Miehitetty Mars-lento ennen vuotta 2020?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Pitäisikö järjestää maailmanlaajuisessa yhteistyössä toteutettu miehitetty Mars-lento, joka laskeutuu punaiselle planeetalle ja palaa takaisin Maahan ennen vuotta 2020?

Jos äänestät Kyllä, allekirjoita myös adressi.

Sivut

Kommentit (210)

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005

Puuttuu sopiva vastaus. Lähdetään sitten kun tekniikka on valmista. Mulle sopii koska vaan, mutta en usko että kymmenessä vuodessa ehditään tehdä tarvittavat teot.

Mihin sulla on kiire?

Vierailija
CE-hyväksytty

Mihin sulla on kiire?



En halua olla kovin vanha, kun ensimmäinen miehitetty lento tapahtuu. Miksi pitäisi odotella koko ikänsä?

Että koko lapsuus, nuoruus ja suurin osa aikuisiästäkin menisi vain sukkulalentoja seuratessa ja sitten joskus 2040-luvulla vasta näkisi ensimmäinen miehitetyn lennon vieraalle planeetalle, kun ikää olisi lähes 60...

NASA:han kai haaveilee menevänsä Marsiin 2037! Minusta voidaan saman tien unohtaa miehitetyt Mars-lennot, jos noin kauan pitäisi odotella.

Vierailija
CE-hyväksytty
Puuttuu sopiva vastaus. Lähdetään sitten kun tekniikka on valmista. Mulle sopii koska vaan, mutta en usko että kymmenessä vuodessa ehditään tehdä tarvittavat teot.



Tekniikka voisi olla valmista 10 vuodessa, jos vain haluttaisiin. Irakin sotakin on maksanut yli 500 miljardia USA:n dollaria. Sillä hinnalla tehtäisiin montakin miehitettyä Mars-lentoa. Eurooppa, Amerikka, Aasia. Jos kaikki tekisivät yhteistyötä ja pistäisivät kulut tasan, niin Mars-lento olisi hyvinkin mahdollinen 10 vuodessa. Nyt NASA puhuu ikuisuuksista (2037!), ESA puoli-ikuisuuksista (2030/2033), Venäjä puhuu hassuja miehitetystä lennosta Marsiin 2015 ilman laskeutumista eikä kukaan varmaan edes harkitse GCNR-teknologista tai sentrifugin käytöstä matkan aikana!

Vierailija

Missä on se innovatiivisuus, joka vallitsi Apollo-lentojen aikana 1960-luvulla? Sen ajan teknologialla pystyttiin järjestämään monta lentoa Kuuhun ja takaisin. Kyllä nyt olisi aika näyttää, mihin 2000-luvun alkupuolen teknologia kykenee.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005
Urvabara
Missä on se innovatiivisuus, joka vallitsi Apollo-lentojen aikana 1960-luvulla? Sen ajan teknologialla pystyttiin järjestämään monta lentoa Kuuhun ja takaisin. Kyllä nyt olisi aika näyttää, mihin 2000-luvun alkupuolen teknologia kykenee.



Ei ole kylmä sota enää. Lihasten pullistelu ei nyt avaruusmeiningeillä onnistu kun pitäisi tehdä maailmanlaajuista yhteistyötä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
Urvabara
Pitäisikö järjestää maailmanlaajuisessa yhteistyössä toteutettu miehitetty Mars-lento, joka laskeutuu punaiselle planeetalle ja palaa takaisin Maahan ennen vuotta 2020?



Ennemmin pitäisi maailmanlaajuisessa yhteistyössä tutkia aurinkokuntaamme robottiluotaimin. Mutta hei, ihmiskunta ja maailmanlaajuinen yhteistyö - et sitten epärealistisempaa haihatusta keksinyt.

Jos äänestät Kyllä, allekirjoita myös



Rahaa Marslentoon tarvitaan, ei joutavia addresseja.

Missä on se innovatiivisuus, joka vallitsi Apollo-lentojen aikana 1960-luvulla? Sen ajan teknologialla pystyttiin järjestämään monta lentoa Kuuhun ja takaisin. Kyllä nyt olisi aika näyttää, mihin 2000-luvun alkupuolen teknologia kykenee.



Pääsääntöisesti suunnittelemassa ja tuottamassa krääsää ihmisille. Elektroniikkaa, autoja, vempeleitä ja niin edelleen. Avaruustekniikka ei ole innovatiivisuudesta kiinni, vaan rahasta. Innovatiiviset ihmiset kyllä suunittelevat sitä mistä heille maksetaan. Jonkun pitäisi olla valmis syytämään kansantalouksien mittakaavassakin merkittäviä rahasummia toiminnalle, joka ei meidän elinaikanamme tuota mitään konkreettista. Sellainen vaatii erityistä tilannetta maailmassa, jossa isojen valtioiden johtajat alkavat keskenään kilpailla kansojensa avaruussaavutuksilla. Sellainen tilanne oli 60-luvulla, mutta sittemmin se on muuttunut ja avaruustutkimuksesta on tullut nappikauppaa. Kansainvälisellä yhteistyöllä ei olla koskaan saavutettu eikä koskaan saavuteta mitään suurta ja merkittävää, ei ainakaan niin kauan kun H. sapiens on muuta kuin muinaisjäänne fiskumpien lajien eläintarhoissa.

Vierailija
Urvabara

En halua olla kovin vanha, kun ensimmäinen miehitetty lento tapahtuu. Miksi pitäisi odotella koko ikänsä?...
... Minusta voidaan saman tien unohtaa miehitetyt Mars-lennot, jos noin kauan pitäisi odotella.

Mitäs luulet että olis tapahtunut jos 1800-luvun alussa eläneet tiedemiehet olis ajatellut samoin lentokoneista?
Tämän päivän fiktio voi olla huomisen tiedettä!

Vierailija
HellCat
Urvabara

Mitäs luulet että olis tapahtunut jos 1800-luvun alussa eläneet tiedemiehet olis ajatellut samoin lentokoneista?



Lentokoneet olisi otettu käyttöön jo 1800-luvulla.

Vierailija

Niin, mutta tekstin mukaan Gas Core Nuclear -reaktoriraketilla kestäisi vähemmän aikaa, kuin jollain toisella raketilla. Miksi? Olen ymmärtänyt että suunniteltu matka kestäisi miltei kolme vuotta, sellaista on Mars -dokumenteissa puhuttu.

Vierailija
väläys
Miksi matka on noin paljon lyhyempi ensimmäisenä mainitulla raketilla?



Lyhyesti: Kemiallisilla raketeilla on huono polttoainetalous eli ne kuluttuvat tankillisen nopeasti tyhjäksi. GCNR:llä puolestaan on hyvä polttoainetalous eli sen polttoaine kestää pidempään eli raketille voi antaa lisää vauhtia pidemmän ajan. GCNR siis antaa raketille suuremman vauhdin kuin kemiallinen moottori.

Katso: http://www.projectrho.com/rocket/rocket3c2.html
http://internet.cybermesa.com/~mrpbar/staifpaper.html

http://internet.cybermesa.com/~mrpbar/rocket.html
"Gas Core Nuclear Rocket -- GCNR

The GCNR is a concept which was also experimentally investigated in the 1960s during the Rover program. The idea is to use a gaseous nuclear fuel instead of the solid graphite core used in NERVA. A gaseous fuel could attain tempertures of several tens of thousands of degrees which would allow specific impulses of 3000 to 5000 seconds to be considered. Such an engine would allow manned missions to Mars to be accomplished in a few months each way. Currently, research into the GCNR concept is underway at the Los Alamos National Laboratory under a program from the NASA Marshall Space Flight Center"

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
Urvabara
väläys
Miksi matka on noin paljon lyhyempi ensimmäisenä mainitulla raketilla?



Lyhyesti: Kemiallisilla raketeilla on huono polttoainetalous eli ne kuluttuvat tankillisen nopeasti tyhjäksi. GCNR:llä puolestaan on hyvä polttoainetalous eli sen polttoaine kestää pidempään eli raketille voi antaa lisää vauhtia pidemmän ajan. GCNR siis antaa raketille suuremman vauhdin kuin kemiallinen moottori.



Niin, tuo kaasusydänydinmoottori on kyllä paperilla hyvä (jos muutama ison luokan ongelma kuitataan olankohautuksella). Syy miksi kemialliset moottorin ovat avaruustoiminnassa mukana, vieläpä hyvin tärkeässä roolissa, on juuri se, että toisin kuin markkinamiesten jutuissa hiton hienoja pilvilinnafuusiopoimumoottoreita, niitä saa rahalla kaupasta.

Jos Marsiin halutaan nopeasti lipunpokkurointimatkalle, kemialliset moottorit ovat erinomainen valinta. Ketä se haittaa vaikka matka kestää vuosia, kun suunnitteluun, rakentamiseen ja rahan keräämiseen menee vuosikymmeniä, vaikka käytettäsiinkin mahdollisimman paljon vanhaa ja koeteltua teknologiaa. Fiksumpaa tietysti olisi käyttää ne rahat uusien tekniikojen kehittämiseen miehittämättömään avaruustutkimukseen, mutta järki ei tunnetusti ole ison luokan poliittisia päätöksiä koskaan sanellut.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat