Wikipediassa virhe suhteellisuusperiaatteiden esimerkissä?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Alla ote Wikipedian suhteellisuusperiaatteista:

"Kuvitellaan esim. juna, jonka sisällä on täysin eristetty laboratorio. Juna kulkee niin tasaisilla raiteilla ettei sisällä tunnu tärinää ja raiteet kulkevat suoraan niin että sisällä ei voi tuntea kääntymisestä aiheutuvia voimia. Suhteellisuusperiaatteen mukaan millään kokeella ei voi osoittaa junan liikettä. Eli juna voisi aivan yhtä hyvin olla paikoillaankin tai sitten kulkea 100000 km/h. Asiaa ei voi millään tavalla osoittaa. Toki junan kiihtyessä vauhtiin olisi huomattu kiihtymisestä johtuvia muutoksia, mutta periaate koskettaakin vain tasaista liikettä. Ennen klassisen fysiikan totuuksien kyseenalaistamista 1800-luvun ja 1900-luvun taitteessa oli uskottu eetteriin, joka täyttäisi kaiken tilan ja niin mittaukset voitaisiin suorittaa suhteessa siihen. Suhteellisuusperiaate kuitenkin kielsi etterin ja aiheuttikin paljon kritiikkiä eetterin puolustajien joukossa." Lainaus päättyy.

Mielestäni yksinkertaisella kokeella voidaan määrittää junan nopeus ja suunta.

Sivut

Kommentit (36)

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä26991
Liittynyt13.5.2005
Iiris
Mielestäni yksinkertaisella kokeella voidaan määrittää junan nopeus ja suunta.



Mikähän mahtaisi olla tämä koe?

Riittoisampi keskustelukumppani.

Vierailija

Ja onko tämä Wikipedia? Jos siellä mielestäsi on virhe, niin korjaa toki perusteluineen tai ehdota aiheen keskustelusivulla korjausta.

Vierailija
-:)lauri
Iiris
Mielestäni yksinkertaisella kokeella voidaan määrittää junan nopeus ja suunta.



Mikähän mahtaisi olla tämä koe?




Olisi Iiiris mukavaa jos kertoisit samalla mitä koetta olit ajatellut. Kutkuttavan jännittävää, odotan innolla vastausta...

Vierailija

Joo, anteeksi. Ehdotukseni ratkaisuksi piti olla kopioituna aloituksen perässä. En ole Wikipediaan rekisteröitynyt, yritin kyllä katsoa keskustelua siellä.

Ajattelin niin, että jos keskeltä vaunua lähetetään valonsäde vaunun kumpaankin päätyyn samanaikaisesti ja säteet osuvat päätyihinkin samanakaisesti, niin silloin vaunu on paikallaan. Muussa tapauksessa voidaan päätellä junan kulkusuunta ja laskea junan nopeus. Perustuu siis valon vakionopeuteen valon lähteen nopeudesta riippumatta. Näin ajattelin mutta onkohan se näin?

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä26991
Liittynyt13.5.2005
Iiris
Joo, anteeksi. Ehdotukseni ratkaisuksi piti olla kopioituna aloituksen perässä. En ole Wikipediaan rekisteröitynyt, yritin kyllä katsoa keskustelua siellä.

Ajattelin niin, että jos keskeltä vaunua lähetetään valonsäde vaunun kumpaankin päätyyn samanaikaisesti ja säteet osuvat päätyihinkin samanakaisesti, niin silloin vaunu on paikallaan. Muussa tapauksessa voidaan päätellä junan kulkusuunta ja laskea junan nopeus. Perustuu siis valon vakionopeuteen valon lähteen nopeudesta riippumatta. Näin ajattelin mutta onkohan se näin?




Mistä tiedät, että että valo osuu vaunun päätyihin eri aikaan?

Riittoisampi keskustelukumppani.

Vierailija
-:)lauri
Iiris
Joo, anteeksi. Ehdotukseni ratkaisuksi piti olla kopioituna aloituksen perässä. En ole Wikipediaan rekisteröitynyt, yritin kyllä katsoa keskustelua siellä.

Ajattelin niin, että jos keskeltä vaunua lähetetään valonsäde vaunun kumpaankin päätyyn samanaikaisesti ja säteet osuvat päätyihinkin samanakaisesti, niin silloin vaunu on paikallaan. Muussa tapauksessa voidaan päätellä junan kulkusuunta ja laskea junan nopeus. Perustuu siis valon vakionopeuteen valon lähteen nopeudesta riippumatta. Näin ajattelin mutta onkohan se näin?




Mistä tiedät, että että valo osuu vaunun päätyihin eri aikaan?



Riittää että ajattelee niiden säteiden osuvan eri aikaan vaunun päätyihin. Kyseessähän on n.s. ajatuskoe. Tokihan sen voi mitatakkin äärimmäisen tarkoilla laitteilla, mutta mielestäni sellaista ajatuskokeissa ei tarvitse tehdä. Teoreettinen asian käsittely riittää.

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä26991
Liittynyt13.5.2005
Iiris
-:)lauri
Iiris
Joo, anteeksi. Ehdotukseni ratkaisuksi piti olla kopioituna aloituksen perässä. En ole Wikipediaan rekisteröitynyt, yritin kyllä katsoa keskustelua siellä.

Ajattelin niin, että jos keskeltä vaunua lähetetään valonsäde vaunun kumpaankin päätyyn samanaikaisesti ja säteet osuvat päätyihinkin samanakaisesti, niin silloin vaunu on paikallaan. Muussa tapauksessa voidaan päätellä junan kulkusuunta ja laskea junan nopeus. Perustuu siis valon vakionopeuteen valon lähteen nopeudesta riippumatta. Näin ajattelin mutta onkohan se näin?




Mistä tiedät, että että valo osuu vaunun päätyihin eri aikaan?



Riittää että ajattelee niiden säteiden osuvan eri aikaan vaunun päätyihin. Kyseessähän on n.s. ajatuskoe. Tokihan sen voi mitatakkin äärimmäisen tarkoilla laitteilla, mutta mielestäni sellaista ajatuskokeissa ei tarvitse tehdä. Teoreettinen asian käsittely riittää.



Tehdäänpä ajatuskoe loppuun asti. Mistä äärimmäisen tarkat mittarit tietävät, että valonsäteet osuvat vaunun päätyihin eri aikaan?

Riittoisampi keskustelukumppani.

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005
Iiris
Riittää että ajattelee niiden säteiden osuvan eri aikaan vaunun päätyihin. Kyseessähän on n.s. ajatuskoe. Tokihan sen voi mitatakkin äärimmäisen tarkoilla laitteilla, mutta mielestäni sellaista ajatuskokeissa ei tarvitse tehdä. Teoreettinen asian käsittely riittää.

Muista: valo ei voi kulkea valoa nopeampaa suhteessa mihinkään kappaleeseen. Valo kulkee aina valon nopeudella jokaisessa koordinaatistossa riippumatta koordinaatistojen välisestä liiketilasta.

∞ = ω^(1/Ω)

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005

"Kuvitellaan esim. juna, jonka sisällä on täysin eristetty laboratorio ... -> .... oli uskottu eetteriin, joka täyttäisi kaiken tilan ja niin mittaukset voitaisiin suorittaa suhteessa siihen."
Kehää kehiin. Täysin eristetyssä systeemissä ei voida tuntea kuin kiihtyvyys, eikä aina sitäkään. Turhaa spekulointia siinä mielessä. Kyseenalaistuksena liikkeen absoluuttisuudelle toki tarpeellinen ajatuskoe.

Valon nopeudesta vakioisuudesta nyt en menisi vannomaan, kun se intensiteetti kuitenkin muuttuu riippuen siitä mikä mikä on muutoksen suunta valon lähteen ja havaitsijan suhteen, lähestytäänkö vai loitonnutaanko.

Vierailija
David

Valon nopeudesta vakioisuudesta nyt en menisi vannomaan, kun se intensiteetti kuitenkin muuttuu riippuen siitä mikä mikä on muutoksen suunta valon lähteen ja havaitsijan suhteen, lähestytäänkö vai loitonnutaanko.




No jopas hyppäsi (hyi sinua Einstein). Dopler ilmiö ei vaikuta valonnopeuteen vaan allopituusjakaumaan, mutta jos lohtua kaipaat niin painovoma vaikuttaa (häviävän-) vähän.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat