Epästabiilit hiukkaset

Seuraa 
Viestejä5662
Liittynyt31.1.2008

Niin, miksi isotoopista 108 ylöspäin, 110, 112 ja niin edelleen ovat epästabiileja?
Ja miksi 112 isotooppi pienenee 110 toopiksi vartissa, kun taas 110 isotooppi muuttuu isotooppi 108 vain puolessa toista minuutissa?

Onkohan toi vain pieni vyöhyke mikä on epästabiilia ja jatkuuko siitä sitten taas vakaavyöhyke? Ainaskin voisi ajoista päätellä.

Olen syönyt hunajapurkin ja minusta tuli.. SUPER PUH!! TITTIDII!!
Kaikkien aikojen paras BB asukas: BB-Marika (SBB6)

Kommentit (6)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26890
Liittynyt16.3.2005

Stabiilista vyöhykkeestä on spekuloitu pitkään. Aiemmin näytti siltä, että jopa stabiileja massiivisia ytimiä voisi olla olemassa (alkuaineiden 114-120 tuntumassa), mutta tarkentuneet laskut eivät käsittääkseni enää ennusta sitä. Samoin se, ettei tuollaisia aineita ole löydetty luonnosta viittaa siihen, etteivät ne ole stabiileja. Supernovaräjähdyksissä niitä luultavasti on muodostunut.

Sille miksi jotkut ytimet ovat stabiilimpia ei kai ole erityisen kansantajuisia selityksiä. Se vaatisi ydinfysiikkaan perehtymistä.

Nykyään on tuotettu massiivisia ytimiä ainakin alkuaine 118:aan asti. Ne ovat olleet verraten lyhytikäisiä, mutta on luultavaa, että niilläkin alkuaineilla on pitkäikäisempiä neutronirikkaampia isotooppeja. Muistaakseni jossain oli teoreettisia arvioita jopa miljoonan vuoden puoliintumiajoista. Pysyvimpiä massiivisia isotooppeja ei kuitenkaan voi valmistaa, koska pysyvimpien isotooppien neutroni-protoni-suhde kasvaa järjestysluvun kasvaessa. Yhdistettäessä keveämpiä atomeja, pyritään valitsemaan neutronirikkaita isotooppeja, mutta ei silti saavuteta yhdistelmälle optimaalista neutronien määrää. Eikä toimivaa keinoa lisätä neutroneja ytimeen oikein ole olemassa.

Vierailija
Neutroni

Sille miksi jotkut ytimet ovat stabiilimpia ei kai ole erityisen kansantajuisia selityksiä. Se vaatisi ydinfysiikkaan perehtymistä.



Onko Neutroni stabiili?

Vierailija
Neutroni
Stabiilista vyöhykkeestä on spekuloitu pitkään. Aiemmin näytti siltä, että jopa stabiileja massiivisia ytimiä voisi olla olemassa (alkuaineiden 114-120 tuntumassa), mutta tarkentuneet laskut eivät käsittääkseni enää ennusta sitä. Samoin se, ettei tuollaisia aineita ole löydetty luonnosta viittaa siihen, etteivät ne ole stabiileja. Supernovaräjähdyksissä niitä luultavasti on muodostunut.

Nykyään on tuotettu massiivisia ytimiä ainakin alkuaine 118:aan asti. Ne ovat olleet verraten lyhytikäisiä, mutta on luultavaa, että niilläkin alkuaineilla on pitkäikäisempiä neutronirikkaampia isotooppeja. Muistaakseni jossain oli teoreettisia arvioita jopa miljoonan vuoden puoliintumiajoista. Pysyvimpiä massiivisia isotooppeja ei kuitenkaan voi valmistaa, koska pysyvimpien isotooppien neutroni-protoni-suhde kasvaa järjestysluvun kasvaessa. Yhdistettäessä keveämpiä atomeja, pyritään valitsemaan neutronirikkaita isotooppeja, mutta ei silti saavuteta yhdistelmälle optimaalista neutronien määrää. Eikä toimivaa keinoa lisätä neutroneja ytimeen oikein ole olemassa.




Ehkä seuraavan sukupolven supernovissa voisi syntyä nykyisin tunnettuja raskaampia stabiileja alkuaineita, jollaisia ei pystytä maan päällä valmistamaan?

Vierailija
lare
Ehkä seuraavan sukupolven supernovissa voisi syntyä nykyisin tunnettuja raskaampia stabiileja alkuaineita, jollaisia ei pystytä maan päällä valmistamaan?



Millaisiahan nämä "seuraavan sukupolven supernovat" oikein ovat?
Samanlaisia supernovia on jysähdellyt viimeiset [size=150:2mymfnro]13.000.000.000[/size:2mymfnro] vuotta...

Uusimmat

Suosituimmat