Suomen metsätalouden ahdinko

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Suomi on hankkinut puutavarasta 20% Venäjältä. Minkä tähden? Eivätkö metsät tuottaneetkaan puuta niin paljon, kuin teollisuus laski tarvitsevansa. Yleisesti uskotaan, että puuta kyllä on, mutta metsänomistajat eivät halua myydä puitansa. Mutta on myös toisinajattelijoita, joiden mielestä Suomen metsien puuvarat teollisuuden tarpeisiin ovat tällä hetkellä loppu. Hyvälaatuisesta rakennuspuusta on etenkin puute, vaikka metsänomistaja saa sahatukeista 3 kertaa enemmän kuin kuitupuusta. Metsäteollisuuden lopettamisuhkat ja puun hinnannousu viittaavat siihen, että toisinajattelijat ovat oikeassa.

Kun kuljin Erkki Lähteen (Metla, professori) kanssa Kustavin metsissä, hän esitteli puustoja, mitä suomalainen metsänhoito tuottaa. Näistä taimikoista ja vähän varttuneemmista istutusmetsistä ei koskaan tule tukkeja. Nämä männiköt eivät tuota edes kunnon polttopuuta. Oksien tähden niitä on hankala käsitellä. Kaiken tämän voi omin silmin todeta. Onko Suomen metsien ehtyminen huonon metsän hoidon syy?

Tässä Lähteen kirjoitus kommentoitavaksi http://www.kaapeli.fi/visio/metsa/rakenteet/lahde2.html
Lähteen kirjoitus on minulle tärkeä, koska siinä on eräs alku malliini Itämeren rehevöitymisen alkuperästä.

Sivut

Kommentit (482)

Vierailija

Kyllä Suomen hyötypuumetsät alkavat olla tiensä päässä. Kunnollista sahateollisuudelle soveltuvaa puustoa löytyy vain kansallispuistoista. Jokunen järeämmän puuston metsäpilkka löytyy, mutta se on äkkiä syöty, jos sillä aijotaan suomen kaikki sahat työllistää.

Tämä kaikki johtuu tietenkin vain siitä, että on otettu enemmän kuin on ehtinyt kasvaa tilalle. Ja aukkohakkuille, ainakaan Lapissa, ei saada käyttökelpoista puuta ehkä koskaan. Kyse on ollut tuhlaavasta metsätaloudesta.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Sanothan ny niin, että monin paikoin aukkohakkulilla kasvava
puu ei arvopuuksi kelpaa. Lisäksi se on kallista ojituksen ja aurauksen takia sieltä noutaa.
Minkälainen kalusto tarvitaan tuolla pahimmissa ojikoissa rämpimhän ? Ei se halpaa tule olemhan, eikä maataloustraktoreilla siellä koskaan ajella.

Jos taasen joku alue haluttaisiin takaisin hyvälaatusta puuta tuottavaksi, se pitäs auranjäljet peittää ja ootella että metsä
luonnonmukaisesti uuvistumalla hitaasti korjaintuu.

Ehkä kolmas neljäs puusukupolvi sitten taas olisi kunnollista tukkipuuta, elikkä metsässä tuo merkitsee 300-500 vuojen aikajaksoa .
Monin paikoin tehtyt virheet ovat kaameita .
!970 yleistynyt metsien auraus meni jopa semmosiin mahottomuuksiin, että kivikkoisia vaaroja aurattiin.

Edes niin sanotut Osaran aukeat eivät niin pahoja olleet kuin tuo aurausvimman aikaansaannokset.

(lainaus metsästäjälehestä, otsakkeen ajatuksia Livojokivarresta )
Etelä pohjois suunnassa aukealla oli mittaa lähes 26 kilometriä,ja leveydeltään noin 11 kilometriä.
Kokonaisuudessaan alue oli kokoa yli 200 neliökilometriä.

"Pudasjärven-Posion aukea ei ollut ainutlaatuinen vaan vastaavia " metsähallituksen lentokenttiä" syntyi runsaasti muuallekkin koillismaalle, Kainuuseen, Perä-pohjolaan
ja Lappiin. Pohjoisempana ei uudituminen onnistunut ongelmitta ja pelkona oli, että tundra vähitellen valtaa koko
Lapin eikä sinne enää koskaan synny kunnon metsää."
Lainaus loppu.

Huolimatta nuista peloista metsien käsittely vain kiihtyi.
Lentokoneet pörräs , kylväen myrkkyjä. Uusia pienkenttiä tehtiin sinne sun tänne, pikkusen muutan saan metrin matkalta mettäautotietä levitettiin, ja taas oli uusi
"myrkytyskenttä" valmis.

Sitten tuli metsien lannoitus, samoja "kenttiä" käytettiin lannotelentoihin. No puut pukkas jopa puolenmetrin vuosikasvaimia,,,, eikä kasvu pysähtynyt kesäaikana.
Seuraus oli että vuosikasvain paleltu talvella, ja usen koko taimi kuoli. Näin aikaansaadut tuhot oli varsin laajoja.

Mutta onneksi tuo homma loppui , ehkä joku järkimies
sattu kävelemään seuraavana kesänä tutkinhan eellisen vuojenlannoituksia. Ylhens ei mithän tutkittu, seku toteutettiin pääkonttorista tulleita käskyjä.
Jokku jupisi jo silloin herrojen hulluuvesta, mutta työpaikan menettämisen pölöstä jupinaksi se ylhens jäi.
Tutkijoita ei lapissa tuolloin 60-70 luvuilla näkyny.

Kaikki tuo maksoi miljardeja , joita tuskin kasvavista metsistä irti saadaan satoihin vuosiin.
Järjen ääntä ei kukaan suostunut kuuntelemaan, eikä monikaan suostu siihen vieläkään.

Muutamin paikoin hakatut aukeat poltettiin, ja niihin on kohtalainen puusto noussut. Mutta yleensä se mikä
nuilla "pohjoisilla jyräävillä hakkuualueilla" kasvaa on
oksasta räkämäntyä , tai vastaavasti tajuttoman tiheää
sekalehtipuurääsikköä.

Nuita parhaiten onnistuneita alueita sitten Metlan tutkijat esittelevät raporteissaan, ja kehuvan tehtyjen toimenpiteitten olleen oikeita.

Samaan aikaan suomessa suljetaan puupulan takia paperitehtaita. No,,jaa tuommostahan se herrain homma on aina ollut , ja tulee olemaan.
Emmekä me sulinkäsin tuolle mitään maha.
Mutta täältä näiltä sivultakin tapahtuva räkytys on poikaa.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

En ole viikkoon ehtinyt lueskella palstaa, mutta Aslakin YV:n perusteella tästä keskustelusta poistettiin pari viestiä, mm. Koshin kirjoitus ja Aslakin kysymykset Koshille. Miksihän näin?

Metla raportoi siitä, ettei Suomen metsien kasvu ole koskaa ollut niin rajua kuin nykyään. Tämä kuulostaa hienolta, mutta käytäntö (kts. keskustelun otsikko) osoittaa selvästi, että ei sitä kasvua kukaan ole hakkaamassa; tarvitaan tietyn kasvun ohittanutta puuta ja sitä ei maassamme enää ole tarpeeksi.

Maassamme tehtiin 60 vuotta sitten virheellinen strategiavalinta, kun metsien hyödyntämisen keinoksi valittiin paperiteollisuus. Kuviteltiin, että koska paperikoneeseen voi työntää minkä muotoista pölliä tahansa, riittää että kaadettujen metsien tilalle kasvatetaan mitä tahansa. Kuviteltiin, että se on halpaa ja nopeaa. Käytäntö oli kuitenkin toinen ja siinä sopassa seistään nyt. Avohakkuu ja puiden viljely näyttävät toimivan teollisuuden muotona, jos kyseessä on eukalyptuksen kaltainen puu, jonka kasvuvauhti on suomalaiseen puustoon nähden moninkertainen. Suomalainen metsä kasvaa hitaasti. Näin olennaisen tekijän huomiotta jättäminen oli rikos tai puhdasta idiotismia. Minun mielestäni molempia.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija

Aweb. Muistan hyvin, että olemme olleet yksimielisiä siitä, että jotain on pielessä noissa metsänkasvuu -tilastoissa. Olis kyllä mielenkiintoista tietää ne mittausmetodit, miten metsä niin hurjasti kasvaa.
Kyllä aukkohakkuu-aukea on aina hakkuu-aukea. Siitä on turha odottaa mitään tuotosta kymmeniin vuosiin. Seuraavan sukupolven hommia sitten on.

Onkohan noissa METLA:n laskelmissa otettu huomioon kokonaiskustannukset metsän uudistuksesta istutuksineen päivineen. Sitä en tiedä.

Onhan tosin asia myöskin niin, että jos nyt pidetään metsiä tuotantokäytössä, niin pitäähän sitä tietenkin harventaakin. Vaarana on tietenkin se, että tukkipuu loppuu. Nuorta, vielä hakkuukelvotonta puuta saattaa olla kasvamassa. Niin. Perustuukohan nuo mittaustilastot metsän kasvusta juuri tuohon nuoreen taimistoon, vai mihin...

Vierailija
Lassi
Aweb. Muistan hyvin, että olemme olleet yksimielisiä siitä, että jotain on pielessä noissa metsänkasvuu -tilastoissa. Olis kyllä mielenkiintoista tietää ne mittausmetodit, miten metsä niin hurjasti kasvaa.
Kyllä aukkohakkuu-aukea on aina hakkuu-aukea. Siitä on turha odottaa mitään tuotosta kymmeniin vuosiin. Seuraavan sukupolven hommia sitten on.



En tiedä tarkemmin mittausmenetelmistä, mutta se on varmaa että metsiemme laskennallisella vuosikasvulla ei ole selvää yhteyttä hakattavissa olevan puumäärän kanssa. Jos näin olisi, niin tällä hetkellä hakkuuvalmiudessa olevaa metsää olisi tosiaan pakosti enemmän kuin koskaan. Ja se ei pidä paikkaansa. Aukkoja, vaihtelevia taimikkoja ja harvennusten jälkeisiä metsiä on valtavasti. Päätehakkuuikä on 60 vuodesta ylöspäin ellei hakata keskenkasvuisena (kuten on jo paikoin tehty).

Vierailija

Minusta tilanne näyttää siltä, että:
- kaikki metsät vedetään avohakkuulla pois. Ei muita vaihtoehtoja
- metsiä ei karsita, joten puut eivät kasva niinkuin pitäisi
-> tuosta tulee paha kierre, kun kukaan ei karsi metsää ja ainoa tapa yhtiöille on avohakkuu.

Suomi on täynnä metsää ja niistä saisi kunnollistakin puuta jos yhtiöt ja omistajat tekisivät metsänhoitoa perinteisellä tukkijätkä-tyylillä. Isoimmat tukkipuut pois keskeltä ja pienemmät saavat valoa.

Avohakkuualueella puusto kasvaa erittäin nopeasti, mutta siellä tarvittaisiin säännöllistä harvennusta, jotta siitä tulisi kunnollista talousmetsää. Jos oksat on pahoja, niin miten olisi pystykarsinta?

Vierailija

Kirjoitin tämän näkyni alunperin toiseen ketjuun, mutta paremminhan se tähän aihepiiriin kuuluu:

Ei Venäjän tarvitse Suomea sotien ottaa. Siinä tulee omiinkin nurkkiin hirveä siivo. Ne tekee sen puhtaasti ja siististi puulla.

Kas: puutullit tulevat voimaan vuodenvaihteessa eikä suomalaista puuta riitä, saati että sitä voitaisiin nykyhinnoilla myydä paperina Eurooppaan. Tulee lama ja paperimiesten työttömyys.

No, Venäjäpä ilmoittaa rakentavansa Karjalaan paperitehtaita ja tarjouskilpailun voittavat nämä Kutsetin miehet vai mitä Botnioita he nykyisin ovat. On meinaan harjoiteltu paperitehtaan rakentamista ja käynnistämistä vieraalla maalla ihan Argentiinassa asti.

Suurtyöttömyyden riivaama Suomi pikakouluttaa verovaroin paperimiehistä rakennusmiehiä. Kutsetti saa merkittäviä verohelpotuksia ja tasavallan presidentin vientipalkinnon ponnisteluistaan työttömyyden vähentämiseksi. Kemijärven poika pykää tehtaan ja Otaniemen inssi sen saa kalkattamaan. Kutsetin vientimiehet valtaavat vanhasta muistista Euroopan paperimarkkinat.

Ja vot. Venäjä ilmoittaa, ettei se salli venäläisten yritysten toiminnasta saatuja voittovaroja tilitettävän ulkkomaille, vaan ne ruplat jäävät Venäjälle. Vain omaisuuden myynnistä saadut tulot saa viedä maasta. Niin oligarkki ostaa kutsetin osakenipun asiakasystävälliseen hintaan.

Pian on Venäjällä Euroopan paperimarkkinat hallinnassaan ja Suomi jää samanlaiseksi Pietarin takapihan tavarantoimittaja lähetiksi ja piikatyövoiman kasvualustaksi, kuin mitä olimme autonomian aikoina.

Että Vladimir tekee siistimmin sen, minkä Josef aloitti

Vierailija

Mummo Olet ymmärtänyt jutun juonen täysin oikein. Satun tietämään venäläisten kieroituneen tavan toimia kauppapuolella. Yksityishenkilöinä, ilman valtiollista virkaa ovat ihan hienoa porukkaa.

Meillähän Himoksessa noita ökykatumaastureita mm. Pietarista on ja paljon talvisin. Tänne jopa palkataan venäjänkielisiä tulkkejakin kauppoihin Uuden Vuoden seutuvilla.

Tunnen kymmenittäin paperimiehiä täältä. Tämähän on ns. paperilaakso. Kaksi UPM:n tehdasta tuossa. Ovat jotenkin alakuloisia. Johtoporukka ei suostu edes puhumaan noista paperiteollisuuden ongelmista. Ihan siitäkin ole vetänyt omia johtopäätöksiä, että jotain vakavaa on tapahtumassa lähivuosina. Paperiteollisuus työllistää suoraan n. 30.000 henkilöä, mutta välillisesti moninkertaisen määrän. Tämä meidän Jämsänjokilaakso elää paperista. Liiankin riippuvaista siitä. Suora työllistävä vaikutus n. 1800 henkilöä, ja välillinen monin kertaista.

Huoli on täysin aiheellista. Tällä seutukunnalla ei muuten enää paljon yritykset investoi. Jotenkin alakuloinen, alistunutta ovat tunnelmat. Tutkailen tätä asiaa myös siltä kantilta, että toimin yli neljä vuotta Jämsän Yrittäjien puheenjohtajana.

Meillä täällä ei ole oikein mitään muuta isoa teollisuutta, kuin nuo paperitehtaat. UPM Jämsänkoski, sekä Jämsän Kaipola. Ei todellakaan vaikuta hyvältä.

Tilanteeseen ei auta yhtään, vaikka metsätilalliset alkaisivatkin myymään metsiään. Ei auta. Suomessa ei kannata tuottaa paperia enää. Sinne mennään, missä on kuluttajat lähellä.

Ikäväähän tässä on näin kirjoittaa, mutta kyllä tämä on nyt täysin realiteettia. Parempi liukua hitaasti alas vuorta, kuin pudota siltä kertarysäyksellä.

J-P
Jämsä

Vierailija

Kun puhutaan myyntikelpoisen puun riittävyydestä, kannattaa muistaa, että yksityismetsät ovat suurin puuntuottaja Suomessa. Suomen metsistä on yksityishenkilöiden omistuksessa 60 %. Suomessa on noin 440 000 (yli kahden hehtaarin) metsätilaa, joilla lähes miljoona omistajaa. Yksityisten omistuksessa olevien metsälöiden keskikoko on 24 hehtaaria. !40 000 tilan metsäpinta-ala on korkeintaan viisi hehtaaria. Omistus on siis voimakkaasti pirstoutunut ja pienten ja yhteisomistuksessa olevien tilojen lukumäärä kasvaa edelleen.
http://mmm.multiedition.fi/mmm/vuosiker ... web_fi.pdf
(Sivu 18)
Vertailun vuoksi mainittakoon, että Suomessa on noin 70 000
aktiivista maatilaa. Maanviljelijät ovat jo pieni vähemmistö metsänomistajien joukossa.

Pirstoutuneisuus johtuu enimmäkseen siitä, että maataloudesta on luovuttu ja tila joko jaettu perillisten kesken tai sitten se on perikunnan hallussa. Pieniltä muutaman hehtaarin plänteiltä ei yksinkertaisesti viitsitä myydä puuta, kun saatavat tulot eivät kuitenkaan olisi kummoisia ja kun vielä se perheen kesäpaikka on usein sillä samalla pläntillä. Lisäksi kannattava puunkorjuu on hankala järjestää, kun hakkuiden ja kuljetusten logistiikka on lähes mahdoton koordinoida kustannustehokkaastii. Ja vaikka perikunnan omistama tila olisikin hieman suurempikin, niin osakkaita on usein niin paljon, että saatavat tulot per osakas jäisivät merkityksettömän pieniksi.

On tietysti jonkin verran sellaisiakin metsätiloja, jotka ovat riittävän suuria jopa pääasialliseksi tulonlähteeksi. Valtaosa yksityismetsistä saatavasta puusta tulee kuitenkin suurehkoista metsälöistä, joiden osuus supistuu koko ajan. Aikamoinen osa Suomen hakkuukelpoisista metsistä on käytännössä jo parjatun tehometsätalouden ulkopuolella. Käsittääkseni Suomessa on hakkuukelpoista metsää riittämiin, mutta kasvava ongelma metsäteollisuudelle on se, miten puu saataisiin liikkeelle. Tuskin siihen tuokaan pääomatulon verohelpotus auttaa. No, toisaalta metsien suojelu hoituu näin itsestään...

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Aslakki ny ihan vähä jotaki tietää tuosta arvioinnista.

Se lyyvhän hoitoaluvhessa kartat käthen,joissa on valmhiksi
piirretyt mittauslinjat. No sitte vain methän ja hajethan linjan alku, ylhens joku tietty mettätien risteys , tai muu kiintopiste.

(Näin siis valtion mettien osalta. Yksityis mettissä
ei juuri inventoijia ole näkyny, ne on mettänomistajien
harkinnan varassa, ei ainakhan minulta ole kukhan koskhan kysyny " miten se Aslakan" karhakistot kasuvaa ?)

Sitte kompassilla suunta , karthan merkityn linjan mukhan.
Lähethän kulkemhan, onkivavalla pyörähethän ympyrä
määrätyin välimatkoin . Sitte räknäthän kaikki ympyrhän osunhet puut. Niistä otethan pittuus ja paksuus rinnankorkeuvelta, ja rasti tai piste ruuvukhon oikealle kohalle. Jopa 10 senttiset taimekki laskethan.
Sillälailla koluthan koko linja läpi, ja muutaman vuojen päästä sama uuvesthan. Onhan ne jokku taimet vähä kasunhet tietenki
seuraavalla kerralla. Ja kasvu tietenki räknäthän ylös.

Sitä ei tietenkhän huomijoijja,mikä määrä puuta menne ensimmäisessä harvennuksessa, eihän sitä olla laskemassa.
Mutta jos tuommonen metrin mittanen taimikko kasvaa
20 sentin vuosikasvua tuossa ijässä, se kasvu seki jakkaintuu aluvheille joilla ei mithän kasva.

Mie luulenki että juuri tuossa linjojen suunnittelussa jo otethan paras kasvupaikka , ja istutusten onnistuneisuus huomijhon.
Ja löytyyhän sitä tuollakonstilla kasvua, mutta se kasvu sitte saattaa tosiaankin olla taimistossa, joka on hakkuu kypsää vasta 100 vuojen päästä. Eikä silmä ympäristössä muutenkaan hakattavaa mettää tavota.

Mutta juuri kasvun määrä " antaa" mahollisuuven hakata.
Siispä jotta hoitoalueitten hakuukiintiöt täyttyisivät , niin
hakataan viimisiä suojamettäkaistoja, ja ensiharvennetaan mettiä jokka tosiasiassa eivät ole ensiharvennuskypsiä.
Siemenpuita kaajetaan, vaikka niitten alla taimikko ei ole vakiintunut, vakiintumiseksi ei voijja sanoa 10-20 senttistä taimikkoa. Niin sen verran mie tiijjän, no vähän se tietenki
mutta parempiko ei mithän.
Siemenpuitahan ei saisi kaataa, enneko taimi on ylittänyt lumirajan. Näillä korkeuksilla tuo on jotaki 1,5-2 metriä.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Aslak

Juuri noin olen ajatellutkin, että Metla tekee laskelmansa. Tiedätkö mitataanko tutkimusalalta kaikkien puulajien kasvu, eli tulevatko pajukot yms. mukaan laskelmiin?

Rere

Tuo kuvaamasi metsätilojen pirstaloituminen on yksi erittäin merkittävä tekijä suomalaisen metsäteollisuuden ahdingossa. Siihen liittyy vielä sekin, että sangen usein nämä pirstaloituneet metsäpläntit on jo kertaalleen hakattu, eli muutenkin pienellä alalla on jäljellä enää murusia hakkuuikäisestä metsästä. Kosh minua pyysi todistamaan tämän samaisen väitteeni toisessa keskustelussa (anna kouluarvosana merenkulkulaitoksen toiminnalle), ja tässä sinun viestissäsihän tuo on hyvinkin tarkasti selitettynä ja perusteltuna.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Mie olen joskus -70 luvulla ollu nuissa hommissa.
Emmä me pajuja ja katajia laskenhet , mutta kaiken muun puuston. Mutta sen minkä muistan oli , että linjat olit kartalle valmhiksi laitetut , ja tietenki niin että ne ei sattunhet vesisthöin, eikä isoille jänkille.
Mutta olis ne kartalle toisinki voinu piirtää .

Ylhensä ottaen ei kaikki paikat kasva samalla tavalla.
Son isojaki eroja ( ainaki täällä) jos menhän vaaran pohjoispuolelle ,verrattuna etelärinteisiin.
Sitten myös maapohjassa on varmasti isojaki eroja, toinen kasvaa kitukasvusta puuta, toinen on hyväkasvunen paikka niinko sitä ruukathan sanoa.
Vaikka maastossa nuitten eroa olis kilometri,ja maat samantapaisia niin toinen on hyväkasvunen maa,toinen kitukasvunen.

No nuita on joskus tullu tarvottua , millon milläki asialla.
Milloin hirvien, tai muitten luonnon tuotheitten perässä.
Toisissa maissa kasvaa marjakki paremminko toisissa.

Mutta mettän arviointi onki sitte valinnallinen juttu, jos linjat vejethän niin ,että ne kulkevat mahollisimman paljon nuita hyväkasvusia maita ,ja välttelevät pohjoisrintheitä ja kitumaita.

Mitä järkeä ( jos totuuteen pyritään) on vettää mittalinjat hyötökuusikoita ja männiköitä myöjen ?

Hyötökuusikko-männikkö= Hyvinkasvanu , jos joku hakattu maa on kasunnu hyvin vaikkapa kuusta , ja kuuset on hyvin reheviä , se ruukathan sanoa kuusi on hyötyny
ja tuosta sanonnasta tullee sitte hyötökuusikko-männikkö-koivikko,puulajista riippuen.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
Aslak
Mie olen joskus -70 luvulla ollu nuissa hommissa.
Emmä me pajuja ja katajia laskenhet , mutta kaiken muun puuston. Mutta sen minkä muistan oli , että linjat olit kartalle valmhiksi laitetut , ja tietenki niin että ne ei sattunhet vesisthöin, eikä isoille jänkille.
Mutta olis ne kartalle toisinki voinu piirtää .



Kun aikoinaan lopetettiin harsintahakkuut ja siirryttiin avohakkuisiin ja puiden viljelyyn, harsintahakkuun vahingollisuus ja metsän puulajien yksipuolisuus todistettiin valitsemalla esimerkkikohteet tarkoitushakuisesti. Tästä on muistaakseni Lähde kirjoittanut.

Luulisin kuitenkin, että Metlan laskentalinjat perustuvat summittain valittuihin kohteisiin, mutta tietenkin niin, ettei keskelle järven selkää tarvitse mennä taimia laskemaan. Aikoinaan kartoitimme Lapin vesien kalamääriä vastaavalla tavalla, eli kartalta arvottiin etukäteen kohteet, jonne mentiin. En muista mihin tämän otannan satunnaisuus perustui, mutta karttamerkkien avulla se tapahtui. Ja hieman hatutti, kun arpa valitsi kohteen, joka oli mahdollisimman kaukana tiestä ojitettujen ryteikköjen takana.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Aweb
En ole viikkoon ehtinyt lueskella palstaa, mutta Aslakin YV:n perusteella tästä keskustelusta poistettiin pari viestiä, mm. Koshin kirjoitus ja Aslakin kysymykset Koshille. Miksihän näin?



Aslak valehtelee tai olet ymmärtänyt väärin. Tämä on ensimmäinen viestini tähän ketjuun.

Aweb

Metla raportoi siitä, ettei Suomen metsien kasvu ole koskaa ollut niin rajua kuin nykyään. Tämä kuulostaa hienolta, mutta käytäntö (kts. keskustelun otsikko) osoittaa selvästi, että ei sitä kasvua kukaan ole hakkaamassa; tarvitaan tietyn kasvun ohittanutta puuta ja sitä ei maassamme enää ole tarpeeksi.



Tuo väite on ilmaa. Sitä hoet siellä täällä, mutat ikinä et perustele. Ikävä tosiasia on, että pelkkä toisto ei muuta valhetta todeksi.

Aweb

Maassamme tehtiin 60 vuotta sitten virheellinen strategiavalinta, kun metsien hyödyntämisen keinoksi valittiin paperiteollisuus. Kuviteltiin, että koska paperikoneeseen voi työntää minkä muotoista pölliä tahansa, riittää että kaadettujen metsien tilalle kasvatetaan mitä tahansa.



Tokkopa tuollaista strategiaa missään on edes tehty.

Sen sijaan tosiasia on, että kuitupuuta syntyy aina vääjäämättä huomattava osa tukkituotannonkin sivutuotteena. Siten paperiteollisuus (tai muu puukuituteollisuus) on välttämätön osa kokonaispalettia. Polttopuuksikaan ei kaikkea syntyvää puuta saa menemään.

Lisäksi sahateollisuus ja muu tukkia raaka-aineeksi tarvisteva teollisuus on kautta aikain toiminut Suomessa liki täydellä mahdollsiella volyymilla. Tukkia ei ole tarvinnut paperiksi yleensä jauhaa siksi etteikö sille olisi asianmukaisemmassa jalostuksessa hyödyntäjiä.

Tukintuotanto on aina ollut keskeinen ja pääasiallinen metsätalouden tavoite. Se on myös metsäteollisuuden keskeinen tukijalka.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Aweb

Kun aikoinaan lopetettiin harsintahakkuut ja siirryttiin avohakkuisiin ja puiden viljelyyn, harsintahakkuun vahingollisuus ja metsän puulajien yksipuolisuus todistettiin valitsemalla esimerkkikohteet tarkoitushakuisesti. Tästä on muistaakseni Lähde kirjoittanut.



Noin on väitetty eri propagaattorien toimesta, mutta käsittääkseni väitettä ei ole sen kummemmin pystytty todistamaan. Sinäkin "muistaaksesi" spekuloit että noin varmaan on käynyt, ja kun aikasi tuota eri keskusteluissa hoet, uskot itsekin tuohon totuutena, semminkin kun törmäät samana väittämään mieleisissäsi piireissä muutenkin.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat