Seuraa 
Viestejä45973

Suomalaista(kin) teknologiaa sisältävä Cryosat lässähti totaalisesti.

http://www.avaruusmgz.info/vol13/lokakuu/cryosat2.html

Hei, te palstan tekniikkagurut! Tulisiko kovin paljon kalliimmaksi jos valmistettaisiin kaksi tai kolme kappaletta näitä tutkimuslaitteita, aivan vain varmuuden vuoksi?

Ainakin minun mielen vetää mustaksi kun ensin uhrataan aikaa ja rahaa johonkin tutkimusprojektiin ja sitä hypetetään julkisissa tiedotusvälineissä ja sitten "Hups" laukaisu epäonnistui.

Sielläpä on miljardi kyljellään.

Näin omaan työhöni verraten: Jos joudun kirjoittamaan jotakin tärkeää ylös ja uhraan aikaa siihen niin tulostan aivan vain varmuuden vuoksi omat kirjaamiseni.

Sivut

Kommentit (26)

Paska homma... Rahaa paloi hukkaan paljon ja nyt joudumme taas odottelemaan luotettavia mittaustuloksia jäiden sulamisesta ja etenkin mahdollisesta kasvihuoneilmiön aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta.

En ole guru eikä tekniikka ole hanskassa, mutta varmuuskopioita omista teksteistä otan silloin tällöin. Tätä satelliittia edeltänyt hype sai ansaitsemansa lopun - sääli.

Olikohan tuolla vakuutus voimassa?

49

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heksu
Avaruusbisnes on riskibisnestä, ja kyllä sijoittajat sen tietää. Raketit eivät ole 100% luotettavia.

Ei niin. Ymmärrän toki sen. Mutta miksi laittaa kaikki munat samaan koriin?

Jos nyt rakennetaan aivan valtaisan kallis luotain kaikkine nippeleineen ja nappeleineen niin miksi siitä härvelistä ei voisi rakentaa myös varmuuskopiota? Maksaahan se mutta kun ottaa huomioon vaikkapa nämä perseelleen menneet Mars-tutkimukset (surullisena esimerkkinä vaikka tämä meidän Beagle)

http://www.mars-uutiset.com/uutiset/119.html

Eikö voitaisi näin riskialttiissa ja rahaa vievässä touhussa toimia kuten yleensä toimitaan taloudessa tai sodassa.

Hajautetaan riskit. Homma hoidetaan mahdollisimman pienin tappioin. (jos siis kaikki menee päin persettä)

Jos tulee turpaan niin mietitään mikä meni vikaan.

Minä en halua moittia minkään valtion rakettitekniikkaa. Olisi vain surullista lukea että "laukaisu kansainväliselle avaruusasemalle epäonnistui" lentäjät päätyivät jäämereen.

Venäjän Sojuz (menikö oikein) on ollut luotettavin tähän mennessä. Mikä ihme siinä on ettei tuota teknologiaa käytetä lähetettäessä kalliita tutkimussatelliiteja avaruuteen?

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463

Kyllä venäläinen rakettitekniikka on maailman luotettavimmasta päästä. Eipä juuri mikään muu valtio uskalla nykyään laittaa ihmisiä raketin kyytiin. Veli venäläinen tietää, että vanhassa vara parempi. Hyväksi havaittua ei kannata lähteä noin vain uudistamaan ihan pelkästä uudistamisen tahdosta. Tämän ovat havainneet amerikkalaisetkin: avaruussukkulan seuraajaksi valitussa konseptissa sukkulasta on otettu kaikki hyväksi havaittu käyttöön. Uudessa raketissa tulee olemaan sukkulan moottorit, mutta ei itse sukkulaa ensinkään. Miehistö palaa kiertoradalta Gemini- ja Sojuz-kapselien näköisellä aparaatilla. Kuuhunkin on tarkoitus mennä uudestaan hämmästyttävän tarkasti Apollo-konseptin näköisellä aluksella...

Vierailija
Heksu
Miehistö palaa kiertoradalta Gemini- ja Sojuz-kapselien näköisellä aparaatilla.

Tarkoitatko kenties Crew Exploration Vehicleä? Se kyllä on saanut aika erilaisen ulkoasun, kun komento- ja huoltomoduulit on yhdistetty ja runkoa muutettu sellaiseksi, että se saa aikaan nosteen suurilla nopeuksilla.

Olisi järkevämpää tehdä aina kaksi kappaletta, niinkun tehdään Amerikassakin. Suunnittelu maksaa paljon enemmän kuin varakappaleen teko ohessa.

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
ilaiho
Tarkoitatko kenties Crew Exploration Vehicleä? Se kyllä on saanut aika erilaisen ulkoasun, kun komento- ja huoltomoduulit on yhdistetty ja runkoa muutettu sellaiseksi, että se saa aikaan nosteen suurilla nopeuksilla.

No en tarkoittanut, vaan tarkoitin tätä. Kyllä se on aika varmaa, että sukkulan kaltaisia härveleitä ei enää nähdä piiiiitkään aikaan, kunhan jenkit vaan pääsevät nykyisestä dinosauruksestaan eroon.

Pitäisi noissa satellittien ja luotaimien lähtökapseleissa olla jonkinlainen pelastusjärjestelmä. Jos joku menee suunnitelman vastaisesti niin kapseli irtoaa ja tippuu takaisin maahan. Ei tarvita välttämättä edes varakappaleita.

Cryosat oli ensimmäinen ESA:n maapallon tilaa selvittävien yhdentehtävän "halpasatelliittien" sarjassa. Cryosat projektin kokonaiskustannukset on budjetoitu vain noin 135 miljoonaksi euroksi.

Koska Cryosat on melko kevyt niin se laukaistiin kevyellä Rockot kantoraketilla (entinen SS-19 mannertenvälinen ohjus). Tämä kantoraketti lienee maailman luotettavimpia, se on laukaistu 160 kertaa, josta vain neljä laukaisua ovat epäonnistueet!

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670

Monissa satelliiteissa suurin yksittäinen kuluerä on tuo avaruuteen saaminen. Kilon tuuppaaminen avaruuteen maksaa useista tuhansista yli miljoonaan euroon kiloa kohden. Miksi siis tehdä valmiiksi kolme sateliittia, josta kaksi jää sitten todennäköisesti käyttämättä laukaisun onnistuttua.

Eivätkä nuo sateliititkaan mitään halpoja ole rakentaa. Ja onhan varmuuskopioita varmasti otettu piirustuksista aina tuotannon laadunvalvontatallenteisiin asti.

Kuulkaas nyt. Noista satelliiteista rakennetaan useampaakin eri kappaletta. On Flight Spare, joka on identtinen Flight Modelin kanssa. Tämä voidaan siis laukaista suoraan, jos FM:ssä ilmenee viime hetkellä ongelmia. Sitten on Electrical Model, Mechanical Model, jne... Malleja ja näille tehtäviä testejä piisaa, tässä syy satelliittien suureen hintaan (+ tietysti "uniikkikappaleen" suunnittelu maksaa). Ei se varsinainen värkki osiltaan niin kallis ole (pl. jos härvelissä on iso peili tms.).

Laukaisu maksaa noissa melkein eniten. Kilohinta kiertoradalle on suurinpiirtein sama kuin kilohinta kullalla.

Sääli satelliitin menetystä... Eiköhän tuota kuitenkin koeteta uudelleen FS:n kanssa, koska laukaisin mitä ilmeisimmin on halpa.

edit: Snaut, ettei sulla menis SS-18 "Volna" ja SS-19 "Rockot" sekaisin (laukaisumäärien osalta)? Jälkimmäistä tuskin on käytetty noita määriä laukaisuihin, Volna on ollut suosittu (ja luotettava).

kvarkki

edit: Snaut, ettei sulla menis SS-18 "Volna" ja SS-19 "Rockot" sekaisin (laukaisumäärien osalta)? Jälkimmäistä tuskin on käytetty noita määriä laukaisuihin, Volna on ollut suosittu (ja luotettava).

Eivät menneet sekaisin. Mutta pieni tarkennus:

Siis Rockotin ensimmäisen ja toiseen vaiheen muodostaa SS-19 ja kolmas vaihe on sitten sitä Rockot modifikaatiota (Breeze KM).

Mannertenvälinen ohjus SS-19 otettiin käyttöön jo 1970 -luvun alussa ja tämä Rockot modifikaatio vuonna 1990. Näiden yhteenlaskettu laukaisumäärä on noin 160. Vuoden 1983 jälkeen laukaisuja on tehty 80 kpl ja eilinen katastrofi oli ensimmäinen epäonnistuminen tänä aikana. Ennen vuotta 1983 oli kolme epäonnistunutta laukaisua, joten nyt niitä on yhteensä neljä.

Heksu
ilaiho
Tarkoitatko kenties Crew Exploration Vehicleä? Se kyllä on saanut aika erilaisen ulkoasun, kun komento- ja huoltomoduulit on yhdistetty ja runkoa muutettu sellaiseksi, että se saa aikaan nosteen suurilla nopeuksilla.



No en tarkoittanut, vaan tarkoitin tätä. Kyllä se on aika varmaa, että sukkulan kaltaisia härveleitä ei enää nähdä piiiiitkään aikaan, kunhan jenkit vaan pääsevät nykyisestä dinosauruksestaan eroon.

Mahtaakohan Boeing urakoida nuo raketit? Ei muuten, mutta muistutti vaan aika paljon Boeing Delta-IV Heavyä...

Snaut
kvarkki

edit: Snaut, ettei sulla menis SS-18 "Volna" ja SS-19 "Rockot" sekaisin (laukaisumäärien osalta)? Jälkimmäistä tuskin on käytetty noita määriä laukaisuihin, Volna on ollut suosittu (ja luotettava).



Eivät menneet sekaisin. Mutta pieni tarkennus:

Siis Rockotin ensimmäisen ja toiseen vaiheen muodostaa SS-19 ja kolmas vaihe on sitten sitä Rockot modifikaatiota (Breeze KM).

Mannertenvälinen ohjus SS-19 otettiin käyttöön jo 1970 -luvun alussa ja tämä Rockot modifikaatio vuonna 1990. Näiden yhteenlaskettu laukaisumäärä on noin 160. Vuoden 1983 jälkeen laukaisuja on tehty 80 kpl ja eilinen katastrofi oli ensimmäinen epäonnistuminen tänä aikana. Ennen vuotta 1983 oli kolme epäonnistunutta laukaisua, joten nyt niitä on yhteensä neljä.

Ok. Oletin sinun tarkoittaneen vain näitä siviilikäyttöön modattuja laukaisimia. Niitähän on ainakin sen sivun perusteella minkä googletin laukaistu vain ~10 kpl.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
kvarkki
Kuulkaas nyt. Noista satelliiteista rakennetaan useampaakin eri kappaletta. On Flight Spare, joka on identtinen Flight Modelin kanssa. Tämä voidaan siis laukaista suoraan, jos FM:ssä ilmenee viime hetkellä ongelmia. Sitten on Electrical Model, Mechanical Model, jne... Malleja ja näille tehtäviä testejä piisaa, tässä syy satelliittien suureen hintaan (+ tietysti "uniikkikappaleen" suunnittelu maksaa). Ei se varsinainen värkki osiltaan niin kallis ole (pl. jos härvelissä on iso peili tms.).

No ihan varmasti juu.. Cryosatistakin on sitten jo FS valmiina uuteen nousuun...

Ja lisäksi; kyllä niille satelliiteille tulee hintaa huomattavastikin juuri siitä syystä, että kiertoradalle pääsy maksaa niin paljon. Pelkästään tästä syystä on käytettävä kalliita materiaaleja - puhumattakaan muista avaruudessa vaikuttavista tekijöistä. Miksi siis rakentaa turhaan kopioita?

Avaruuteen pääsy ei vieläkään ole mitään rutiinia - siihen liittyy huomattavia ja vain osittain tiedossa olevia riskejä. Olisihan se tietysti kiva, jos sateliitista olis heti kaksi kappaletta kantoraketin nokassa.

Pitäisi rakentaa enemmän moduleista, palikoista joista voisi koota sitten useampiakin. Tai tekisi monta ja jos jää käyttämättä, voisi uusiokäyttää seuraavissa. Tai myydä. Tuntuu että ovat kamalan räätälöityjä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35095

Eikös tämä ammuttu jollain modatulla mannertenvälisellä ohjuksella? Vai

(Editointi: no ammuttiinhan se. Mitä ihmettä minä puusilmäilin, kun en huomannut koko keskustelua.)

Sojuzko petti? Venäläisten avaruustoimintaa ei tosiaan kannata moittia. Toisin kuin jenkkien ihmevehkeet, Sojuz lähtee silloin kun suunitelmassa sanotaan, oli yö tai päivä ja sää mikä tahansa. Ja muistaakseni liki parhailla prosenteilla kaikista raketeista. Eikä hintakaan päätä huimaa, jos vertaa vaikka avaruussukkulaan.

Kyllä noita satelliittejä lienee useampi. Satelliitit käyvät läpi mittavan testiohjelman osina ennen kokoamistaan ja sitten kokoamisen jälkeen. Siihen tarvitaan useampi samanlainen laite. Mutta laukaisu on tosiaan niin kallis, että sen epäonnistuttua projektin rahat ovat yleensä lopussa. Ja ei varasatelliitin testaaminen avaruuskäyttöönkään ole nopeaa ja halpaa.

Koska laukaisut ovat niin kalliita, on kokonaistaloudellisinta rakentaa tutkimussatelliitit alusta loppuun yksilöiksi. Modulaarisessa rakenteessa tulee aina ylimääräistä kokoa ja painoa, koska osien pitää soveltua monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Asia olisi erilainen, jos laukaisukustannukset olisivat 10 % nykyisestä. Silloin kannattaisi laittaa aina useampi vähän halvempi ja vähemmän testattu laite matkaan.

Hmm... itse satelliittirungoista en tiedä varmaksi (enkä näin äkkiä löytänyt mitään lähdettä), mutta ainakin instrumenteista yleensä kyllä tehdään flight spare -mallit, monen instrumentin projektit kun eivät varmaankaan jää odottelemaan muutamaa vuotta yhden härvelin uudelleenrakennusta... Varalentomalleja on sitten myöhemmin (varsinaisen laukaisun onnistuessa siis) mukava tyrkyttää muihin satelliiteihin painolasteiksi

Ja siitä vakuutuksesta: eipä taida ESA:lla olla varaa mihinkään laukaisuvakuutuksiin... Jos "joskus" menee rikki, niin eihän se ole kuin viivytys, ja tutkijoiden aikahan on tunnetusti ilmaista , toisin kuin vakuutusmaksut...

Nää halpisprojektit saisi kyllä jo romuttaa... Ameriikkalaisilla on jo kokemusta vähemmän tarkasta osumisesta Marsin kiertoradalle, ja Mars Expressin laskeutujan tuhoamisesta annettiin tuomioksi: liian halvalla yritettiin...

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat