Eri planeettojen prekessioliikkeet

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Aika monessa lukemassani kirjassa on tullut esiin Maan akselin prekessioliike eli siis se että se piirtää näennäistä ympyrää tähtitaivasta vasten. Vasta tänään tuli mieleeni että missähän määrin vastaavaa ilmiötä esiintyy ja on tutkittu muiden aurinkokunnan planeettojen kohdalla?

Kuinka pitkä "maailmanvuosi" muilla planeetoilla on; onko niiden vastaava hyrräliike hitaampaa tai nopeampaa, tai onko planeettoja joilla sitä ei juurikaan merkittävissä määrin edes ole? Sen muistan että Uranus rullaa radallaan varsin keikahtaneessa asennossa, mutta senkään prekessiosta en tiedä sitten sen tarkemmin.

Sivut

Kommentit (17)

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005

Mielenkiintoinen kysymys, empä ole törmännyt mainintoihin muiden planeettojen prekessiosta. Todennäköisesti kyllä, sillä prekessio johtuu aika yksinkertaisesta geometrisesta ilmiöstä. Voisin kuvitella Maan prekessioliikkeen olevan nopeimmasta päästä, koska Maalla on niin iso kuu; Auringon vetovoiman vaikutuksen uskoisin olevan sangen vähäinen. Voisin myös otaksua esim. Jupiterin ja muiden isompien planeettojen kuilla olevan kohtuullisen nopea prekessioliike.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26835
Liittynyt16.3.2005

Muistaakseni prekessio aiheutuu ennen kaikkea siitä, että muiden taivaankappaleiden vetovoimat kampeavat Kuun vuorovesivoiman venyttämän maapallon akselia. Koska Kuun koko suhteessa Maan kokoon on suurempi kuin millään muulla kuulla, ja siten vuorovesivoiman vaikutus omaa luokkaansa, vastaava efekti lienee paljon heikompi muilla planeetoilla.

Vierailija

Hiisi vie, Kuun vaikutus ei olisi tullut mieleenikään! Hyvä kun tuli puheeksi.

Olen sellaistakin kuullut että ilman Kuuta ei olisi edes elämää. En nyt muista että minkä vuoksi.

TERÄS NALLEPUH
Seuraa 
Viestejä5662
Liittynyt31.1.2008
Qadesha

Olen sellaistakin kuullut että ilman Kuuta ei olisi edes elämää. En nyt muista että minkä vuoksi.

No kuu siivoaa tai vähentää meteoriittien osumista maapalloon, kuten sen pinnasta näkee niin on ottanut aika paljon niitä vastaan, tosin ei se ny niin suuri vaikutus ole, varsinkaan kun luultavammin kun suurin osa kraatereista taitaa olla kuitenkin syntynyt aurinkokunnan alkuajoilta. Jupiterilla on paljon suurempi vaikutus asteroidien ja meteoriittien siivoamisessa, kuin mitä kuulla.

Kuu on voinut vaikuttaa toisellakin tapaa nykyelämänmuodon kehittymisessä. Suurien vuorovesien ansiosta jotkin eliöt ovat saaneet hyvän alun maahanmuuttamiselle, kun on tarjonnut eräänlaisen välivaiheen maassa ja vedessä olemiseen ja siitä on sitten hiljalleen voinu kehittyä pysyvästi maalla eläviä otuksia.

Elämä olisi jokatapauksessa syntynyt tänne ilman kuutakin, mutta olisi varmasti kovin erilaista mitä nykyään. Tai ainakin kehitys olisi ollut hitaampaa.

Olen syönyt hunajapurkin ja minusta tuli.. SUPER PUH!! TITTIDII!!
Kaikkien aikojen paras BB asukas: BB-Marika (SBB6)

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005
TERÄS NALLEPUH
No kuu siivoaa tai vähentää meteoriittien osumista maapalloon, kuten sen pinnasta näkee niin on ottanut aika paljon niitä vastaan



Näin siis jonkun teorian mukaan - onko ilmiö todellinen onkin sitten eri asia. Se että kuussa on havaittavissa paljon kraatereita johtuu myös hyvinkin pitkälti siitä, ettei siellä ole eroottisia vaikutustekijöitä (pun intended). Kuu on kyllä iso, mutta ainakin itse suhtaudun skeptisesti sen puhdistavaan vaikutukseen - sijaitseehan Maa-Kuu-systeemin painopistekin Maan sisäpuolella, joten voiko Kuu lopulta mainittavasti vaikuttaa kovin radikaalisti minkään lähestyvän kappaleen lentorataan? Eikö ihan yhtä hyvällä syyllä Kuu voisi saada sellaisen kappaleen osumaan Maahan, joka muuten menisi ohi?

Vierailija
Qadesha
Hiisi vie, Kuun vaikutus ei olisi tullut mieleenikään! Hyvä kun tuli puheeksi.
Olen sellaistakin kuullut että ilman Kuuta ei olisi edes elämää. En nyt muista että minkä vuoksi.
Kappas vaan. Just kirjoitin tuonne Urantia ketjuun tämän, jonka lainaan sieltä. Kuun arvellaan vuorovesi vaikutuksen vuoksi edes auttaneen mahdollisuuden elämän synnyn maapallerollemme. On sillä muitakin vaikutuksia, mutta ei tässä muuta kuin tämä lainaus nyt.

********

Tuosta Kuun synnystä sen verran lainausta törmäysteoriasta Tieteen Kuvalehti nro. 11/2008 (paperiversio) näin:

Tieteen Kuvalehti

Nuori planeetta pirstoutuu

Useimmat tutkijat pitävät todennäköiköisimpinä Kuun syntytapana törmäysmallia: Pian Maan muodostumisen jälkeen valtava kohde, ehkä Marsin kokoinen paiskautui Maan pintaan. Maasta ja siihen törmänneestä kohteesta irronneet osat kasaantuivat, ja niistä syntyi Kuu.
....
Törmäysmallin mukaan prosessi sujui nopeasti. Kuun muodostumiseen kului korkeintaan sata vuotta -tähtitieteen mittakaavassa siis erittäin lyhyt aika.

Muutenkin koko artikkeli on lukemisen arvoinen. Kuu ei olekkaan stabiili tuon tutkimus selvityksen mukaan, vaan sillä olisi sula ydin.

Tuossa monen sivun ja kuvan artikelissa ingressissä on myös maininta, että "Tuoreiden havaintojen mukaan Kuu on kaikkeudessa lähes ainoa laatuaan"

En ollenkaan epäile HSTa:n selvitystyötä, jota hän on harrastanut jo monia kymmeniä vuosia. On mielenkiintoista lukea noita tulkintoja. Mietityttää vaan se, että onko Urantia-kirja rinnastettavissa raamattuun tai Kalevalaan.

Lisäys: Tuon selvityksen on tehnyt yhdysvaltalainen tähtitieteilijäryhmä, joka on tarkkaillut 400:aa tähteä avaruusteleskooppi Spitzerillä. Ryhmää johti ukranainalaissyntyinen Nadja Gorlova Floridan yliopistosta.

*********
Just tuli postia Ursalta (Lahden Ursa) ja kuva Jupiterin kuista löytyy täältä http://www.ursa.fi/yhd/lahdenursa/index ... gt1net.JPG
Täällä Lahden Ursan kuvagalleria http://www.ursa.fi/yhd/lahdenursa/index ... 3540gt1net

Heksu

...
Se että kuussa on havaittavissa paljon kraatereita johtuu myös hyvinkin pitkälti siitä, ettei siellä ole eroottisia vaikutustekijöitä (pun intended).
...

Samaa mieltä. Vähemmän eroottinen paikka Kuu kylläkin on.
Tai mistäs sen tietää. En ole käynyt siellä.

Onkohan Heksun kuvagalleria täällä http://www.ursa.fi/yhd/lahdenursa/index ... ewgroup=23

Vierailija

Vuorovesiliikkeen vaikutus on mielenkiintoinen seikka; mutta jään odottamaan varsinaisen aiheen tiimoilta ilmenevää...

Vierailija
Qadesha
Vuorovesiliikkeen vaikutus on mielenkiintoinen seikka; mutta jään odottamaan varsinaisen aiheen tiimoilta ilmenevää...
Tarkoitat siis meidän aurinkokunnan planeettoja. Muitahan me emme oikein varmuudella tiedä. Emme tiedä kaikkia tämänkään aurinkokunnan ulkoplaneettoja, joita arvellaan löytyvän vielä lisää Neptunuksen takaa, koska muuten kiertoradat eivät täsmää.
Ulkoavaruudessa tähtien seuralaisia ei vielä nähdä suoraan, mutta tähden huojunnasta tähtitietelijät pystyvat laskemaan noitten eksoplanettojen massoja. Tässäpä hyrrän prekessioliike (myös presessio)

[size=85:26x1vyfg]Kuvalähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Prekessio[/size:26x1vyfg]

Vierailija

Tuskinpa on puhdas sattuma, että Kuun kiertoaika ja esim. naisen kuukautiset noudattavat jokseenkin samaa aikarytmiä. Tosin kehityksen myötä kuukautiset eivät ole enää suoraan riippuvaiset Kuun kuukausirytmistä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26835
Liittynyt16.3.2005
Hans Lankar
Tuskinpa on puhdas sattuma, että Kuun kiertoaika ja esim. naisen kuukautiset noudattavat jokseenkin samaa aikarytmiä.



Miksi ihmeessä juuri H. sapiensilla olisi lisääntymiskierto synkronoitunut Kuun vaiheen kanssa. Useimmilla nisäkkäillä kiimakierto taitaa olla pitempi.

Tosin kehityksen myötä kuukautiset eivät ole enää suoraan riippuvaiset Kuun kuukausirytmistä.



Koska ne ovat olleet, ja millä perusteella niin väitetään? Onko silloin kaikkien maailman naisten kierto synkronoitunut Kuun vaiheeseen? Missä Kuun vaiheessa ovulaatio on tapahtunut?

Tuohon prekessioon vielä. Kun nyt hieman juttua pohdin, taitaa pyörivään ellipsoidiinkin kohdistua jonkinlaisia momentteja. Pyörimisen takia useimmat planeetat ovat hieman ellipsoideja, vaikkei vuorovesivoima vaikuttaisikaan merkittävästi niiden muotoon. Kaipa niilläkin jonkinlaista akselin vaeltamista voi olla, mutta tuskin läheskään samassa mittakaavassa kuin Maalla.

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005

Prekessioliikehän siis johtuu siitä, että esimerkiksi Maa ei ole täydellinen pallo vaan oman pyörimisliikkeensä seurauksena navoiltaan litistynyt. Vuorovedellä ei ole käsittääkseni mainittavaa vaikutusta. Koskapa Kuu ei kierrä maata päiväntasaajan tasossa käypi niin, että kuun vetovoima aiheuttaa maapalloon vääntömomentin, joka yrittää vängätä Maata sellaiseen asentoon, että Kuu sijaitsee päiväntasaajalla ts. paksuimmassa kohdassa. Tämäpä ei sitten onnistukaan, koska maapallo itsessäänkin pyörii, joten seurauksena syntyy prekessioliike hyrrän tavoin.

Prekessio edellyttää siis litistyneisyyttä, jota kuitenkin piisannee kaikilla pyörivillä planeetoilla - kaasuplaneetoilla pallosta poikkeavan muodon näkee jopa ihan otsallaankin. Toinen oleellinen tekijä on painovoimakentän gradientti, ts. se että muiden taivaankappaleiden aiheuttama vetovoima on huomattavan erilainen planeetan eri puolilla. Tämä toteutuu Maan tapauksessa mainiosti, koska Kuu on niin lähellä, minkä seurauksena Kuun vetovoima on Kuun puolella huomattavasti suurempi kuin vastakkaisella puolella. Auringon etäisyys sensijaan on siinä määrin suuri, että muutos vetovoimassa on sangen pieni Maan eri puolilla. Luonnollisesti prekessioon vaikuttaa myös ko. kappaleen oma massa; kevyt planeetta tai kuu prekessoi luonnollisesti isompaa nopeammin.

Näitä tekijöitä päissään miettiessä on helpohko ainakin spekuloida millä taivaankappaleilla on huomattava prekessio ja millä mahdollisesti ei.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26835
Liittynyt16.3.2005
Heksu
Prekessioliikehän siis johtuu siitä, että esimerkiksi Maa ei ole täydellinen pallo vaan oman pyörimisliikkeensä seurauksena navoiltaan litistynyt.



Noinko se menikin, että painovoimakentän gradientti kampeaa pyörähdysellipsoidia. No, en väitä vastaan, kunhan muistelin perstuntumalla. Yhtä kaikki, vastaavia gradienttejä kun Maan ympärillä ei taida muualta aurinkokunnasta löytyä. Plutolla ehkä, mutta toisaalta se on niin pieni ja pyörii niin hitaasti, ettei taida olla pahemmin litistynyt.

Vierailija

Kiitän informaatiosta!

(Ohimennen tuosta kuukautiskierrosta että sen pituus ei lähimainkaan korreloi Kuun kierron kanssa kaikilla naisilla. Kontroversielli Maurice Cotterell on tosin esittänyt ettei naisen hedelmällisyys olisikaan kiinni Kuusta, vaan Auringon sähkömagneettisen säteilyn erilaisista sykleistä, joista lyhin hänen mukaansa on juuri keskimääräisen kuukautiskierron pituinen. Asiasta enemmän esim. kirjassa The Tutankhamon Prophecies.)

galilei
Seuraa 
Viestejä106
Liittynyt18.6.2007

Hmmh...? Tähtitieteen perusteet -kirjassa (2003) lukee:

Prekessio Maapallo on hieman litistynyt, mistä johtuen Aurinko ja Kuu pyrkivät vetovoimallaan kääntämään sen ekvaattorin ekliptikan suuntaiseksi. Maan pyörimisliikkeen vuoksi tämä ei kuitenkaan onnistu, vaan seurauksena on pyörimisakselin kiertyminen eli prekessio.



Ja jos halottaisiin hiuksia Kuun vaikutuksesta Maan akseliin, pitäisi huomioida myös nutaatio, joka johtuu siitä, että Kuun ratataso on kallellaan ekliptikaan nähden ja siinä tapahtuu vastaavanlaista prekessiota 18,6 vuoden jaksoissa. Tämä liikehdintä puolestaan aiheuttaa periodista häiriötä Maan akselin prekessioliikkeesseen.

Kuitenkin, Kuun paikkaan vaikuttaa Maan litistyneisyyden lisäksi muut planeetat, eniten Venus ja Jupiter, joiden vaikutus on huomioitava, mikäli laskut halutaan suorittaa kohtuullisella tarkkuudella. Koska lisäksi eri planeettojen ratojen inklinaatio vaihtelee (Merkuriuksen noin 7°:eesta Maan suunnilleen 0°:een (koordinaatistosta riippuen)), on selvää, että vastavuoroisesti muillakin taivaankappaleilla prekessiota esiintyy.

Etsiskelin huvikseni tietoja muiden aurinkokunnan kappaleiden prekessiosta kirjasesta "Explanatory Supplement to The Astronomical Almanac" (2006) (Koordinaatit esittävät ko. kappaleen pohjoisnavan sijaintia verrattuna Maan keskiekvaattoriin epookissa J2000.0 ajanfunktioina siten, että T on ko. epookista kulunut aika juliaanisina vuosisatoina; f = kappaleen litistyneisyys = (a - b)/a; alfa = pohjoisnavan rektaskensio asteina; delta = pohjoisnavan deklinaatio asteina. Sarjat valideja muutaman vuosikymmenen epookin J2000.0 molemmin puolin.):

Merkurius:
f = 0
alfa = 281,01 - 0,033T
delta = 61,45 - 0,005T

Venus:

f = 0
alfa = 272,72T
delta = 67,15T

Maa (keskiakseli):

f = 0,003 354
alfa = 0,641T
delta = 90,00 - 0,577T

Mars:

f = 0,006 5 ± 0,001 7
alfa = 317,681 - 0,108T
delta = 52,886 - 0,061T

Jupiter:

f = 0,064 87 ± 0,000 15
alfa = 268,05 - 0,009T
delta = 64,49 + 0,003T

Saturnus:

f = 0,097 96 ± 0,000 18
alfa = 40,58 - 0,036T
delta = 83,54 - 0,004T

Uranus:

f = 0,022 93 ± 0,000 80
alfa = 257,43
delta = -15,10

Neptunus:

f = 0,017 1 ± 0,001 3
alfa = 299,36 + 0,07sin(357,85 + 52,316T)
delta = 43,46 - 0,51cos(357,85 + 52,316T)

Kuiden prekessioliike on siinä määrin mutkikasta, että pidättäydyn ilmaisemasta siihen liittyviä sarjoja. Niitä on kuitenkin olemassa muutamille suurimmille kuille, joskin sisältävät järjestään sekulaarisen termin (verrannollinen ajan ensimmäiseen potenssiin) sekä lineaarikombinaatioita trigonometrisistä funktioista.

Edellä esitetyt sarjat eivät suoranaisesti kuvaa planeettojen ekvaattorin kaltevuuden muuttumista (verrattuna vaikkapa epookin J2000.0 tasoon), mutta mainituista luvuista se on kuitenkin suhteellisen yksinkertaisesti laskettavissa. Samoin tarvittavat aikaderivaatat liikkeen tutkimiseksi.

Me iudice

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat