuvirtaukset muutavat suuntaansa jonkin häiriötekijän vuoksi ja saavat näin aikaan aaltohäiriön. Matalapaineen kiertyessä kylmä ja lämmin rintama yhtyvät okluusiorintamaksi joka aiheuttaa sateet ja ukkoset.



Noinhan se minunkin muistaakseni menee. Ensimmäinen merkki säätyypin muuttumisesya epävakaiseksi on usein ns. jalaspilvien ilmesyminen taivaanrantaan. Näiden cirrus-yläpilvien muoto muistuttaa reen jalasta tai suksen etuosaa. Muoto syntyy lämpimän rintaman viiston reunan (lämmin ilma nousee kylmän yläpuolelle) nostaessa pilven etureunaa ylöspäin. Niiden muoto näkyy yleensä hyvin taivaanrannassa ilta-auringossa.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat