Seuraa 
Viestejä45973

Toivottavasti aiheesta ei ole vielä ketjua, en ainakaan löytänyt.

Niin, miksi yhteiskunta arvostaa "naisellisiksi" yleensä luokiteltavia asioita vähemmän kuin "miehekkääksi" luokiteltavia? "Naisellisilla" takoitan asioita kuten hoivaaminen, kotityöt, tunteet, sosiaaliset taidot, koristautuminen, humanistiset alat ym.

Vertaa "miehisiin" asioihin kuten rationalisuus, suorittaminen, voima, matemaattis-luonnontieteelliset alat, kilpailu ym.

Mutta voiko kyseessä olla pelkkä sattuma? Vai ovatko nämä arvot seurausta miesten dominoivasta asemasta joka on jatkunut oikeastaan koko ihmiskunnan historian ajan? Naisellisuuttahan on aina pidetty pahan, olipa kyse sitten paratiisin Eevasta ja naisellisuuden tukahduttamisesta "likaisena", tai nykyajan huorittelusta ja, jälleen kerran, naisellisuuden näkemisestä saastuneena.

Oikeastaan ainut naisen tyyppi joka hyväksytään kaikissa kulttuureissa on äiti, siis joko miehen äiti tai tämän lapsen äiti. Kyllähän jo Eevakin luotiin miehestä, ei siis oma itsenäinen itsensä. Tänäkin päivänä monissa kulttuureissa on naiselle suuri häpeä saada lapsi avioliiton ulkopuolella - siis äiteys joka ei ole sidoksissa mieheen.

Onko tämä sitten ongelma? Monen mielestä varmasti on, sillä naisellisiin arvoihin kuuluu paljon sellaista, jota vaaditaan yhteiskunnan hyvinvoinnin säilymiseen. Arvojen koveneminen on käytännössä arvojen "miehistymistä".

Toisaalta, monen mielestä "naiselliset" arvot ovat pelkkää humpuukkia, ja ne harvoin tuottavat suoraa ja laskettavaa hyötyä.

Olen kuullut kymmeniltä, mielestäni ihan tavallisilta miehiltä, argumentteja siitä, että naiset eivät ole miehen tasolla koska naiset eivät ole "rakentaneet yhteiskuntaa". Toisinsanoen, miehet tekevät keksinnöt ja saavat palkinnoksi Nobelin. Harvoin ajatus kulkee niin pitkälle että ajattelija kykenisi miettimään naisen, tässä tapauksessa äidin, merkitystä koko miehen elämään. Kuinka moni Nobelin voittanut on kasvanut ilman huolehtivaa äitiä, ja kuinka moni näistä äiditömistä on omannut Nobeleja voittavan isän? Sillä ei kuitenkaan ole merkitystä, sillä äidin panosta ei voi laskea palkinnoilla. Ainut tapa naisen päästä miehen kanssa tasavertaiseksi on hylätä äitirooli, siis osa naisellisuuttaan, ja toimia kuten miehet hankkiakseen menestystä, vaikka sitten sen Nobel palkinnon.

____________________

Lopuksi vielä totean, että en henk. koht. usko kiveen hakattuihin sukupuolirooleihin, vaan viestin ideana on tarkastella oletettuja maskuliinisia ja femiinisiä rooleja ja arvoja.

Uskon myös itse, että "naisellisten" arvojen halventaminen on yhteiskunnalle tuhoisaa ja näkyy tälläkin hetkellä kasvavana pahoinvointina.

Sivut

Kommentit (41)

Retard
Seuraa 
Viestejä28258
jm
Lopuksi vielä totean, että en henk. koht. usko kiveen hakattuihin sukupuolirooleihin, vaan viestin ideana on tarkastella oletettuja maskuliinisia ja femiinisiä rooleja ja arvoja.



On tietysti oma asiansa (hypoteettinen) olettaa joidenkin asioiden konkreettinen olemassaolo ja perustaa pohdintansa sille, kun taas kokonaan toinen asia (tieteellinen) olisi todella osoittaa, että nämä olettamukset todella paikkansa pitäisivät.

Vastaukseni kysymykseen on siten se, että esittämäsi maskuliinisuuden ja feminiinisyyden tunnusomaiset piirteet eivät pidä paikkaansa per sukupuoli vaan, että ihminen toimii luonnostaan maskuliinisiksi koettujen piirteiden mukaan yhtäällä ja taas feminiinisten piirteiden mukaan toisaalla ja sukupuolesta riippumatta.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

rosewater
Seuraa 
Viestejä1231

Ihan ok avaus kuvaavan otsikon alla, vaikka tätä aihepiiriä on puitu by the oodles ketjuissa, joiden otsikot eivät ehkä ole yhtä kuvaavia.

---

[size=80:34fz5gqw]Neonomide, hypnotisoitko näitä ihmisiä jonkinlaisella kaukosuggestiolla avaamaan tämän aihepiirin keskusteluja toinen toisensa jälkeen, vaan onko tämä vain oikeasti näin kiinnostava aihepiiri (ts., pitääkö minun alkaa muuttamaan mielipidettäni naistutkimuksen yleisestä kiinnostavuudesta?)?

edit: typo x2[/size:34fz5gqw]

"between the click of the light; and the start; of a dream"

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tämänkin ketjun aloitus korostaa sukupuolien stereotyyppistä jaottelua luokittelemalla erilaisia taipumuksia sukupuolten mukaan.

Sinulla siis on jo olemassa ajatusmalli, että tietyt asiat ovat naisellisia ja toiset asiat miehisiä. Miksi?

Jassoo se on aloittaja imenyt ajatuksia mensaani/sinenmaa/pönniltä.

Asiat on vain sillä tolalla, että juuri vakinaistettu samantien
tiineeksi paukahtava nainen tulee työnantajalle kalliiksi.
Kalliimmaksi kuin muissa maissa, jolloin Suomalaisten
kilpailukyky jälleen kärsii. Ei hyvä, ei ollenkaan.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35916
jm
Toivottavasti aiheesta ei ole vielä ketjua, en ainakaan löytänyt.

Niin, miksi yhteiskunta arvostaa "naisellisiksi" yleensä luokiteltavia asioita vähemmän kuin "miehekkääksi" luokiteltavia? "Naisellisilla" takoitan asioita kuten hoivaaminen, kotityöt, tunteet, sosiaaliset taidot, koristautuminen, humanistiset alat ym.

Vertaa "miehisiin" asioihin kuten rationalisuus, suorittaminen, voima, matemaattis-luonnontieteelliset alat, kilpailu ym.




Mitähän nyt tarkoitat yhteiskunnalla? Sosiaaliset taidot ja koristautuminen (siinä mielessä että antaa hyvän ja luotettavan vaikutelman) ovat nyt ja aina olleet kaikkein arvostetuimpia ja tuottavimpia taitoja. Jos osaat myydä tai johtaa, saat itse määrätä työehtosi ja palkkasi, olkoonpa sitten yhteiskuntajärjestelmä mikä tahansa. Pitkälti se tietysti johtuu siitä, että noita ominaisuuksia on hyvin vaikea kehittää kouluttamalla, toisin kuin tieteellistä asiantuntemusta tai käden taitoja.

Noita muita "naisellisia" ominaisuuksia hyödyntävät alat kärsivät siitä, että niiden tulos ei näy selkeänä rahasummana jonkin tietyn tahon kirjanpidossa, toisin kuin esimerkiksi teollisuus- tai myyntityö. Päin vastoin, huonosti ja nopeasti hoidettu työ tuottaa vain säästöä maksajalle, ja haitat näkyvät vasta pitkän ajan päästä jonkun muun budjetissa ilman, että niitä voidaan koskaan sitovasti kytkeä tehtyihin säästöihin.

Mutta voiko kyseessä olla pelkkä sattuma? Vai ovatko nämä arvot seurausta miesten dominoivasta asemasta joka on jatkunut oikeastaan koko ihmiskunnan historian ajan?



Varmaan niinkin.

Onko tämä sitten ongelma? Monen mielestä varmasti on, sillä naisellisiin arvoihin kuuluu paljon sellaista, jota vaaditaan yhteiskunnan hyvinvoinnin säilymiseen. Arvojen koveneminen on käytännössä arvojen "miehistymistä".



Toisille on ja toisille ei. Taitavat ja menestyvät pärjäävät (johonkin rajaan asti tietenkin) sitä paremmin, mitä vähemmän yhteiskunta ohjaa resursseja heikompiosaisten huoltamiseen. Muille asia on päinvastainen.

Toisaalta, monen mielestä "naiselliset" arvot ovat pelkkää humpuukkia, ja ne harvoin tuottavat suoraa ja laskettavaa hyötyä.



Siksi nuorten menestyvien miesten valtaa olisi ehkä syytä jotenkin rajoittaa. Eivät he näe menestyksen huumassaan sitä, että maailmassa on muutakin tärkeää, kun meidän yksikön tämän kvartaalin tulos.

Ainut tapa naisen päästä miehen kanssa tasavertaiseksi on hylätä äitirooli, siis osa naisellisuuttaan, ja toimia kuten miehet hankkiakseen menestystä, vaikka sitten sen Nobel palkinnon.



Onneksi nykyään naisilla on sivistysmaissa mahdollisuus valita uranaisen rooli, jos kokevat saavansa yhteiskunnallisesta arvostuksesta ja taloudellisesta menestyksestä enemmän tai mielekkäämpää elämänsisältöä kuin perheestä. Yhtä lailla mieskin joutuu tinkimään perheestään, jos panostaa täysillä uraansa. Aika monella uraohjuksella vieras vaimo kasvattaa vieraat lapset, vaikka kirjoissa ja kansissa ne ovatkin omia.

Uskon myös itse, että "naisellisten" arvojen halventaminen on yhteiskunnalle tuhoisaa ja näkyy tälläkin hetkellä kasvavana pahoinvointina.



Epäilemättä, ja parin sukupolven päästä rikollisuutena, kapinana ja terrorina. Mutta ihminen on sellainen elukka, että kovin montaa peräkkäistä sotaa kokematonta sukupolvea ei oikein missään oloissa pääse kehittymään. Kaikki pitää oppia omasta virheestä, sukupolvi toisensa jälkeen.

jm
Toivottavasti aiheesta ei ole vielä ketjua, en ainakaan löytänyt.

Niin, miksi yhteiskunta arvostaa "naisellisiksi" yleensä luokiteltavia asioita vähemmän kuin "miehekkääksi" luokiteltavia? "Naisellisilla" takoitan asioita kuten hoivaaminen, kotityöt, tunteet, sosiaaliset taidot, koristautuminen, humanistiset alat ym.

Vertaa "miehisiin" asioihin kuten rationalisuus, suorittaminen, voima, matemaattis-luonnontieteelliset alat, kilpailu ym.


Itse asiassa ei ole niin, että olisi joitakin sinällään naisellisia asioita, joita ei arvostettaisi, vaan on olemassa asioita, joita ei kontingenteista syistä arvosteta ja jotka siten määritellään naisellisiksi ; ts. naisellinen taikka naisille ominainen on läpi historian ollut aina sitä, mitä ei arvosteta. Esim. humanistiset alat ja sosiaaliset taidot olivat antiikin kreikassa ja myöhemmin renesanssissa äärimmäisen arvostettuja - mutta täysin maskuliinisia alueita. Mitään naisten yhteiskunnallisten alueiden degragaatiota ei modernina aikana ole tapahtunut, ainoastaan muutos niiden sisällössä.

Eli "naista" käytetään pikemminkin jonkin asian arvon alentamiseen kuin että naisen arvoa oltaisiin alennettu tietyillä työnjaoilla tms.

Mutta voiko kyseessä olla pelkkä sattuma? Vai ovatko nämä arvot seurausta miesten dominoivasta asemasta joka on jatkunut oikeastaan koko ihmiskunnan historian ajan?

Mitä muita syitä tälle sitten olisikin, niiden on oltava aika mielikuvituksellisia.

Naisellisuuttahan on aina pidetty pahan, olipa kyse sitten paratiisin Eevasta ja naisellisuuden tukahduttamisesta "likaisena", tai nykyajan huorittelusta ja, jälleen kerran, naisellisuuden näkemisestä saastuneena.

Niin, no sitten tähän kristinuskoon. Itse asiassa, kristinuskohan on tässäkin suhteessa historian ovelin keksintö, että siinähän naisesta tehdään juurikin ihanteellinen ja hyvä, siis naiseen ei enää yhdistetä negatiivisia ja huonoja asioita, vaan juurikin hyveet, mutta naisen asema heikennetään juuri tätä kautta, sillä kristilliset hyveet ovat aina pidättäytymistä, luopumista jne. Maallinen valta kaikkine turmeluksineen jää miehille.

Arvojen koveneminen on käytännössä arvojen "miehistymistä".

Arvot ovat aina olleet maskuliinisia.

"naiselliset" arvot ovat pelkkää humpuukkia
,
Myös tämä on pitänyt kaikissa olosuhteissa paikkansa, aivan riippumatta tästä :
ne harvoin tuottavat suoraa ja laskettavaa hyötyä.

Jälleen useimmissa yhteiskunnissa naiset suorittavat suuren osan tuottavasta ja yhteiskunnalle välttämättömästä työstä, mutta se nyt vain ei ole sitä oikeaa hommaa.

Olen kuullut kymmeniltä, mielestäni ihan tavallisilta miehiltä, argumentteja siitä, että naiset eivät ole miehen tasolla koska naiset eivät ole "rakentaneet yhteiskuntaa".

Tätä roska-argumenttia en ollut kuullutkaan. Siihen voitaneen soveltaa termiä non-argument, koska ensinnäkin se selittää asiaa väärin päin : naiset ovat voineet osallistua julkisyhteisön rakentamiseen miehiä vähemmän, koska heillä on ollut vähemmän vapautta ja oikeuksia ja miehet ovat tarkoituksella varanneet tämän osan itselleen (historiallinen fakta), eikä toisin päin, kuten tämä "argumentti" olettaa. Toisekseen, historiallisista epäedullisista olosuhteista huolimatta naiset ovat aina - tätä tosin ei kirjoiteta makrohistoriaan, mikä yksi tärkeä syy, miksi feministit ovat kunnostautuneet mikrohistorian esille nostamisessa - tehneet paljon yhteiskuntaa rakentavaa, ylläpitävää ja eteenpäin vievää työtä. Kyse on vain siitä, mitä töitä arvostetaan tästä syystä ja mitä ei, siis mitä nostetaan esille.

Toisinsanoen, miehet tekevät keksinnöt ja saavat palkinnoksi Nobelin.

Nobel-palkinto on sosiaalinen ja poliittinen tekijä, ei mikään objektiivinen mittari. Tässäkin argumentaatio on nurinkurista, sillä nobel-palkintojen (ja muiden vastaavien) suuntautumista määräävät 1° koulutusmahdollisuudet, 2° akateemiset yhteisölliset suhteet ja 3° nobelin rahoitus.
Harvoin ajatus kulkee niin pitkälle että ajattelija kykenisi miettimään naisen, tässä tapauksessa äidin, merkitystä koko miehen elämään. Kuinka moni Nobelin voittanut on kasvanut ilman huolehtivaa äitiä, ja kuinka moni näistä äiditömistä on omannut Nobeleja voittavan isän?

No, sanottakoon, että innovaatioiden ei-individualistinen syntyhistoria on kyllä pointti sinällään, mitä meidän sankari-yksilöitä palvova yhteiskuntamme ei tosin halua huomata.

rosewater
pitääkö minun alkaa muuttamaan mielipidettäni naistutkimuksen yleisestä kiinnostavuudesta?

Pitää. Naistutkimus on ihan *tun kiinnostavaa. Tosin, tässä tapauksessa kyse on enemmänkin feministisestä tutkimuksesta yleensä, eikä juurikaan naistutkimuksesta. Feminististä tutkimusta voi tehdä vaikkapa sosiologian tai oikeushistorian parissa ilman suoranaista naistutkimusta (jolle on yliopistolla oma laitoksensa, kai, ainakin joillain yliopistoilla - Neo, valaise asiaa).

-:)lauri

Vastaukseni kysymykseen on siten se, että esittämäsi maskuliinisuuden ja feminiinisyyden tunnusomaiset piirteet eivät pidä paikkaansa per sukupuoli vaan, että ihminen toimii luonnostaan maskuliinisiksi koettujen piirteiden mukaan yhtäällä ja taas feminiinisten piirteiden mukaan toisaalla ja sukupuolesta riippumatta.



Olet toki oikeassa, enkä tätä olekkaan kiistänyt, kyse onkin siitä, että joitain piirteitä pidetään yleisesti "maskuliinisina" tai "femiinisinä".

rosewater

Neonomide, hypnotisoitko näitä ihmisiä jonkinlaisella kaukosuggestiolla avaamaan tämän aihepiirin keskusteluja toinen toisensa jälkeen, vaan onko tämä vain oikeasti näin kiinnostava aihepiiri (ts., pitääkö minun alkaa muuttamaan mielipidettäni naistutkimuksen yleisestä kiinnostavuudesta?)?



Naistutkimuksesta en tiedä juuri mitään, mutta ihan kiinnostavia juttuja tutkivat. Kannattaa pitää mieli avoimena.

McRoot

Sinulla siis on jo olemassa ajatusmalli, että tietyt asiat ovat naisellisia ja toiset asiat miehisiä. Miksi?



Ei ole. Siksi käytin heitomerkkejä kun puhuin "naisellisista" ja "miehisistä" asioista. Mutta kyse on yleisistä käsityksistä. Google "naiselliset ominaisuudet" ja huomaat että samat jutut toistuvat. Myös kulttuuri ohjaa vahvasti naisia "naisellisiksi" ja miehiä "miehisiksi".

reino

Jassoo se on aloittaja imenyt ajatuksia mensaani/sinenmaa/pönniltä.

Asiat on vain sillä tolalla, että juuri vakinaistettu samantien
tiineeksi paukahtava nainen tulee työnantajalle kalliiksi.
Kalliimmaksi kuin muissa maissa, jolloin Suomalaisten
kilpailukyky jälleen kärsii. Ei hyvä, ei ollenkaan.




Missasit pointin.

Neutroni
Mitähän nyt tarkoitat yhteiskunnalla? Sosiaaliset taidot ja koristautuminen (siinä mielessä että antaa hyvän ja luotettavan vaikutelman) ovat nyt ja aina olleet kaikkein arvostetuimpia ja tuottavimpia taitoja. Jos osaat myydä tai johtaa, saat itse määrätä työehtosi ja palkkasi, olkoonpa sitten yhteiskuntajärjestelmä mikä tahansa. Pitkälti se tietysti johtuu siitä, että noita ominaisuuksia on hyvin vaikea kehittää kouluttamalla, toisin kuin tieteellistä asiantuntemusta tai käden taitoja.



Yhteiskunnalla tarkoitan koko yhetiskuntaa, ihmisiä tietenkin ensikädessä, mutta ihmisethän luovat loput jolloin ihmisten arvot ratkaisevat.
Esimerkiksi suhtautuminen koristautumiseen on aika kaksijakoinen, Suomessa varsinkin. Toisaalta arvostetaan että näyttää hyvältä ja on kalliit vermeet, mutta toisaalta shoppailu ja meikkaaminen ja kalliiden kenkien osto nähdään "humpuukkina" ja myös laittautunut ja kaunis nainen helposti pyrkyrinä.

Sosiaaliset suhteet, niitä osittain arvostetaan, johtamistaito, selkäänpuukotus ja verkostoutuminen ovat arvossaan yritysmaailmassa.


Siksi nuorten menestyvien miesten valtaa olisi ehkä syytä jotenkin rajoittaa. Eivät he näe menestyksen huumassaan sitä, että maailmassa on muutakin tärkeää, kun meidän yksikön tämän kvartaalin tulos.



Tuo on totta, mutta tuollainen rajoittaminen lienee käytännössä mahdotonta. Joko pitää jarruttaa koko kapitalismia tai sitten ei mitään. Kvartaali-mentaliteetistä pitäisi päästä eroon, se on näkyvissä hyvin vahvasti myös politiikassa nykyään.


Onneksi nykyään naisilla on sivistysmaissa mahdollisuus valita uranaisen rooli, jos kokevat saavansa yhteiskunnallisesta arvostuksesta ja taloudellisesta menestyksestä enemmän tai mielekkäämpää elämänsisältöä kuin perheestä. Yhtä lailla mieskin joutuu tinkimään perheestään, jos panostaa täysillä uraansa. Aika monella uraohjuksella vieras vaimo kasvattaa vieraat lapset, vaikka kirjoissa ja kansissa ne ovatkin omia.



En kiistä tätä, itsekkään en aio ihan heti paksuksi hankkiutua ja on hieno homma että naiset voivat tehdä omat valintansa. Mutta mielestäni äiteyttä pitäisi kunnioittaa nykyistä enemmän. Koska se on oikeasti maailman aliarvostetuin työ.

siouxeyesighed legion

Itse asiassa ei ole niin, että olisi joitakin sinällään naisellisia asioita, joita ei arvostettaisi, vaan on olemassa asioita, joita ei kontingenteista syistä arvosteta ja jotka siten määritellään naisellisiksi ; ts. naisellinen taikka naisille ominainen on läpi historian ollut aina sitä, mitä ei arvosteta..

Eli "naista" käytetään pikemminkin jonkin asian arvon alentamiseen kuin että naisen arvoa oltaisiin alennettu tietyillä työnjaoilla tms.




Mielenkiintoista. En ole ajattelut asiaa noin päin. Pitää kyllä paikkansa ja selittää osittain miksi asetelma on ollut tällainen tavallaan "aina".


Niin, no sitten tähän kristinuskoon. Itse asiassa, kristinuskohan on tässäkin suhteessa historian ovelin keksintö, että siinähän naisesta tehdään juurikin ihanteellinen ja hyvä, siis naiseen ei enää yhdistetä negatiivisia ja huonoja asioita, vaan juurikin hyveet, mutta naisen asema heikennetään juuri tätä kautta, sillä kristilliset hyveet ovat aina pidättäytymistä, luopumista jne. Maallinen valta kaikkine turmeluksineen jää miehille.



Osoittain totta, mutta naista on kahlehdittu myös määrittelemällä esim. naisen keho saastuneeksi ja syntiseksi. Ja tavallaanhan nämä ovat samaa kuviota, miehelle odottaa anteeksianto vaikka syntiä olisikin tehnyt, mutta nainen ei saa "turmeltua".

Retard
Seuraa 
Viestejä28258
jm
-:)lauri

Vastaukseni kysymykseen on siten se, että esittämäsi maskuliinisuuden ja feminiinisyyden tunnusomaiset piirteet eivät pidä paikkaansa per sukupuoli vaan, että ihminen toimii luonnostaan maskuliinisiksi koettujen piirteiden mukaan yhtäällä ja taas feminiinisten piirteiden mukaan toisaalla ja sukupuolesta riippumatta.



Olet toki oikeassa, enkä tätä olekkaan kiistänyt, kyse onkin siitä, että joitain piirteitä pidetään yleisesti "maskuliinisina" tai "femiinisinä".



Tuota, tuota. On aivan totta, että me ihmiset voittopuoleisesti konservatiiveina teemme yleisten käytänteiden perusteella sukupuolittuneita roolijakoja, mutta onko tässä, jos emme humen giljotiinejamme betoniin vale, vielä mitään varsinaista negatiivista? Eivätkö kaikki (molemmat) roolit voida nähdä ihmiselämälle yhtä merkityksellisinä? Esimerkiksi nyky yhteiskunnassa (Suomessa) on mielestäni aika vaikea löytää osa-aluetta, jossa mm. tasa-arvo ei toteutuisi. Oman näkemykseni mukaan yleisessä puhunnassa maskuliinisuuden ja feminiinisyyden sisällöt ovat aivan liian suppeita, jos ne negaatioiden tai positiivisuuksien kautta määritellään, ilman tapauskohtaisuuden huomioimista ja siten virheellisiä lähtökohtia ymmärtää mitään ihmisten normaalista käyttäytymisestä, vaikka noita stereotypioita kukin tietääkseni ja lähes joka kerta ihan omilla asiasisällöillän ehkä markkinoivatkin.

Tarve stereotypisoida taitaa taas olla ihan normaalia ihmisen psykologiaa tavoitteena hallita ympäröivää todellisuutta ymmärrettävästi. Arvolataukset, joita maskuliinisuudelle ja feminiinisyydelle annetaan ovat mielestäni jo aikaa sitten kuolleet toimimattomina kansanperinteinä Suomessa, poislukien marginaalit.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

siouxeyesighed legion

Itse asiassa ei ole niin, että olisi joitakin sinällään naisellisia asioita, joita ei arvostettaisi, vaan on olemassa asioita, joita ei kontingenteista syistä arvosteta ja jotka siten määritellään naisellisiksi ; ts. naisellinen taikka naisille ominainen on läpi historian ollut aina sitä, mitä ei arvosteta. Esim. humanistiset alat ja sosiaaliset taidot olivat antiikin kreikassa ja myöhemmin renesanssissa äärimmäisen arvostettuja - mutta täysin maskuliinisia alueita. Mitään naisten yhteiskunnallisten alueiden degragaatiota ei modernina aikana ole tapahtunut, ainoastaan muutos niiden sisällössä.

Eli "naista" käytetään pikemminkin jonkin asian arvon alentamiseen kuin että naisen arvoa oltaisiin alennettu tietyillä työnjaoilla tms.


Humanistisen alojen leimaantuminen naisellisiksi silloin, kun niitä ei arvosteta, juontaa siitä, että naiselliset piirteet, kuten hoiva ja myötätunto, mielletään naisen vieteistä kumpuavaksi ja pakkoliikkeenomaiseksi toiminnoksi silloinkin, kun se ei olisi tarkoituksenmukaista - esimerkiksi kuolemantuomiota odottavien psykopaattien tapauksessa -, kun taas miehen toteuttamana vastaava käytös palvelee aina jotain ylevää ja uljasta tarkoitusperää! Jos tällä hetkellä näitä uljaita aloja syytetään naisellisuudesta, kyse on siitä, että ajatellaan niiden olevan tarpeettomia, esimerkiksi kyvyttömiä tuottamaan lässynlää-hyväntahtoisuudestaan huolimatta voittoa. Onneksi on päinvastaista mieltä olevia Miehiä :)

Vai eikö muka sotaisuutta pidetä ainakin nykyään kohtalaisen usein miesten tapauksessa paheena, ja vastaavasti "[o]n ehkä kauneinta maailmassa kun nainen kirjoittaa väkivaltaisesti", puhumattakaan aseella osoittavasta vihaisesta naisesta ;)

Mutta voiko kyseessä olla pelkkä sattuma? Vai ovatko nämä arvot seurausta miesten dominoivasta asemasta joka on jatkunut oikeastaan koko ihmiskunnan historian ajan?

Mitä muita syitä tälle sitten olisikin, niiden on oltava aika mielikuvituksellisia.

Miehet valitsevat dominanssin, - koska kykenevät siihen! -, siksi, ettei parempaa ole tarjolla, ja toimisivat ennemmin jollain muulla tavalla, jos naiset eivät olisi sietämättömiä kuukautiskipuisia (:D:D!) ja epäoikeudenmukaisia hirviöitä ja vastaisivat oikeasti enemmän kristittyjen päiväunia. Näin ollen, koska kristittyjen päiväunet hyveellisyydestä siis todellakin ovat vain päiväunia, naiset toimivat täsmälleen samalla tavalla aina, kun pystyvät.

... Pyydän anteeksi.

Ei, mutta uskon kyllä, että miehet (hieman yleistäen, jos ymmärrätte) kokevat kuukautiset ja siihen liittyvän oireilun jotakuinkin tuolla tavalla; olisi liian suuri sattuma, että esim. kristinusko leimaa kuukautiset saastaisiksi, ja naisten ovulaation aikana todetut hienoiset muutokset miesmaussa eivät ole suoranaisesti monenkaan yksittäisen miehen kannalta iloinen asia (paitsi, jos onnistuu olemaan ristiriitaisesti useampi mies yhdessä paketissa, mikä siis on, vaikka olisi mahdollista, äärimmäisen haastavaa ja siksikin vittumaista). Tämä on ristiriidassa seuraavan kanssa, jos nyt pilkkua hienotunteisesti ilmaistuna viilataan: "Itse asiassa ei ole niin, että olisi joitakin sinällään naisellisia asioita, joita ei arvostettaisi, vaan on olemassa asioita, joita ei kontingenteista syistä arvosteta ja jotka siten määritellään naisellisiksi".

http://en.wikipedia.org/wiki/Sexual_conflict "Sexually antagonistic co-evolution" - tästä näkisin olevan kyse, enkä todellakaan usko, että tuo säästää kumpaakaan sukupuolta niin, että miesten dominantin aseman kumoaminen ratkaisisi mitään ongelmaa, ts. provokappaleeni viimeinen virke pitää mielestäni kutinsa. Eli kyse on siitä, että miehet ovat voimakkaampina kyenneet dominoimaan, ei siitä, että ne yksiselitteisesti haluaisivat - sotatilassa se vain vaikuttaa välttämättömältä.

Niin, no sitten tähän kristinuskoon. Itse asiassa, kristinuskohan on tässäkin suhteessa historian ovelin keksintö, että siinähän naisesta tehdään juurikin ihanteellinen ja hyvä, siis naiseen ei enää yhdistetä negatiivisia ja huonoja asioita, vaan juurikin hyveet, mutta naisen asema heikennetään juuri tätä kautta, sillä kristilliset hyveet ovat aina pidättäytymistä, luopumista jne. Maallinen valta kaikkine turmeluksineen jää miehille.

Luin juuri tässä jokin päivä mielenkiintoista asiaa siitä, miten Raamatun Jumala on käsittääkseni todellisuudessa ainakin kaksi eri jumaluutta, ymmärtääkseni neljä, joten enpä mene vannomaan, etteikö jonkin näistä luoma nainen olisi juuri tämä päiväuni hyvästä naisesta ja mies vastaavasti hyvän naisen arvoinen, vaikka käytännön sovelluksissa kävisikin juuri kuvaamallasi tavalla. Tarkoitan nyt, että uskonnon naisihanteita ei välttämättä ole luotu naisten pään menoksi, vaan uskontojen sulautuessa yhteen niitä on käytetty häikäilemättä hyväksi. Lainaan tätä havainnollistaakseni muuan Perussuomalaisiin päin kallellaan olevaa nettikirjoittajaa ihan vain, koska ette taatusti pidä siitä: "Juuri Elohim toteaa 'tehkäämme ihminen kaltaiseksemme', kun taas Jahve luo ihmisen alamaisekseen." http://takkirauta.blogspot.com/2008/07/ ... jahve.html

Ai niin, itse olen todellakin kironnut sitä, miten naiset ensi silmäyksellä vaikuttivat hyveellisiltä - kasvissyöntiin ja pörröisiin eläimiin suhtaudutaan asiaankuuluvan suopeasti jne. -, mutta tarkemmassa syynissä näkee, että kaikki ei-naisellinen ja Paha vain sysätään miesten niskoille. Kieltämättä luonnehtisin näitä ihmisiä edelleen juuri kristityiksi. En vain määrittäisi pelkästään naisia tässä yksiselitteisesti uhreiksi, vaan kumpikin sukupuoli alistuu vastenmielisiin normeihin - "Jahve luo ihmisen alamaisekseen" - ja yrittää ilomielin (tässä kohtaa irvistin) ottaa itselleen kaikki ne edut, jotka omasta asemasta käsin vain ovat saatavilla.

jm

[size=150:1pvfp4jv] Miksi yhteiskunta ei arvosta "femiinisiä" asioita?[/size:1pvfp4jv]

Niin, miksi yhteiskunta arvostaa "naisellisiksi" yleensä luokiteltavia asioita vähemmän kuin "miehekkääksi" luokiteltavia? "Naisellisilla" takoitan asioita kuten hoivaaminen, kotityöt, tunteet, sosiaaliset taidot, koristautuminen, humanistiset alat ym.

Vertaa "miehisiin" asioihin kuten rationalisuus, suorittaminen, voima, matemaattis-luonnontieteelliset alat, kilpailu ym.




Hei Haloo. Käsityksesi ovat vanhentuneet. Lyö todisteet pöytään, jos ylläoleva on käsityksesi naisten ja miesten aloista. Asian ydin on yhteiskunnan jatkuva ja kiihtyvä muuttuminen. Luokittelusi pitää yhä vähemmän paikkansa mitä pidemmälle 2000-lukua eletään.

Se mihin yhteiskunnan arvojen muuttuminen voi osin johtaa on kyllä ongelma:

http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id96381.html

Hallitukselta huomiota naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseen

Hallitus aikoo kiinnittää aiempaa enemmän huomiota naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseen.

YK:n alainen naisten syrjinnän vastainen komitea on vastikään patistanut Suomen hallitusta puuttumaan naisiin kohdistuvaan väkivaltaan.

jm
Toivottavasti aiheesta ei ole vielä ketjua, en ainakaan löytänyt.

Niin, miksi yhteiskunta arvostaa "naisellisiksi" yleensä luokiteltavia asioita vähemmän kuin "miehekkääksi" luokiteltavia? "Naisellisilla" takoitan asioita kuten hoivaaminen, kotityöt, tunteet, sosiaaliset taidot, koristautuminen, humanistiset alat ym.

Vertaa "miehisiin" asioihin kuten rationalisuus, suorittaminen, voima, matemaattis-luonnontieteelliset alat, kilpailu ym.


Jälkimmäisten varassa maailma nyt vain näyttäisi pyörivän. Vertaapa länsimaita ja kolmannen maailman luonnon- ja islaminuskoista porukkaa, joka ei piittaa rationaalisuudesta, luonnontieteistä tai suorittamisesta (paitsi yhdenlaisesta). Ja eipä siellä ole kehitystä tapahtunut tuhansiin vuosiin. Toisaalta eipä siellä juuri humanismiakaan tunneta. Nälkään kuolisivat ilman jatkuvaa ruoka-apua, kun kaikki voimat kuluvat naapuriheimojen ja vääräuskoisten vihaamiseen ja tappamiseen.

Kehittyneen yhteiskunnan pitäisi pyrkiä yhdistämään molempia, vaan ei liiaksi. Ei lässytiläätä, joka vaikeuttaa tärkeiden päätösten, kuten rikollisten tuomitsemisen ja maanpuolustuksen tekemistä, muttei myöskään mitään suoritusyhteiskuntaa, jossa ihmisestä imetään viimeisetkin mehut. Valitettavasti näyttää siltä, että nyky-yhteiskunnassa (ainakin Suomessa) ovat vallalla lähinnä molemmat ääripäät. Ihmiset kärsivät stressistä ja suorituspaineista ja voivat pahoin samaan aikaan, kun armeijaa supistetaan ja ryöstäjät ja raiskaajat kulkevat vapaalla jalalla ties minkä humanistisen kokeilun turvin.

jm

reino

Jassoo se on aloittaja imenyt ajatuksia mensaani/sinenmaa/pönniltä.

Asiat on vain sillä tolalla, että juuri vakinaistettu samantien
tiineeksi paukahtava nainen tulee työnantajalle kalliiksi.
Kalliimmaksi kuin muissa maissa
, jolloin Suomalaisten
kilpailukyky jälleen kärsii. Ei hyvä, ei ollenkaan.




Missasit pointin.



Kuten sinäkin. Et halua käsitellä faktoja lainkaan.
Kirjoitat vain tyhjänpäiväistä "humanistis-filosofista" jargonia.

Ilmuri
Huhhuh sitä naisten keskeistä kilpailua ja juonittelua. Siitä on "femiiniset" asiat kaukana.



Pitää paikkansa. Jokainen järkevä mies pysyy kaukana, jos/kun
naiset alkavat ottaa mittaa toisistaan. Siitä on leikki kaukana.

Vierailija

"Naisellisilla" takoitan asioita kuten hoivaaminen, kotityöt, tunteet, sosiaaliset taidot, koristautuminen, humanistiset alat ym.




Olen kuullut kymmeniltä, mielestäni ihan tavallisilta miehiltä, argumentteja siitä, että naiset eivät ole miehen tasolla koska naiset eivät ole "rakentaneet yhteiskuntaa". Toisinsanoen, miehet tekevät keksinnöt ja saavat palkinnoksi Nobelin. Harvoin ajatus kulkee niin pitkälle että ajattelija kykenisi miettimään naisen, tässä tapauksessa äidin, merkitystä koko miehen elämään. Kuinka moni Nobelin voittanut on kasvanut ilman huolehtivaa äitiä, ja kuinka moni näistä äiditömistä on omannut Nobeleja voittavan isän? Sillä ei kuitenkaan ole merkitystä, sillä äidin panosta ei voi laskea palkinnoilla. Ainut tapa naisen päästä miehen kanssa tasavertaiseksi on hylätä äitirooli, siis osa naisellisuuttaan, ja toimia kuten miehet hankkiakseen menestystä, vaikka sitten sen Nobel palkinnon.



Kysymys lienee kulttuurimme yksilökeskeisyyttä painottavista arvoista. Jokainen on oman onnensa seppä ja onnistuessaan sankari. Juhlapuheissa sitten kiitetään äitiä omista onnistumisista tavoitteena esittää vaatimatonta. Arvomme ovat tällaisia, koska kaikki traditio tukee sitä. Tässä vastaus, lyhyesti virsi kaunis.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14249
jm
Toivottavasti aiheesta ei ole vielä ketjua, en ainakaan löytänyt.

Asiaa on sivuttu kymmeniä kertoja kuten yllä mm. Rosewater taisi todeta, mutta mitä erilaisimpien otsikoiden alla.

jm
Niin, miksi yhteiskunta arvostaa "naisellisiksi" yleensä luokiteltavia asioita vähemmän kuin "miehekkääksi" luokiteltavia? "Naisellisilla" takoitan asioita kuten hoivaaminen, kotityöt, tunteet, sosiaaliset taidot, koristautuminen, humanistiset alat ym.

Eläinlääkärien palkkaus on tästä ilmiöstä suosikkiesimerkkejäni: muutos 100% miesvaltaisesta alasta pian 100% naisvaltaiselle ([size=85:1mbzdz3c]uudet valmistuneet jo useamman vuoden ajan[/size:1mbzdz3c]) toi mukanaan dramaattisen laskun palkoissa ja työoloissa. Mikään yksittäinen selittäjä ei tätä muutosta selitä niin sukupuolittumisen kuin siitä näennäisesti seuranneiden efektien suhteen, mikä tekee ilmiön moninäkökulmaisen analysoinnin äärimmäisen tärkeäksi.

Gendertutkimuksessa ja naistutkimuksessa otsikossa tehty huomio on usein jopa tutkimusten jokseenkin kyseenalaistamaton lähtökohta – lähdetään siis suoraan siitä että meidän tulisi selvittää niitä erilaisia kulttuurisia ja sosiaalisia mekanismeja, joiden myötä miehisen arvottaminen naisellista korkeammalle käytännössä rakentuu.

Minustakin maskuliininen > feminiininen & miehinen > naisellinen on niin yleinen kaava että sen laajamittainen kyseenalaistaminen on hullun hommaa. Vastapainoksi toki olisi hienoa tarkastella näiden "olemisen tyylien" yhä suurempaa ja ambivalentimpaa sekoittumista toisiinsa eli eriasteista "gender-blendingiä". Useinhan tämä jätetään johonkin pukeutumisen analysoinnin asteelle, mikä on valitettavan banaalia.

jm
Vertaa "miehisiin" asioihin kuten rationalisuus, suorittaminen, voima, matemaattis-luonnontieteelliset alat, kilpailu ym.

Kuten sanottua, tästä aiheesta on kirjoitettu peninkulmittain kirjallista materiaalia ja kriittistä analyysiä. Rationaalisuuden miehistymisen suhteen klassinen esitys on Genevieve Lloydin Miehinen järki.

Itse suosin sellaisia jäsennyksiä, joissa vältetään fiksattuja "totuuksia" aihepiirin jäsentelyn suhteen. Eihän ole olemassa yhteiskunnallisia aihepiirejä, joissa sosiokulttuuriset rakenteet eivät olennaisimmin vaikuttaisi näihin arvostuskysymyksiin. Tämä on myös tärkein argumentti sen puolesta, että sukupuolisuus merkitysrakenteena on jotain jatkuvasti neuvoteltavaa ja sopimuksiin perustuvaa.

jm
Mutta voiko kyseessä olla pelkkä sattuma? Vai ovatko nämä arvot seurausta miesten dominoivasta asemasta joka on jatkunut oikeastaan koko ihmiskunnan historian ajan? Naisellisuuttahan on aina pidetty pahan, olipa kyse sitten paratiisin Eevasta ja naisellisuuden tukahduttamisesta "likaisena", tai nykyajan huorittelusta ja, jälleen kerran, naisellisuuden näkemisestä saastuneena.

Ensinnäkin on todettava, että miehisen suurempi arvostaminen on universaalia, mutta sen tavat ja muodot hyvinkin vaihtelevia.

Omassa kulttuurikentässämme olennaisimpia piirteitä tietenkin on Paavali-vaikutteinen kristinuskon perinne misogyynisine piirteineen sekä tämän perinteen erilaiset manifestaatiot. Kristinuskon teistinen diskurssi on vaikuttanut tavattoman voimakkaasti myös tieteenaloilla, eikä vain arkiajattelussa, politiikassa ja nationalismissa. Kaikki nämä ovat yhdistettävissä myös sukupuoleen valtarakenteena.

jm
Oikeastaan ainut naisen tyyppi joka hyväksytään kaikissa kulttuureissa on äiti, siis joko miehen äiti tai tämän lapsen äiti. Kyllähän jo Eevakin luotiin miehestä, ei siis oma itsenäinen itsensä. Tänäkin päivänä monissa kulttuureissa on naiselle suuri häpeä saada lapsi avioliiton ulkopuolella - siis äiteys joka ei ole sidoksissa mieheen.

Voisin alkaa floodamaan tänne naistutkimuksen ja feministisen tutkimuksen käsitteistöä ja tuloksia vaikka ensi viikolle asti, mutta omat rajauksesi ovat niin erinomaisen osuvia että niistä on järkevämpää jatkaa.

Äitiys roolina, subjektipositiona ja arkkityyppinä tietenkin on naiseuden keskeisin määrittäjä kaikissa kulttuureissa, niin käytäntönä kuin potentiaalina. Nainen edustaa jatkuvuutta, uusiutuvuutta ja suvun jatkamista, mutta myös toimii miehisen vallan ja omistusoikeuden merkitsijänä ja välineenä. Keskeinen äitiyden institutionaalinen siunaaja on juuri institutionaalinen isyys, kuten toteat. Aivan aina tämän isyyden haltijan ei tietenkään tarvitse merkittyä (oletetuksi) biologiseksi isäksi, vaan voi olla mm. eno, tai status voidaan jopa myydä toiselle naiselle.

jm
Onko tämä sitten ongelma? Monen mielestä varmasti on, sillä naisellisiin arvoihin kuuluu paljon sellaista, jota vaaditaan yhteiskunnan hyvinvoinnin säilymiseen. Arvojen koveneminen on käytännössä arvojen "miehistymistä".

Toisaalta, monen mielestä "naiselliset" arvot ovat pelkkää humpuukkia, ja ne harvoin tuottavat suoraa ja laskettavaa hyötyä.


Näinhän näitä hierarkioita toisinnetaan ja uusinnetaan – kovuus yhdistetään naiseen ja pehmeys mieheen. Käsitteet kuten "hyöty", "tuotto" ja "resurssit" ovat myös nykyajan innovaatioyliopisto-diskurssin ja talouskeskeisen mentaliteetin keskiössä – niille vaaditaan hegemonista asemaa muiden diskurssien joukossa, vaikka Suomi on rikkaampi kuin koskaan. Tai ehkä juuri siksi?

Tehyn palkkakiista oli tärkeä symbolinen voitto "pehmeille arvoille", vaikka voiton saamiseen täytyikin näyttää feminiinisen "pimeämpää" ja itsekkäämpää puolta. Samalla kuitenkin näpäytettiin eetosta hoiva-aloista "kutsumusammatteina" ja nostettiin esiin niiden ammattistatusta ja tärkeää taloudellis-eettistä yhteiskunnallista ylläpitotehtävää.

jm
Lopuksi vielä totean, että en henk. koht. usko kiveen hakattuihin sukupuolirooleihin, vaan viestin ideana on tarkastella oletettuja maskuliinisia ja femiinisiä rooleja ja arvoja.

Olen aivan samoilla linjoilla. Sukupuolisuuden neuvoteltavuus näyttäytyy järkevänä vaihtoehtona, kun vastassa on sukupuolinormien täyttämä yhteiskunta. Arvot ovat tietenkin projisointeja, joiden oletetaan jollain essentiaalis-aatteellisella tasolla "kertovan" meille jotain kouriintuntuvaa sukupuolista.

jm
Uskon myös itse, että "naisellisten" arvojen halventaminen on yhteiskunnalle tuhoisaa ja näkyy tälläkin hetkellä kasvavana pahoinvointina.

Niinpä. "Naisellisten" arvojen muutos on tapahtunut aivan kuten miestutkijat ovat ennustaneet jo kauan aikaa – miesten naisellistuminen on ollut joko marginaalista tai näennäistä, mutta naisten omaksumien arvojen ja mieltymysten miehistyminen ja mm. hoivavietin "unohtaminen" ovat hyvin selkeä suunta.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14249
rosewater
Neonomide, hypnotisoitko näitä ihmisiä jonkinlaisella kaukosuggestiolla avaamaan tämän aihepiirin keskusteluja toinen toisensa jälkeen, vaan onko tämä vain oikeasti näin kiinnostava aihepiiri?

Veikkaan jälkimmäistä.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14249
McRoot
Tämänkin ketjun aloitus korostaa sukupuolien stereotyyppistä jaottelua luokittelemalla erilaisia taipumuksia sukupuolten mukaan.

Sinulla siis on jo olemassa ajatusmalli, että tietyt asiat ovat naisellisia ja toiset asiat miehisiä. Miksi?


Voin vastata, koska uskon että olen samoilla linjoilla kuin aloittaja.

Naiselliset ja miehiset tyylit, tavat ja toimintamallit rakentuvat käytännöissä ja siten, mikä koetaan ideaalisena, soveliaana tai toivottavana jommalle kummalle sukupuolelle enemmän kuin toiselle.

Kyllä näitä "tyylejä" voidaan tarkastella ja tutkia representaatioiden näkökulmasta ja päätyä pitämään vaikkapa formula-autoilua miehisenä toimintana ja sukan kutomista naisellisena. Ei tämän toteamisessa tarvitse syyttää ketään stereotypisoinnista. Näin vaan on ja asian itsestäänselvyys otetaan usein sellaisenaan.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14249

Vedän Signs-kommenttini takaisin. Tässä listaa tärkeimmistä referee-julkaisuista naistutkimuksen piirissä:

Women's Studies International Forum
Feminism and Psychology
Feminist Media Studies
Signs
Gender & Society
Feminist Studies
Feminist Economics
Sex roles
Psychology of Women Quarterly
Women's Health
Journal of Women's Health
Women's Health Issues

siouxeyesighed legion
Itse asiassa ei ole niin, että olisi joitakin sinällään naisellisia asioita, joita ei arvostettaisi, vaan on olemassa asioita, joita ei kontingenteista syistä arvosteta ja jotka siten määritellään naisellisiksi ; ts. naisellinen taikka naisille ominainen on läpi historian ollut aina sitä, mitä ei arvosteta.

Kun naisellista pyritään tuomaan miehisen kentälle, vertailukohta on ollut tietenkin miehinen, mies on "ihmisen" malli, prototyyppi ja idealisaatio.

Nainen on olentona, yksilönä ja yksilöistä koostuvana joukkona joutunut perspektiivivirheen kohteeksi, koska häntä on verrattu mieheen yksi yhteen – ikään kuin kuka tahansa nainen olisi nähtävissä mieheksi kasvaneena ja sosiaalistuneena. Jos nainen ei ole ollut kerralla oikeanlainen "mies", hänet on voitu aina nähdä "vain naisena" ja unohtaa koko juttu.

Naisten "luonnollinen" heikkous ja kykenemättömyys onkin pohjustettu aina jyrkälle sukupuolierolle, jota on rakennettu harrastuksin, toiminnan tyylein, elein ja työnjaoin läpi maailmanhistorian. Eroja on opittu lopulta näkemään sielläkin, jossa on huomattavaa samanlaisuutta. Samalla noihin eroihin keskittyminen ja niiden nostaminen jalustalle on toiminut essentialismin keskeisenä tukipylväänä.

Itse näen sukupuolen sosiokulttuurisen puolen olennaisimmillaan eron ja erottelun ideologiana, ominaisuuksien niputtamisena ja arvottamisena suhteessa yhteisenä nähtyyn nimittäjään. Tärkein sukupuolen yksittäinen määrittäjä on ollut kohtu, ja se sukupuoli joka sen omaa eli nainen. Simone de Beauvoir katsoi kohdun ja sen signifioiman reproduktio-potentiaalin olevan tärkein yksittäinen tekijä, joka määrittää ja rajaa naista kulttuurisesti miehisen ala- ja ulkopuolelle.

Mies on ihmisen standardimalli, kylkiluusta luotu otus on likainen poikkeus tästä valoistasta ja puhtaasta jumalan kuvasta. Nainen täten merkittyy kulttuuriseksi toiseksi, joka kaipaa ja vaatii (pois)selittämistä, (yli)suojelemista ja (ali)arvioimista.

Tekisi taas mieli pohtia Arto Jokisen mahtavaa triangulaatiota, jossa tämä asetti homososiaalisuuden, pakkoheteroseksuaalisuuden ja vallan maskuliinisuuden keskeisimmäksi rakennus- ja tukipilareiksi yhteiskunnassa. Annankin puheenvuoron Jokiselle:

[list:2jvzvv3b]Jokisen mukaan miehillä on sukupuolena taipumus muodostaa keskenään liittoumia, jotka voivat olla soturiyhteisöjä, moottoripyöräkerhoja tai olutseuroja. Liittouman ydin on juuri sukupuoli: se yhdistää ja toisaalta erottelee naiset joukosta.

Kokonaan ilman naista ei silti pärjättäisi. Ei, vaikka lisääntyminen pystyttäisiin hoitamaan miesten kesken. Tässä tulee kuvioon Jokisen kolmijaon toinen osatekijä, pakkoheteroseksuaalisuus. Miehet tarvitsevat halulleen ja suhteensa sidokseksi jonkin objektin, joka usein on nainen.

"Suomalainen yhteiskunta on homososiaalinen, mutta samalla pakkoheteroseksuaalinen. Miehen on haluttava naista, mutta hänen pitää silti pysyä miesten leirissä. Heteroseksuaalisen halun kohde on nainen, mutta homososiaalisen halun kohde on
toinen mies."

Miesten välinen solidaarisuus siis toteutuu Jokisen mukaan usein naisten kustannuksella. Homososiaalisuus voi hetkeksi ylittää luokkarajatkin, kun toimitusjohtaja ja huoltomies liittoutuvat seksistiselle vitsille nauraessaan tai toimiston nuoren naistyöntekijän takapuolta kommentoidessaan.

Naisia tuskin lohduttaa tieto siitä, että kun miesporukka huutelee terassilta ohikulkeville naisille törkeyksiä, ei pääasia ole naisten halventaminen, vaan miesten välisen sidoksen vahvistaminen.

Vielä naisiakin alempana homososiaalisessa yhteiskunnassa ovat homot.

"Naiset ovat seksuaalisesti haluttavia, mutta sosiaalisesti arvottomia. Homot ovat seksuaalisesti mahdottomia, mutta myös sosiaalisesti arvottomia", Jokinen tiivistää.

Silti homososiaalisten heteromiesten kanssakäyminen saa usein homoeroottisia piirteitä. Väännetään kättä, painitaan, poseerataan kameralle - usein alasti.

"Miksi ne eivät harrasta seksiä keskenään? Voisi olettaa se olisi kaikkein järkevin ratkaisu, kun ne kerran toisiaan haluavat ainakin jossain mielessä", Jokinen pohtii.

Ennenkuulumatonta se ei olisi, sillä niin on tehty aivan hyväksytysti muun muassa antiikin Kreikassa ja Japanin samurai-yhteisöissä. Tuolloin kyse oli tosin miesten välisestä seksistä, joka on eri asia kuin moderni homoseksuaalisuus, joka syntyi vasta 1800-luvulla.

Silti ei liene epäilystäkään siitä, mikä Jokisen teeseistä tavallista heteromiestä eniten kaivertaisi. Naisen alistamista voi joku pitää suositeltavanakin, mutta homoksi nimittelyä harva sietää - vaikka kuinka hetero olisi.

"Eihän homottelu kouluissakaan viittaa homoseksuaalisuuteen. Homo on vahvikesana, mutta se viittaa myös kaikkeen epäkelpoon. Jos olet miehenä jotenkin heikko tai epäkelpo, olet homo."[/list:u:2jvzvv3b] 1

siouxeyesighed legion
Esim. humanistiset alat ja sosiaaliset taidot olivat antiikin kreikassa ja myöhemmin renesanssissa äärimmäisen arvostettuja - mutta täysin maskuliinisia alueita. Mitään naisten yhteiskunnallisten alueiden degragaatiota ei modernina aikana ole tapahtunut, ainoastaan muutos niiden sisällössä.

Eli "naista" käytetään pikemminkin jonkin asian arvon alentamiseen kuin että naisen arvoa oltaisiin alennettu tietyillä työnjaoilla tms.


"Mihin nainen koskee, se saastuu" – kuten Raamatussa ohjeistetaan naisia kuukautisten aikaan. Kulttuurisena ilmiönä juuri tuo naisten ärsyttävä tapa "vallata" miesvaltaisia aloja, taiteen muotoja ja yliopistoja jostain syystä koetaan ainakin retorisessa hengessä ärsyttävänä, usein paljon muutoinkin.

siouxeyesighed legion
Naisellisuuttahan on aina pidetty pahan, olipa kyse sitten paratiisin Eevasta ja naisellisuuden tukahduttamisesta "likaisena", tai nykyajan huorittelusta ja, jälleen kerran, naisellisuuden näkemisestä saastuneena.

Niin, no sitten tähän kristinuskoon. Itse asiassa, kristinuskohan on tässäkin suhteessa historian ovelin keksintö, että siinähän naisesta tehdään juurikin ihanteellinen ja hyvä, siis naiseen ei enää yhdistetä negatiivisia ja huonoja asioita, vaan juurikin hyveet, mutta naisen asema heikennetään juuri tätä kautta, sillä kristilliset hyveet ovat aina pidättäytymistä, luopumista jne. Maallinen valta kaikkine turmeluksineen jää miehille.

Naulan kantaan. Puhutaankin "ylistäen alistamisesta" – jos jalustalle nostetun nuken ja miehisen katseen ja ihailun kohteen rooli ei ole kelvannut, on seurannut raippaa, huorittelua ja marginalisoimista. Vähintään.

siouxeyesighed legion
"naiselliset" arvot ovat pelkkää humpuukkia
,
Myös tämä on pitänyt kaikissa olosuhteissa paikkansa, aivan riippumatta tästä :
ne harvoin tuottavat suoraa ja laskettavaa hyötyä.

Jälleen useimmissa yhteiskunnissa naiset suorittavat suuren osan tuottavasta ja yhteiskunnalle välttämättömästä työstä, mutta se nyt vain ei ole sitä oikeaa hommaa.

Niin, kuten metsästäjä-keräilijä-kansoilla, joita oikeastaan tulisi kutsua keräilijä-metsästäjiksi, koska usein naisten pääosin hoitama keräily tyypillisesti on tuottanut heimon ravinnosta jopa 80-90%. Ei siis ihan turhaa hommaa, mutta ei tuo arvostusta.

Ehkä miesten kannattaisi miettiä, millaista olisi jos HE menstruoisivat naisten sijaan. Vuodon määrällä lesoiltaisiin koko ajan, vertailtaisiin kenelläon parhaat kuukupit ja terveyssiteiden Rolls Roycet olisivat varattu vain huipppu-urheilijoille ja gangsta-räppääjille.

siouxeyesighed legion
Olen kuullut kymmeniltä, mielestäni ihan tavallisilta miehiltä, argumentteja siitä, että naiset eivät ole miehen tasolla koska naiset eivät ole "rakentaneet yhteiskuntaa".

Tätä roska-argumenttia en ollut kuullutkaan. Siihen voitaneen soveltaa termiä non-argument, koska ensinnäkin se selittää asiaa väärin päin : naiset ovat voineet osallistua julkisyhteisön rakentamiseen miehiä vähemmän, koska heillä on ollut vähemmän vapautta ja oikeuksia ja miehet ovat tarkoituksella varanneet tämän osan itselleen (historiallinen fakta), eikä toisin päin, kuten tämä "argumentti" olettaa.

Tuo non-argumentti on tosiaan nimeämättömään determinismiin pohjautuva moninkertainen virhepäätelmä – siinähän käytetään naisten alentamisen perusteena sitä, mitä miehet ovat heille ensin tehneet.

siouxeyesighed legion
Toisekseen, historiallisista epäedullisista olosuhteista huolimatta naiset ovat aina - tätä tosin ei kirjoiteta makrohistoriaan, mikä yksi tärkeä syy, miksi feministit ovat kunnostautuneet mikrohistorian esille nostamisessa - tehneet paljon yhteiskuntaa rakentavaa, ylläpitävää ja eteenpäin vievää työtä. Kyse on vain siitä, mitä töitä arvostetaan tästä syystä ja mitä ei, siis mitä nostetaan esille.

Niin ja mikä yleensäkään nimetään, sekään ei ole koskaan itsestäänselvää ([size=85:2jvzvv3b]kuten emerita Aili Nenola on huomauttanut artikkelin pituisesti omalle opettajalleni tehdyssä 60-vuotis-juhlateoksessa[/size:2jvzvv3b]).

siouxeyesighed legion
Toisinsanoen, miehet tekevät keksinnöt ja saavat palkinnoksi Nobelin.

Nobel-palkinto on sosiaalinen ja poliittinen tekijä, ei mikään objektiivinen mittari. Tässäkin argumentaatio on nurinkurista, sillä nobel-palkintojen (ja muiden vastaavien) suuntautumista määräävät 1° koulutusmahdollisuudet, 2° akateemiset yhteisölliset suhteet ja 3° nobelin rahoitus.

Mikä ehkä huvittavinta Nobelin palkintoa ei vieläkään jaeta biologeille, vaikka uusista biologeista naisia on ollut suurin osa jo iät ajat.

Ai niin, kai sitten "tosi-luonnontieteet" ovatkin nykyään vain lääketiedettä, fysiikkaa ja kemiaa. Ihan sattumoisin vaan.

siouxeyesighed legion
Harvoin ajatus kulkee niin pitkälle että ajattelija kykenisi miettimään naisen, tässä tapauksessa äidin, merkitystä koko miehen elämään. Kuinka moni Nobelin voittanut on kasvanut ilman huolehtivaa äitiä, ja kuinka moni näistä äiditömistä on omannut Nobeleja voittavan isän?

No, sanottakoon, että innovaatioiden ei-individualistinen syntyhistoria on kyllä pointti sinällään, mitä meidän sankari-yksilöitä palvova yhteiskuntamme ei tosin halua huomata.

Sitenhän tiedekin nähdään – on tutkijoita, Tutkijoita ja Ukkoylijumala-TUTKIJOITA, jotka kirjoittavat nokkelia pop-teoksia tieteellisistä aiheista ja päätyvät humanitaarisiksi idoleiksi. Supertähti-myytit pelittävät tieteessäkin – tuskin Hawking, Einstein ja Dawkins muutoin nauttisivat niin suurta sybolista arvostusta maailmalla.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat