Jättitähdet

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kun tähden fuusioreaktiot alkavat, tähden säteilyn paine tyhjentää ympäröivän avaruuden kaasusta. Miten silti voi syntyä miljoonien aurinkojen massaisia tähtiä?

Sivut

Kommentit (27)

Vierailija

Mitä ajalla tarkoitetaan tarkalleen näissä? Onko laskeminen ja asian hahmottaminen yksinkertaisempaa määrittelemällä ajan käsite vai tuota?

Äemänkäki
Seuraa 
Viestejä1161
Liittynyt20.11.2006

Juu, tarkoitin lähinnä miten kaasusta syntyy pienepiä "aurinkoja ennen kuin isompi ns. syttyy. tai kaasutihentymiä. Sitten ajan kanssa ne pöhisee massakeskittymään ja syntyy isompia Tähtiä, jotka ruokkii sitten säteilypaineellaa taas uusia tähtiä ja niin edespäin. Jossain vaiheessa painovoima pakottaa massan takaisin massakeskipisteeseen, johon verrattuna miljardin "auringon" säteilypaine on pieru saharassa, verrattuna sen painovoimaan. Tai sitten mahdollisesti linkoaa tähden hivakoille järjestelmästä. Jotain sinne suuntaan, en ole hyvä perustemaan lukemaani, tuli silti himo kommentoida .

Suuresti arvostamani palstan tietäjät voisivat valaista asiaa vähän kansantajuisemmin, kuten Snaut, Carter, Lentotaidoton tahi Neutroni. Itse en jaksa kaivaa lähteitäni tuolta kirja/lehti-pinkasta ja ei niitä netistä mun taidoilla löytyskään

Vierailija
fenomenologi
Kun tähden fuusioreaktiot alkavat, tähden säteilyn paine tyhjentää ympäröivän avaruuden kaasusta. Miten silti voi syntyä miljoonien aurinkojen massaisia tähtiä?



Ei voikaan nykytiedon mukaan. Maksimi lienee joku sata auringon massaa. Kirkkaudessa nuo menevät sitten miljooniin auringon vastaaviin nopeamman fuusion takia. En tiedä miten teoreettinen maksimimassa lasketaan,mutta voisi kuvitella , että tarvitaan juuri sopivasti tiheydeltään jakautunut tähtienvälinen kaasupilvi ja ulkoatuleva shokkiaalto tiivistymisen aloittamiseksi?

Olisi kanssa mielenkiintoista kuulla tarkempia kuvauksia aiheesta.

Vierailija

Otetaan siis lyhyesti ja hyvin yksinkertaisesti:

Tähdet syntyvät tähtienvälisen kaasu- ja pölypilven tiivistyminä. Nämä pilvet koostuvat pääosin vedystä ja heliumista mutta raskaimpiakin alkuaineita ja ihan pölyhiukkasiakin niissä on.

Tiivistyminen voi käynnistyä "luonnollista" tietä tai useimmiten kuitenkin jonkun ulkopuolisen voiman vaikutuksesta. Tällainen on esim. lähellä räjähtäneen supernovan aiheuttama shokkiaalto, joka saa pilven oman painovoiman vetämään sitä kasaan.

Koska pilvi ei suinkaan ole homogeeninen, niin painovoima on eri pilven eri osissa ja tiivistyminenkin siten erisuuruista. Tästä on seurauksena, että pilvi pikku hiljaa repeytyy moniksi eri osasiksi, jotka kukin jatkaa tiivistymistään. Pilvestä syntyy siis aina monia tähtiä, jopa satoja tuhansia.

Tällainen alkuperäisen pilven paikallinen tihentymä voi olla massaltaan hyvinkin iso, jopa satoja auringonmassoja, joten siitä syntyvä tähti on myös hyvin massiivinen. Tämä paikallinen tihentymä jatkaa sitten painovoimansa vaikutuksesta tiivistymistään ja jossakin vaiheessa muodostuu ns. prototähti. Prototähti on jo muodoltaan pyöreä mutta vielä suhteellisen harva eikä siinä vedyn fuusio ole vielä käynnistynyt.

Prototähden tihentyminen painovoiman vaikutuksesta jatkuu edelleen ja samalla sen sisäosien lämpötila jatkuvasti nousee. Kun lämpötila on saavuttanut muutaman miljoonan asteen, niin ytimessä käynnistyy vedyn fuusio heliumiksi. Tässä vaiheessa tähden tiivistyminen ja kutistuminen saavuttaa tasopainotilan kun fuusioreaktion aikaansaama säteilypaine kumoaa painovoiman vaikutukset. Sanotaan, että tähti on siirtynyt ns. vakaaseen pääsarjavaiheeseen.

Eli mitä massiivisempi kaasupilvi sitä suurempi painovoima ja massiivisempi prototähti mutta myös sitä voimakkaammat fuusioreaktiot painovoimaa kumoamaan - eli homma pysyy kutakuinkin tasapainossa pilven massasta riippumatta. Massiivisten tähtien elinikä on voimakkaan fuusion johdosta aurinkoomme verrattuna hyvin lyhyt, Aurinko noin 10 miljardia vuotta mutta hyvin massiivinen tähti vain ehkä miljoonan pari vuotta.

Huomattakoon vielä, että kaikki aine siitä alkuperäisen pilven tihentymästä ei suinkaan aina joudu prototähteen vaan pieni osa jää sen ympärille kertymäkiekoksi, josta sitten jos hyvin käy muodostuu aikanaan planeettoja ym. uuden aurinkokunnan kappaleita.

Vierailija
AJT
fenomenologi
Kun tähden fuusioreaktiot alkavat, tähden säteilyn paine tyhjentää ympäröivän avaruuden kaasusta. Miten silti voi syntyä miljoonien aurinkojen massaisia tähtiä?



Ei voikaan nykytiedon mukaan. Maksimi lienee joku sata auringon massaa. Kirkkaudessa nuo menevät sitten miljooniin auringon vastaaviin nopeamman fuusion takia. En tiedä miten teoreettinen maksimimassa lasketaan,mutta voisi kuvitella , että tarvitaan juuri sopivasti tiheydeltään jakautunut tähtienvälinen kaasupilvi ja ulkoatuleva shokkiaalto tiivistymisen aloittamiseksi?

Olisi kanssa mielenkiintoista kuulla tarkempia kuvauksia aiheesta.




Mitään tarkkaa kaavaa tähden massan ylärajalle ei ole tyyliin neutronitähtien ja mustien aukkojen massat. Mutta teoreettiset mallit antavat tähden massan ylärjaksi noin 300 auringon massaa. Tosin näin massiivista tähteä ei ole havaittu, massiivisimmat havaitut ovat luokkaa 150 auringon massaa. Mutta esim. Pistoolitähden on alun alkaen arvioitu olevan massaltaan noin 250 aurinkoa, nyt 150.

Vierailija

kiihdyttävä energia = imetty säteily - säteilty säteily - lämmitysenergia

mustalla aineella kiihdyttävä voima = 0,
koskapa tulee nolla kun laskee ton tossa ylhäällä

toisin sanoen:

musta aurinkopurje ei toimi

eli siis:
tähden muodostaminen mustasta kaasusta onnistuu hyvin

Vierailija

Jossain luotettavassa lähteessä kerrottiin ensimmäisten tähtien olleen (200-500Msun), lisäksi jossain muuallakin käytettiin isoa ämmää massan lyhenteenä tässä yhteydessä.
Aika kookkaita tähtiä olisivat olleet ne.

Vierailija
fenomenologi
Jossain luotettavassa lähteessä kerrottiin ensimmäisten tähtien olleen (200-500Msun), lisäksi jossain muuallakin käytettiin isoa ämmää massan lyhenteenä tässä yhteydessä.
Aika kookkaita tähtiä olisivat olleet ne.



Selvennykseksi tuo Msun lyhenne tarkoittaa siis yksinkertaisesti auringon massaa (Mass of sun). Lyhennettä ei pidä sekoittaa johonkin "mega-aurinkoon".

Vierailija

Mitenköhän JÄTTILÄIS tähti eroaa meidän auringosta. Onko siinä jotain tuntemattomia alkuaineita vai onko avaruudessa eri tiheyksiä joka sallii tämän.? esim: W Cephei

Tuon halkaisija on suurempi kuin meidän aurinkokunnan =/

tässä video ja jotain dataa.
http://www.samtsai.com/p468

edit. Ilmeisesti Canis tähti on vieläkin isompi kuin Cephei =)

Barbaari
Seuraa 
Viestejä13621
Liittynyt4.10.2007
no_more
Mitenköhän JÄTTILÄIS tähti eroaa meidän auringosta. Onko siinä jotain tuntemattomia alkuaineita vai onko avaruudessa eri tiheyksiä joka sallii tämän.? esim: W Cephei

Tuon halkaisija on suurempi kuin meidän aurinkokunnan =)




Ei ole uusia tuntemattomia alkuaineita.

Kaikista suurimmat tähdet kuten Mu Cephei ovat kyllä aurinkokunnan kokoluokkaa olevia kuten sanoit. Kuitenkin tähden "anatomia" on hyvin erillainen mitä meidän auringollamme on. Lähinnä eroavat tiheydessä, jättiläistähdet siis eivät ole ihan yhtä tiheitä kuin meidän aurinkomme, vaikka onhan niissä enemän materiaa.

Tähti saa kokonsa pääasiassa lämpötilastaan. Mitä painavampi tähti, niin sitä enemän sillä on painovoimaa. Se aiheuttaa sen että fuusiota syntyy enemän ja tähti lämpenee. Ja kun se lämpenee niin kasvaa. Jos tähti polttaa fuusiossa enemän vetyä raskaampia alkuaineita, eli siis ovat vanhempia tähtiä, niin lämpenee voimakkaammin. Oma aurinkomme polttaa vielä pääasiassa vetyä.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Fenomenologi

Kun tähden fuusioreaktiot alkavat, tähden säteilyn paine tyhjentää ympäröivän avaruuden kaasusta. Miten silti voi syntyä miljoonien aurinkojen massaisia tähtiä?



Tuota asiaa olen itsekkin joskus miettiny,sillä " normaaliteorian " mukaan ei kovin isoja kappaleita pitäisi syntyä.
On tosi että kun tähdessä käynnistyy fuusioreaktio, niin sen synnyttämät aurinkotuulet puhaltavat pölymäisen aineen
avartuuteen. Ompa jopa epäilty, että Maa Venus ja ennenkaikken Merqurius sijaitsevat alueellä, jolla ei olisi ollut mahdollista syntyä planeettoja , jos auringossa olisi fuusia reaktio ollut toiminnassa. Sityten taasen tuhansia kertoja auringonkokoisten massojen syntyminen ,tiivistymällä avaruuden pölystä,, vaikuttaa mahdottomalta hommalta.

Ehkä syntymeganismi on ollut jokin muu, mene ja tiijjä.
Ehkä novat ja supernovat ovat syntyneet aikoinaan, jollain muulla tavalla. Onhan siihen moniakin mahdollisuuksia,jos
niitä alkaa pohtimhan, mutta ei se minun homma taijja olla.
Ehkä luonnonlait ovat vaikuttaneet joskus erilailla, kuin nykyisin, mutta tuskin näin on asiat.

Vierailija
Barbaari
no_more
Mitenköhän JÄTTILÄIS tähti eroaa meidän auringosta. Onko siinä jotain tuntemattomia alkuaineita vai onko avaruudessa eri tiheyksiä joka sallii tämän.? esim: W Cephei

Tuon halkaisija on suurempi kuin meidän aurinkokunnan =)




Ei ole uusia tuntemattomia alkuaineita.




Miksi ei olisi? Onhan uusia aineita löytyny hiukkaskiihdyttimissä ja etsintä on super hidasta. Hiukkaskiihdyttimet ei kuitenkaa pysty samaan kuin jättiläisplaneetta joista emme tiedä mitään sisäisesti. Pelkkää spekulaatiota. Emmehän tiedä omasta auringostakaan kaikkea. Teorioita on.

Vierailija

Kyllä kai tähtien ytimissä voi syntyä raskaita alkuaineita, ne ovat kuitenkin lyhytikäisiä ainakin tähden räjähdettyä supernovana, muuten niitä löytyisi maapalloltakin.

Vierailija
no_more
Barbaari
no_more
Mitenköhän JÄTTILÄIS tähti eroaa meidän auringosta. Onko siinä jotain tuntemattomia alkuaineita vai onko avaruudessa eri tiheyksiä joka sallii tämän.? esim: W Cephei

Tuon halkaisija on suurempi kuin meidän aurinkokunnan =)




Ei ole uusia tuntemattomia alkuaineita.




Miksi ei olisi? Onhan uusia aineita löytyny hiukkaskiihdyttimissä ja etsintä on super hidasta. Hiukkaskiihdyttimet ei kuitenkaa pysty samaan kuin jättiläisplaneetta joista emme tiedä mitään sisäisesti. Pelkkää spekulaatiota. Emmehän tiedä omasta auringostakaan kaikkea. Teorioita on.



Ei hiukkaskiihdyttimissä ole tainnut kuitenkaan uusia alkuaineita löytyä, vaan uusia alkeishiukkasia.
Totta kyllä tuo ettei auringostakaan vielä tiedetä kaikkea, mutta kyllä se tiedetään miten se toimii periaatteessa.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat