Viestejä45973
klo 19:17 | 12.7.2008
Moi. Ostin eilen ensimmäisen Tiede-lehteni ja päätin rekisteröityä tälle foorumille.
Minulla olisi kysymys liittyen matematiikkaan (olen vasta peruskoulussa, älkääs ihmetelkö) liittyen, se on lempiaineeni ja olen kiinnostunut muistakin luonnontieteistä (Fysiikka, tähtitiede, kemia, jne).
Mitä tarkoitetaan matematiikassa funktiolla? Olen lukenut siitä niin paljon erilaisia selityksiä, oppikirjassamme lukee näin: "Suuretta, joka riippuu toisesta suureesta, sanotaan tämän jälkimmäisen suureen funktioksi."
Mutta esim. Wikipediassa siitä selitetään jotain ihan muuta, mitä en oikein ymmärrä. :s Niin voisittekos te selittää mitä se oikeasti tarkoittaa, mahdollisimman selkeästi siis.
Kiitos jo etukäteen.
Kyllä on tosiaan vaikeasti selitetty asia Wikipediassa. Täytyy pistää siihen varmaan {{korjattava/määritelmä}}. Tuo sinun oppikirjasi määritelmä taitaa olla oikea tapa selittää asia alan erikoistermistöä ymmärtämättömälle.
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... bd95a95e0d
Funktio on yllättävän hankala käsite. Itsellekin sen merkitys taisi kunnolla selvitä vasta lukiossa, vaikka olenkin matemaattisesti melko lahjakas. Eli älä huoli.
Juh, opin sen tuosta Puuhikkin linkin kautta. Tämän ketjun voi vaikka sulkea, kiitos vastanneille.
Joo, tuo funktio osaa olla kyllä olla pirun vaikea käsite. Itsekin sen vasta lukiossa opin. Hienoa jos ymmärsit, nimittäin monet ei siihen tuossa iässä pysty.
Ei siinä nyt jälkeenpäin olekaan mitään vaikeata tajuta, mutta jonkun ihmeen takia se oli niin muka vaikea asia yläasteella.
Opetettiinko se yläasteella? Mää kuuli siitä nyt eka kerra vaikka oon käynny peruskoulu. Tommone olis helppo jo ala-asteella.
Kyllä se opetettiin ainakin meille. Taisi tosin olla viimesimmillä matematiikan tunneilla. Voit itse mennä selittään ala-asteelle tuota, mutta veikkaan ettei yksikään muksu ymmärrä mitä h*lvettiä sä puhut.
Funktio voi olla paitsi matemaattinen, myös psykologinen suure. Esimerkiksi kaksi ihmistä voivat "kemialtaan" olla täysin erilaisia, mutta heitä yhdistää yksi yhteinen side, vaikkapa tennis; näiden kahden yksilön funktio on silloin tennis, vaikka mitään muuta ei löytyisikään.
Totta, mutta eikö tässä kuitenkin puhuta matemaattisesta funktiosta.
Älä kuule koita opettaa yhdellekään naiselle matematiikkaa. Tämä on vain ihan varoitus. Itsellä on meinaan kokemusta ja hyvää ei seuraa.
Yleisesti funktiolla tarkoitetaan lakia, joka liittää jokaiseen määrittelyjoukon alkioon jonkin arvojoukon alkion.
Otetaan esimerkiksi kaikkien suomalaisten henkilötunnukset. Määrittelyjoukko on siis kaikki suomalaiset henkilöt ja arvojoukko on henkilötunnusten joukko. Henkilötunnusfunktion määritelmä löytyy Väestörekisterikeskuksen sivuilta.
Mun luokalla oli tyttö joka oli kaikkia luoka poikia parempi matematiikassa.
Enkä epäile sitä. En tarkoittanut, että tytöt olisi poikia tyhmempiä, vaan suuri osa tytöistä hermostuu heti, kun niitä yrittää hiemankin opastaa henkilökohtaisesti. Tulee heti hirveätä huutoa. Parempi antaa tyttöjen oppia itse.
Jep... eli funktio on siis yksinkertaisesti mikä tahansa operaatio - yleensä laskutoimitus matematiikassa, mutta poikkeuksiakin on - joka tuottaa funktioon asetetusta muuttujasta (jotka kaikki siis kuuluvat määrittelyjoukkoon) jonkin tuloksen, jotka siis muodostavat funktion nk. arvojoukon.
Funktio merkitään yleensä jollain kirjaimella ja sen jälkeen suluissa on funktion muuttuja, ja sen jälkeen yhtäläisyysmerkin jälkeen tulee itse laskutoimitus jossa muuttuja on merkitty asianmukaisesti ja sen paikalle voi sijoittaa minkä tahansa luvun funktion määrittelyjoukosta.
Karteesisessa koordinaatistossa funktioita voi kuvata siten että määritetään X-akseli määrittelyjoukoksi (eli x on muuttujana) ja Y-akseli arvojoukoksi, jolloin voidaan merkitä
y=f(x)
Esimerkkejä...
f(x) = x ; määrittelyjoukko reaaliluvut - tämä lienee yksinkertaisin funktio ja tuottaa koordinaatistoon merkittynä suoran y=x.
g(x) = ax+b ; määrittelyjoukko reaaliluvut, a ja b vakioita - tämä on erittäin yleinen ja käyttökelpoinen funktio, koska tässä muodossa funktio on suoran yhtälö jossa a on kulmakerroin ja b vakiokerroin...
h(x) = x^(-½) ; määrittelyjoukko x>0
Funktio voi olla myös muun muassa logiikan totuusarvoja käsittelevä lauseke joka käyttää Boolen operaattoreita normaalien laskusääntöjen sijaan, ja muuttujina ovat 0 ja 1, tai true ja false, miten niitä nyt haluaakaan käsitellä.
Esimerkiksi voidaan kirjoittaa
f(x)=⌐x
jolloin saadaan
f(1)=0 ja f(0)=1... (tai vaihtoehtoisesti f(true)=false ja f(false)=true)
Huomattavasti monimutkaisemmat logiikkayhtälöt ja niiden sarjat pyörittävät digitaalista maailmaamme.
Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...
-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.
If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.
Matikkaa oppii laskemalla, bisnestä tekemällä kauppaa, sotaa sotimalla, seksiä panemalla jne.
Lauseisiin väännetyt sanalliset määrittelyt on yhtä tyhjän kanssa. Opetapa joku hiihtämään kirjekurssilla.
Ainakin tuo lainattu lause.