Alkoholi, nautintoaine ja orgaaninen liuotin. NNR2004.

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

NNR 2004 Rajoittamissuositukset

(Pohjoismaiset ravitsemussuositukset eli pohjoismaiset alkoholin rajoituttamissuositukset)

NNR2004 antaa neutraalina tietona alkoholista seuraavaa pohjaa :
Luku 14 Sivut 213-218
ISBN 92-893-1062-6
Apunumerot
14.1. Johdanto. Etanolin konsumptio
14.2. Etanolin absorptio ja metabolia
14.3. Etanoli nautittuna , toksinen aine akuutisti ja kroonisesti
14.4. Osuus pohjoismaisesta energian käytöstä
14.5. Ruoan ravintosisällön alentajana
14.6. Vaikutus mortaliteettiin
14.7. Alkoholinkäytön riskin luokittelut
14.8. Alkoholi ja iäkkäät
14.9. Alkoholin vaikutus muihin riskitekijöihin
14.10. Fetaali alkoholi-oireyhtymä- FAS (Foetal alcohol syndrome)
14.11. Alkoholin käytön rajoitussuositukset

14.1. Johdanto. Etanolin (CH3-CH2-OH) konsumptio

ENERGIA_ARVO, HYÖTYSUHDE
Alkoholia ( ethanol, etanoli, CH3-CH2-OH) kulutetaan yleensä
oluena ( OLUT 2.5- 6 % tilaavuusprosenttista alkoholia),
viininä (VIINI noin 12 %)
tai viinana, väkijuomana (VÄKIJUOMA noin 40 %).

Se energia , mikä alkoholista kehossa vapautuu grammalta vastaa kilojouleina 29 kJ ja kilokaloreina 7 kcal. Korkeammilla alkoholinkulutusmäärillä tämä hyötysuhde on matalampi ja suhteellisesti enemmän energiaa purkaantuu (hukka)lämpönä alkoholista käsin kuin muista energiaravintoaineista (= hiilihydraateista, rasvoista tai proteiineista käsin).

14.2. Etanolin CH3- CH2-OH imeytyminen ja metabolia

Alkoholi imeytyy tehokkaasti passiivilla diffuusiolla suolesta ja jakaantuu kehon vesiaitioon
( total water compartement). Suurin osa siitä oksidoituu kehossa, mutta pieni osa (noin 5-10 %) katoaa kehosta hengityksen kautta tai virtsaan.

14.3. Etanoli, toksinen aine CH3-CH2-OH akuutisti ja kroonisesti sisäisesti käytettynä

Alkoholi on myrkyllinen aine, joka vaikuttaa kaikkiin kehon elimiin. Sekä akuutti että krooninen alkoholivaurio on merkitsevä tekijä väestön tautikuvissa (morbidity) ja kuolleisuudessa ( mortality).
Kansanterveydellisistä näkökohdista käsin on tärkeää pitää mielessä, että väestössä esiintyviin alkoholihaittojen tiheyteen ( alcohol related harm rates) vaikuttaa päätekijänä alkoholin kokonaiskonsumptio (overall consumption). Alkoholin negatiiviset terveydelliset vaikutukset määräytyvät ensisijassa siitä alkoholimäärästä, jolle keho altistetaan ( altistus, exposition). Tämä tarkoittaa sitä, että alkoholivaurioita voi kehittyä niissäkin henkilöissä, jotka eivät vaikuta ulospäin juopuneilta. On ilmeistä, että päivittäinen niin suuri alkoholinkäyttö kuin 70 grammaa alkoholia johtaa alkoholin aiheuttamaan vaurioon.
Alkoholi korreloi verenpaineeseen J - käyrän muotoisesti, mikä havaitaan naisilla selvemmin kuin miehillä. Alkoholinkäyttötaso 25 grammaa päivässä voi johtaa verenpaineen nousuun.

14.4. Osuus pohjoismaisesta energian käytöstä

Pohjoismaissa yli 15 vuotiaitten ravinnossa alkoholilla on 5 E% osuus päivän kokonaisenerigasta. Tanskassa tämä osuus on jonkin verran korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Alkoholinkäyttö on hyvin epätasaisesti jakaantunut väestössä siten, että puolet kansasta vastaa suurimmasta osasta alkoholin kokonaiskulutusta.
Arvioiden mukaan joka kolmannella miehellä ja joka kymmenennellä naisella on alkoholin osuus päivän energiasta yli 10 E%. Kohtalainen alkoholinkäyttö saattaa yleensä, ei tosin aina, muodostaa energiaylimäärää ravintoenergian lisänä ja täten osaltaan vaikuttaa ylipainoa.

14.5. Ruoan ravintosisällön alentajana ( kahden hiilen molekyyli C2)

Kun alkoholi syrjäyttää osan ravintosisällöstä, se alentaa ravinnon laatua, mikä johtaa joskus rajoitetumpaan elintarvikkeiden valintaan ja lisääntyneeseen rasvan ja jalostettujen hiilihydraattien käyttöön. Erityisesti maitotuotteiden, hedelmien ja vihannesten osuus ravinnossa pääsee laskemaan, kun alkoholin otto nousee.

Joitain poikkeuksia tästä mallista on kuitenkin myös havaittavisssa.Tanskalainen tutkimus osoitti runsaan hedelmien ja vihannesten käytön sekä viininkäytön samanaikaisuutta.
Korkeasta alkoholinkäytöstä voi seurata ravintoaineiden huonompaa imeytymistä ja lisääntynyttä virtsan kautta tapahtuvaa menetystä. Ravintonäkökohdista käsin on sen takia järkevää suositella kohtuullisuutta alkoholin käyttöön.

Alkoholin suurkäyttäjillä on ravitsemuksellinen tila aina häiriintynyt. Erityisesti heillä on puutetta C-vitamiinista, B1-vitamiiista (tiamiinista), magnesiumista (Mg), fosforista (P), D-vitamiinista ja proteiinista.

14.6. Vaikutus mortaliteettiin, kuolleisuuteen

Jo kohtalainen alkoholinkäyttö liittyy kohonneeseen kuolleisuuteen (mortality) alle 45 vuotiailla miehillä ja naisilla. Sitä iäkkäämmillä taas on pystytty osoittamaan useissa epidemiologisissa tutkimuksissa kohtalaisen alkoholinkäytön korreloivan vähempiin sairastumisiin mitä tulee kardiovaskulaarisiin tauteihin tai halvauksiin.

Mutta jos alkoholinkäyttö taas on suurta, mortaliteetti nousee. Naisilla havaitaan alentunut mortaliteetti yli 50 vuotiaitten ikäryhmässä ja niillä, joilla on korkea sepelvaltimotaudin riski.

Tutkittaessa mikä se oli se ehkäisevä ja edullinen vaikutus, mikä kohtalaisessa alkoholinkäytössä oli, havaittiin, että HDL-kolesterolin osuus lisääntyi ( ns. ”hyvä kolesteroli”).
Eräässä interventiotutkimuksessa, missä alkoholinkäytön määrä oli tasoa 15g ja 30g, HDL-kolesterolin nousun lisäksi havaittiin LDL-kolesterolin ja triglyseridien (TG) määrän laskua.
Lisäksi tutkittaessa CRP-reaktiota, kun alkoholinkäyttö oli 40 grammaa miehillä ja 30 grammaa naisilla, todettiin alenemaa tässä systeemistä tulehdustilaa kuvaavassa merkitsijässä (C-reactive protein). Kohonnutta CRP-arvoa pidetään sinänsä kardiovaskulaarisen taudin tulemisen ennusteena.
Eräs tanskalainen prospektiivinen tutkimus antoi tuloksena, että preventiivinen ( tautia ehkäisevä) vaikutus tuli vain viinistä, kun taas oluen käyttö tältä osin oli neutraalia ja viinojen käyttö liittynyt lisääntyneeseen kuolleisuuteen. Tästä käsin oletettiin voitavan selittää U-käyrä, joka kuvaa alkoholinkäytön (y) ja kuolleisuuden suhdetta iän (x) funktiona. Punaisen viinin antioksidantit ( flavonoidit, tanniinit, polyfenolit ym) saattanevat mahdollisesti selittää punaisen viinin protektiivisuuden.
Edelleen eräs laaja meta-analyyttinen tutkimus antoi johtopäätöksenä, että kohtalainen viininkulutus korreloi käänteisesti verisuoniperäiseen riskiin.
Toisaalta eräs systemaattinen katsaus suuresta määrästä erilaisia epidemiologisia tutkimuksia antoi johtopäätöstä siitä, että protektiivisuus olisi liittynyt alkoholiin sinänsä.

14.7. Alkoholin käytön riskin luokittelut

Riskien arvioinnissa ( risk assessment) on tärkeitä merkitsijöitä alkoholin käytön tiheys (frequency) ja alkoholinkäytön määrä (quantity).
Alkoholin käytön tapoja ovat esim juhlien yhteydessä alkoholin nauttiminen ( binge drinking), johon liittyy akuutit häiriöt ja lukuisa joukkio haitallisia terveydellisiä seuraamuksia.
Toinen tapa käyttää alkoholia on säännöllinen alkoholin käyttö (steady drinking).

14.8. Alkoholi ja iäkkäät

Myös iäkkäillä on suhde alkoholin ja kuolleisuuden kesken U-käyrää noudattava. Pääasiallinen etu alkoholista iäkkäillä havaitaan sepelvaltimotautien ryhmässä. Se taso, missä kuolleisuuden riski alkoholinkäytöstä on alimmillaan riippuu iästä ja määrällisesti sallii 65 vuotiailla ja sen ylittäneillä korkeimpia arvojaan. Mutta toisaalta on ottava huomioon, että vanhemmat henkilöt voivat muuttua herkemmiksi alkoholille, koska kehossa tapahtuu ikään kuuluvia rakenteen muutoksia ( esim. kehon vesipitoisuus alenee ja rasvapitoisuus nousee). Äskettäin on voitu osoittaa prospektiivisessa seurantatutkimuksessa ( prospective follow-up study) lievän tai kohtalaisen alkoholinkäytön vähentävän verisuoniperäisen dementian riskiä.

14.9. Alkoholin vaikutus muihin riskitekijöihin

ALKOHOLI ja KARDIOVASKULAARISET TAUDIT
Alkoholin vaikutus kardiovaskulaaristen ja muitten tautien riskeihin riippuu muitten riskitekijöiden väestöjakaantumasta. Ei olla varmoja siitä, jos kohtuullisen alkoholinkäytön suotuiset vaikutukset pitäisi soveltaa vain niihin henkilöihin, joilla on kardiovaskulaarisia riskitekijöitä. Ei ole sellaisia tutkimuksia, joissa olisi analysoitu vaikutuksia kuolleisuuden riskiin, kun raittiit henkilöt ( abstention) vaihtavat tapansa ja alkavat käyttää kohtuullisesti alkoholia (moderate intake). Kardiovaskulaariseen sairastavuuteen (morbidity) ja kuolleisuuteen (mortality) vaikuttaa alentavana lisäksi monet ravintotekijät, kuten kuitu, tietyt tyydyttämättömät rasvahapot, antioksidanttivitamiinit) ja fyysinen aktiviteetti (physical activity level, PAL). Tämän takia ei ole mitään syytä lisätä alkoholin käyttöä sillä motiivilla, että on estämässä kardiovaskulaarista tautia.

Suureen alkoholinkulutukseen liittyvässä lisääntyneessä kuolleisuudessa vaikuttanee ainakin osatekijöinä verenpaineen nousu ja kohonneet triglyseridit (TG).
Eurooppalainen tutkimustulos (European Comparative Alcohol Study) ei johdattele kannattamaan sellaista ajattelutapaa, että alkoholin käytön kohottamisella henkilöä kohden
( per capita) päivässä voitaisiin saada väestötasossa esiin jotain kardioprotektiivista vaikutusta.

ALKOHOLI ja SYÖPÄ
Suurella alkoholinkäytöllä on korrelaatioita suuontelon, nielun ja ruokatorven syöpiin sekä rintasyöpään.

14.10. Fetaali alkoholi-oireyhtymä (FAS; Foetal alcohol syndrome)
EI ALKOHOLIA RASKAUDEN AIKANA
Sikiön alkoholioireyhtymä on länsimailla kaikkein tavallisin kehitysvamman syy ( retardatio mentalis) Oireyhtymästä käytetään lyhennystä FAS. Tilaa luonnehtii keskushermoston rakenteelliset puutteet (anomaliat), kasvun viivästymä, kasvojen epämuodostumat (deformaatiot) ja monenlaiset malformaatiot ( poikkeavat kehorakenteet).
Kun on tehty äideiltä omia arvioita alkoholin käytöstä (self-recorded intake), on havaittu FAS-oireyhtymän riskin nousun korreloivan yli 30 g alkoholin käyttöön päivittäin.
Yli 25 g päivittäinen alkoholin käyttö raskauden loppuvaiheen aikana johtaa vauvan pieneen syntymäpainoon. Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön on myös havaittu johtavan lisääntyneisiin keskenmenoihin.

EI ALKOHOLIA IMETYKSEN AIKANA
Vaikka ei olekaan pystytty tarkemmin määrittämään alkoholin vaikutuksia imetyksen aikana, on kuitenkin tehty havaintoja, joissa muutamat tutkimuksista - ei tosin kaikki- viittaavat siihen, että vauvojen kehitys häiriintyy imettävän äidin käyttäessä alkoholia. On kuvattu maidontuoton vähenemää, vauvan vähentynyttä maidon saantia ja vauvan unihäiriöitä.
Koska on tuntematonta, mikä on alkoholin saannin turvallinen alin raja, terveysriskit huomioon ottaen raskaana oleville ja imettäville äideille suositellaan täydellistä pidättymistä alkoholinkäytöstä.

14.11. Alkoholin käytön rajoitussuositukset ( Recommendation to limit alcohol intake)

Koska alkoholilla ( CH3CH2OH) on negatiivisia vaikutuksia terveyteen ja se häiritsee kehon ravitsemuksellista tasapainoa, ainoastaan rajoituksia käyttöön suositellaan.
Kun asiaa perustelee maksimaalisen kuolleisuuden riskin alenemiseen ( maximal mortality risk reduction) vaikuttaviin tekijöihin alkoholin käytön pysytellessä kohtuullisena ( with moderate alcohol consumption) , on tultu johtopäätökseen, että alkoholin saannin päivässä ei pitäisi ylittää 10 g ( mikä on yksi yksikkö) naisella
eikä miehellä 20 g (mikä on noin 2 yksikköä).
Kun asiaa katsotaan energiansaannin suhteen, aikuisella ei tulisi alkoholiperäistä energiaa olla yli 5 E% ravinnon kokonaisenergiasta.
Raskaanaoleville sekä lapsille ja nuorille aikuisille pätee suositus pidättyä alkoholista kokonaan.
------------------------------------------------------------------
(Yksikkö ( 1 unit), mikä tekstissä mainitaan, tarkoittaa 12 grammaa alkoholia,
joka vastaa alkoholipitoisina juomina
yhtä olutpullon sisältöä 300 ml (one bottle of beer)
tai yhtä viinilasillista 120 ml (one glass of wine)
tai yhtä viinalasia väkijuomaa 40 ml (one glass of spirits).
Eri maissa kuitenkin tämä ”yksikkö” vaihtelee kooltaan . Se vaihtelee 8 g ja 12 g välillä.

(Suomennostani NNR2004:stä.)

Kommentit (0)

Uusimmat

Suosituimmat